Kielellisen saavutettavuuden osaaminen Ydinasia -hankkeen tavoitteena

• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, lehtori,Ydinasia-hanke työntekijä, KM, viittomakielen ja puhevammaisten tulkki, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 08.10.2021

Ydinasia-hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kielellisen saavutettavuuden osaamista Pohjois-Savon alueella. Kun osaaminen kehittyy, ihmiset ymmärtävät ja tulevat ymmärretyiksi palvelujen äärellä paremmin.

Ydinasia-hanke toteutuu pääasiallisesti Kuopiossa ja Siilinjärvellä ajalla 1.2.2021-31.12.2022. Hankkeen rahoittaja on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan Unioni, Euroopan sosiaalirahastot, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.

Testiryhmä tiedonlähteenä

Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään ihmisiä, joilla on puheen tai tekstin ymmärtämisessä vaikeuksia. Koulutuksen ja työpajojen sisältöjen suunnittelussa huomioidaan testiryhmäläisten tuottama tieto siitä, miten palvelupoluilla eteneminen sujuu. Testiryhmä muodostuu ihmisistä, joilla on vaikeuksia ymmärtää puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Minna Kaija-Kortelainen (2021) toteaa blogissaan, että asiakkaista koostuva testiryhmä on tärkeässä roolissa palveluja kehitettäessä. Testaajat etsittiin lehti-ilmoituksilla (Viikkosavo 6/21 ja 7/21) sekä ”Mitä sanoit” -tienvarsimainoksilla sekä välittämällä tietoa testiryhmähausta eri verkostojen ja järjestöjen kautta

Syyskuussa 2021 ilmoittautuneita oli useasta eri asiakasryhmästä: kehitysvammaisia, puhevammaisia, kuuroja, huonokuuloisia, näkövammaisia, maahanmuuttajia sekä henkilöitä, joilla oli muista syistä vaikeuksia tavoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Testattavat asiat

Testiryhmäläiset testaavat Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kielellistä ymmärrettävyyttä. Testattavana on asiointi sekä verkkopalveluissa että toimipisteissä. Verkkopalvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ne ovat joko sovelluksia, joissa käyttäjä suorittaa erilaisia tehtäviä, tai verkkosivuja, joista käyttäjä etsii tietoa (Mäkelä 2020, 37). Testiryhmäläiset testaavat näitä molempia. Siilinjärvellä testauksen kohteena on huoltotarvikkeen tilaaminen. Kuopion verkkopalveluissa testaaja varaa ajan 2. tyypin diabetestutkimuksiin. Toimipistetestissä testattavana on ajanvaraus lääkärille.

Testiryhmäläisistä osa on aloittanut testaamisen elo-, syyskuun vaihteessa. Testaukset jatkuvat koko hankkeen ajan aina vuoden 2022 loppuun asti. Testeissä pyritään selvittämään verkkosivujen helppokäyttöisyys: Miten helppoa on löytää tietoa verkkosivuilta? Onko palvelupisteissä helppo löytää oikeaan paikkaan? Lisäksi etsitään tietoa siitä, onko hoitoon ja tutkimuksiin helppo hakeutua ja ovatko asiakkaalle annetut ohjeet ymmärrettäviä. Fyysisten tilojen testaaminen tapahtuu pienryhmissä. Testiryhmäläiset kirjaavat asiakaspolun ongelmakohtia joko itsenäisesti tai ääneen ajatellen, jolloin hankkeen työntekijä kirjaa havainnot (Mäkelä, 2020).

Testitulosten käyttö

Vaikka koulutukset on laadittu monilta osin ennen testauksia, testiryhmän tuottamat testitulokset ovat vahvana pohjana sosiaali -ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on antaa henkilökunnalle työkaluja selkeiden ja helposti ymmärrettävien palvelujen tuottamisessa. On tärkeää oivaltaa, miten asiat voi esittää selkeästi.

Vaikeus ymmärtää puhetta tai kirjoitettua suomea

Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on puhe- ja kommunikointivaikeuksia (Papunet 2021). Syy voi olla synnynnäinen. Henkilöllä voi olla kehitysvamma, pysyvä puhe- tai kuulovamma, lukivaikeus tai ADHD. Monimutkaiset ohjeet voivat johtaa siihen, että niitä ei pysty noudattamaan ja asian hoitaminen jää kesken.

Syy ymmärtämisen vaikeuksiin voi johtua sairastumisesta. Aivoverenkierronhäiriöön sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä. Näissä tapauksissa henkilön puheen ymmärtäminen ja tuottaminen saattaa vaikeutua afasian vuoksi. Afasia johtuu toimintahäiriöstä aivojen kielellistä toimintaa tai niiden välisiä yhteyksiä hoitavilla alueilla. (Aivoliitto 2021.)

Muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Suomessa arviolta 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. (Muistiliitto 2021.) Muistisairaan hoitotilanteissa monimutkaiset lauseet ja häly aiheuttavat vaikeuksia ymmärtää viestiä. Ymmärtämistä auttaa, jos kehonkieli tukee puhetta. (Lindholm 2021.)

Vaikeus ymmärtää puhetta tai kirjoitettua suomea voi olla myös väliaikainen. Suomeen muuttaneen ihmisen kielitaito ei mahdollisesti riitä monimutkaisten asioiden ymmärtämiseen. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa on helppoja sanoja ja selkeitä lauserakenteita (Selkokeskus 2021). Selkokieli auttaa meitä kaikkia, mutta eniten siitä hyötyvät ne, jolla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä (Nieminen & Valtasalmi 2021).

Lähteet

Kaija-Kortelainen, Minna. Viitattu 29.9.2021. https://ydinasia.humak.fi/blogit/saavutettavuutta-lisaamassa-osallisuutta-kehittamassa/

Mäkelä, Hilla 2020. Kuopion kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden kehittäminen käyttäjäkeskeisillä menetelmillä. Viitattu 29.9.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345005/M%c3%a4kel%c3%a4_Hilla.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Aivoliitto. Viitattu 29.9.2021. https://www.aivoliitto.fi/

Nieminen & Valtasalmi 2021. https://blogs.tuni.fi/plural/tutkimus/selkoa-selkokielesta-kohti-saavutettavaa-kielta/

Lindholm 2021. Viitattu 29.9.2021. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/muistisairaus-muuttaa-kielta/

Muistiliitto 2021. Viitattu 29.9.2021. https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet

Papunet 2021. Viitattu 29.9.2021. https://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus

Selkokeskus 2021. Viitattu 29.9.2021. https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/