• Kirjoittaja: Niina Naumanen, Assistentti, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus, 26.8.2022

Digipalvelulaki määrää tekemään videoille ääneselitteen, mikäli videon ääniraidasta ei tule kaikki oleellinen tieto ilmi. Tässä kirjoituksessa tarkastelen, kuinka videon ääniraidasta tehdään saavutettava.

Tiedon visualisointi on tällä hetkellä haluttu viestinnän muoto. Kuvat jäävät ihmismieleen tekstiä paremmin sekä liikkeen on todettu olevan ihmissilmälle vielä liikkumatonta kuvaa tehokkaampi huomion herättäjä. Kuvia hyödynnetään paljon mainonnassa, markkinoinnissa ja myös opetusvideoilla. Visualisoinnissa voi olla kyse kauniista kuvituskuvasta, mutta visualisoinnin lähtökohtana on tiedon välittäminen ja viestin perillemeno. Onnistuneessa visualisoinnissa katsoja ymmärtää mitä kuva tai kaavio esittää ja visualisointi tukee ja syventää viestiä, jota halutaan välittää. (Vehkalahti 2022.) Onnistunut visualisointi on myös saavutettavaa ja esimerkiksi kuville on luotava kirjalliset alt-tekstit ja videoiden visuaalisuus on kuvailtava tai videolle on luotava erillinen ääniselite puheella.

Kuvailu ja ääniselite

Termiä “kuvailu” kuulee jatkuvasti arjessa ja eri ammattiryhmien käyttämänä. Kuvailun avulla kerrotaan tapahtumista ja toiminnoista, ennakoidaan tulevaa sekä kuvaillaan kohteen ulkonäköä. Asioiden kuvailua löytyy kaikkialta: radiossa, tv:ssä, lehdissä, mainoksissa, markkinoinnissa tai vaikka virkkausohjeessa. Kuvailu selkeyttää ympäristössä tapahtuvaa ja olevaa, jolloin asiayhteydet hahmottuvat helpommin. Taksin kuljettaja voi kuvailla ajoaan esimerkiksi kertomalla matkustajalle: “Teemme nyt U-käännöksen”. (Lahtinen, Palmer & Lahtinen 2009, 10–12.)

Laki digitaalisten palvelujen tuottamisesta velvoittaa huomioimaan videoiden saavutettavuuden. Jos video sisältää pelkkää kuvaa tai sen ääniraidasta ei tule kaikki oleellinen tieto ilmi on videolle tehtävä kuvaileva ääniselite eli kuvailutulkkaus. Äänivastine sisältää kuvailtuna kaiken oleellisen tiedon, jota ei videon ääniraidasta tule esille. (Aluehallintovirasto 2022.) Koska videoilla esiintyy paljon visuaalista informaatiota, tulisi videolla olennaiset diaesityksen tekstit, paikat ja kuvat kertoa ja kuvailla ääneen. Videoiden ja kuvien lisäksi kuvailua voidaan käyttää erilaisissa tilanteissa kuten esimerkiksi näytelmässä, televisiosarjoissa, elokuvissa, tapahtumissa, kuvataiteessa, teatterissa, reitin, tilan tai ympäristön kuvailussa. Teatterissa esimerkiksi näkövammaiselle katsojalle voidaan kertoa ääneen muun muassa näyttelijöiden ilmeet ja eleet. (Hirvonen, Maija & Tiittula, Liisa 2020, 56–59; Ollanketo 2021)

Kuvailusta on hyötyä kaikille, koska kuvailu auttaa hahmottamaan ja kiinnittämään huomion tietoon, joka on kuvan ymmärtämisen kannalta olennaista. Erityisesti tärkeää kuvailu on näkövammaisille sekä eriasteisesti heikkonäköisille, koska kuvailu tukee heikkonäköisen omaa visuaalista havainnointia. Kuvailu mahdollistaa visuaalisen ilmaisun ymmärtämisen sekä auttaa nauttimaan siitä. Ilman visuaalisuuden kuvailua audiovisuaalisen viestinnän ymmärtäminen ja kokeminen voivat jäädä vajaiksi. Kuvailun avulla henkilö voi myös kokea vahvemmin olevansa osa ryhmää. Teatterissa esimerkiksi näyttelijöiden elehtiminen voi saada yleisön nauramaan, mutta ilman kuvailua ihminen voi jäädä pois yhteisestä hauskuudesta. Kun kuvailua on riittävästi, ihmisen tarvitse erikseen kysyä muilta mikä oli hauskaa tai mitä tapahtuu. Tällöin kuvailu lisää myös itsenäisyyden kokemista. (Ollanketo 2021; Näkövammaisten liitto 2020a; Kuvailutulkkaus.)

Kuvailun hyödyntäminen videolla

Vaikka Suomessa toimii erittäin ammattitaitoisia kuvailutulkkeja, kuvailu ei aina välttämättä vaadi tiettyä ammattitaitoa. Kuka tahansa voi huomioida saavutettavuuden kuvailemalla näkemäänsä sisältöä tekemällään videolla ja kuvailla asioita arjessaan ja työssään. Kun oleellinen tieto tulee ääniraidasta ilmi, erillistä kuvailutulkattua versiota videosta ei tarvita. Tehokkain tapa edistää palvelujen saavutettavuutta sekä helppokäyttöisyyttä on huomioida näihin vaikuttavat tekijät jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. (Näkövammaisten liitto 2020a, Näkövammaisten liitto 2020b.) Videota tehdessä on hyvä kuvailla kaikki oleellinen informaatio jatkuvasti videolla. Kun siirrytään videolla tekstistä, diasta tai kuvasta toiseen on hyvä kuvailla videon näkymää, tekstejä ja kuvia mainiten mistä puhutaan, jotta henkilöt pysyvät mukana kontekstissa. Jos käytetään videon tekemisprosessissa käsikirjoitusta, voi käsikirjoitukseen merkata mitä pitäisi lukea ja kuvailla videolta ääneen, jotta kuvailu ei unohdu videota tehdessä.

Kuvailu on erilaista erityyppisillä videoilla ja kohteissa. Kuvailijan on valittava, mikä on tärkeää kuvailtavaa videolla sekä mikä on oleellista videon kannalta. Videolta voidaan poimia kuvailtavaksi kaikkea visuaalista: ihmisiä, eläimiä, esineitä, luontoa, liikennettä, taidetta, värejä, tekstejä, numeroita ja niin edelleen. Lisäksi erilaisiin tilanteisiin voi liittyä tietynlainen kuvailun odotus: Linnanjuhlissa kuvaillaan asuja ja näyttelyissä ja museoissa esineitä. Kun tiedetään mitä kuvaillaan, on seuraava haaste pohtia, kuinka laajasti kohteesta kerrotaan. Kuvailu voi olla kestoltaan lyhyttä ja tiivistä tai pidempiaikaista ja yksityiskohtaista käytettävän ajan mukaan ja kuvailun tarpeen mukaan. (Näkövammaisten liitto2022a; Lahtinen, Palmer & Lahtinen 2009, 12, 33.)

Millaista on hyvä kuvailu?

On hyvä huomioida, että jokainen on yksilö ja jokaisella on erilaiset toiveet ja tarpeet kuvailun suhteen. Kiinnostuksen kohteet ja näkövamman tyyppi vaikuttavat muun muassa yksilöllisiin eroihin. Toinen henkilö voi olla kiinnostunut kuulemaan, minkävärinen mekko kuvan henkilöllä on, toista väri ei kiinnosta lainkaan ja kolmatta värin kertominen voi auttaa näköhavainnon tukena hahmottamaan missä kohtaa kyseinen henkilö videolla on.

Hyvä kuvailu on objektiivista ja konkreettista. Objektiivisella kuvailulla tarkoitetaan kuvailua ilman omien näkemyksien kertomista. Kuvaile koiraa pieneksi, valkoiseksi ja pörröiseksi sen sijaan, että kertoisit koiran olevan söpö. Lisäksi hyvä kuvailu on konkreettista. Kerro, että koira kääntyy vasemmalle sen sijaan, että sanot, koira kääntyy tuonne. (Näkövammaisten liitto 2022a.)

Tärkein vinkki on kertoa ääneen mitä näet. Näkövammaisten liiton ja Näkövammaisten kulttuuripalvelun (2021) järjestämä Esitysten kuvailutulkkauswebinaarissa kerrottiin esimerkistä, että monilla opetusvideoilla voi olla kysymysdia, jonka jälkeen kyseiseen kysymykseen vastataan. Monesti kysymysdiaa ei lueta ääneen ja näkövammainen henkilö joutuu pohtimaan, mihin kysymykseen vastataan. Osallistujien mielestä diojen tekstit tulisi ehdottomasti lukea ääneen. Osallistujat olivat sitä mieltä, että kuvituskuvista on hyvä mainita lyhyesti mitä kuvassa on, koska kuvat antavat lisäarvoa tekstille sekä laajentavat informaatiota. Jos kuvalla on olennainen merkitys viestin kannalta, on kuvaa hyvä kuvailla tarkemmin. Opetusvideoilla voi visuaalisella informaatiolla olla suurikin merkitys opittavan asian näkökulmasta. On siis tärkeää kuvailla kaaviot, kuvat ja muu videolla näkyvä informaatio.

 

Lähteet

Aluehallintovirasto 2022. Viitattu 22.6.2022. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus/

Hirvonen, Maija & Tiittula, Liisa 2020. Näetkö saman minkä minä kuulen? Audiovisuaalisen viestinnän saavutettavuus ohjelmatekstityksen ja kuvailutulkkauksen avulla. Teoksessa Hirvonen, Maija, Kinnunen, Tuija ja Åkermarck, Mikael (toim.) Saavutettava Viestintä: Yhteiskunnallista Yhdenvertaisuutta Edistämässä. (E-kirja.) Helsinki: Gaudeamus.

Lahtinen Riitta, Palmer Russ & Merja Lahtinen 2009. Aisti kuvailu. Art-Print

Näkövammaisten liitto 2022a. Kuvailu ja kuvailutulkkaus. Viitattu 22.6.2022. https://www.nkl.fi/fi/kuvailu-ja-kuvailutulkkaus

Näkövammaisten liitto 2022b. Saavutettavuus. Viitattu 21.6.2022. https://www.nkl.fi/fi/saavutettavuus

Näkövammaisten kulttuuripalvelu ja Näkövammaisten liitto 2021. Esitysten kuvailutulkkaus (kuvailutulkkauswebinaari 1). Viitattu 22.6.2022. https://www.youtube.com/watch?v=RKGqXOeUIVM

Ollanketo Niina 2021. Mitä kuulijat toivovat kuvailutulkkaukselta? Luonnonympäristöjen kuvailutulkkaus näkövammaisten vastaanottajien näkökulmasta Viitattu 29.6.2022. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/135010/OllanketoNiina.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Saavutettavasti.fi. Viitattu 22.6.2022. https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/videot-ja-aanitteet/

Vehkalahti Mari 2022. Animoitu tiedon visualisointi viestin välittäjänä. Viitattu 29.6.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/747461/Vehkalahti%20Mari.pdf?sequence=2