Osallistuin marraskuussa osana kansainvälistä asiantuntijaryhmää Latvijas kultūras koledžan (Latvian College of Culture) laatujärjestelmän arviointiin.  Arvioinnin kohteena oli Riiassa sijaitsevan collegen kulttuurituottajakoulutus. College of Culture kuuluu hallinnollisesti Latvian Acadamy of Culturen alle, mutta on sinänsä itsenäinen oppilaitos. Se on perustettu vuonna 2002 ja saa rahoituksensa valtiolta. Opinnot ovat opiskelijoille maksullisia.

Arvioinnin kulku 

Oppilaitos on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaan tasoa 5 eli asettuu ammattikorkeakoulujen BA-tutkintojen (taso 6) ja toisen asteen opetuksen (taso 4) välille, vastaten ehkä Suomessa erikoisammattitutkintotasoa. Kulttuurituotannon opiskelijoita on noin 350, mutta määrä on ollut hieman laskussa viime vuosina.  

Arviointiryhmässä oli kaikkiaan viisi jäsentä. Puheenjohtajana toimi Story Hubin toimitusjohtaja ja koulutusjohtaja Marta Kontina, sihteerinä Latvian opiskelijajärjestöjen edustaja Katrīna Sproģe ja muina jäseninä minun lisäkseni kulttuurituotannon professori Milena Dragićević Šešić Belgradin yliopistosta Serbiasta sekä Iveta Graudina Latvian työnantajien liiton edustajana. Arviointiprosessin organisoi AIKA, Quality Agency for Higher Education eli Kansallisen koulutuksen arviointineuvostoa (Karvi) vastaava toimija Latviassa.  

Arviointi noudatti samaa kaavaa kuin vastaava prosessi Suomessa. Tarkastelun kohteena oleva oppilaitos valmisteli ennakkoon noin 100-sivuisen itsearviointimateriaalin liitteineen arviointiryhmälle perehdyttäväksi. Sen lisäksi marraskuun toisella viikolla oli kolmipäiväinen vierailu oppilaitokseen, jossa tapasimme noin 50 oppilaitoksen valitsemaa henkilöä: entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, työelämän edustajia, oppilaitoksen henkilöstöä ja johtoa. Ikävä kyllä en päässyt koronan vuoksi matkustamaan paikan päälle, mutta Zoomin avulla ryhmätapaamiset hoituivat kohtalaisen hyvin. Parhaillaan työstämme havaintojemme pohjalta raporttia ja annamme oppilaitokselle suosituksia toiminnan kehittämiseksi.  

TV-ruutu, jossa 12 ihmistä chattaavat Zoom-alustan välityksellä.
Tapaamiset hoidettiin Zoom-alustan välityksellä.

Opintojen rakenne ja erikoistuminen 

Kulttuurituottajakoulutus Latviassa kestää päätoimisesti opiskellen 2 vuotta ja osa-aikaisesti 3 vuotta ja se on laajuudeltaan 150 ECTS.  Opinnot jakaantuvat kolmeen osioon A-osiossa (30 ECTS) opiskellaan yleissivistäviä kursseja, kuten Latvian, Euroopan sekä maailman kulttuuri- ja taidehistoriaa, kieliä (englantia ja venäjää), sosiaalipsykologiaa, kansalais- ja työntekijän oikeuksia.

B-osiossa on (45 ECTS) kulttuuripolitiikkaa, markkinointia, taloushallintoa, johtamista, yrittäjyysopintoja, tekijänoikeuksia, tapahtumatuotantoa, mutta myös retoriikan ja improvisaation kursseja. 

C-osio (50 ECTS) on erikoistuminen johonkin tiettyyn tuotantolajiin. Erikoistumisen opiskelija päättää jo hakuvaiheessa. Erikoistumisaloja ovat esittävät taiteet, muoti ja design, video- ja valokuvaus, multimediatuotannot, musiikki sekä tapahtumatuotannot. Erikoistumisalan opinnot keskittyvät tiukasti kyseiseen alaan. Esimerkiksi esittävien taiteiden erikoistumisessa opiskellaan sekä taidetta että tuottamista. Kursseja on kirjoittamisesta, näyttelijän työstä, taiteellista ilmaisusta, mutta myös lavamanageroinnista ja tuotantoprosessista.  Erona suomalaiseen kulttuurituottajakoulutukseen voinkin nähdä suuremman taidepainotuksen opintojen sisällöissä.  

Opintojen lopputyönä opiskelijat tuottavat oman tapahtuman työelämäkumppanin tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ja tekevät siihen liittyvän tuotantosuunnitelman sekä kirjallisen dokumentin toteutuksesta 

Työelämälähtöisyys lähtökohtana  

Collegen opetuksen peruskiviä ovat opiskelijalähtöinen opetus sekä työelämälähtöisyys. Opiskelijalähtöisyys tarkoittaa henkilökohtaisia oppimistehtäviä ja opiskelijan oppimistavoitteiden arviointia. Työelämälähtöisyys tarkoittaa työelämän edustajien osallistumista opetukseen sekä harjoittelujaksoja.  

Opintoihin sisältyy neljä pakollista neljän viikon mittaista harjoittelua. Ensimmäinen harjoittelu tehdään yhdessä Latvian 550:stä valtiollisesta kulttuurikeskuksesta, loput harjoittelupaikat opiskelija voi itse valita julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta joko paikan itse hankkien tai käyttäen apunaan koulun ja opettajien verkostoja. Aivan kuten Humakissa, monet harjoittelut johtavat työllistymiseen opintojen jälkeen.

Latvia Culture Collegen harmaakeltainen logo
Latvia Culture Collegen logo

Tapasimme useita valmistuneita, jotka olivat löytäneet ensimmäisen työpaikkansa harjoittelun avulla. Ylipäätään valmistuneiden työllistymisprosentti oli hyvä: vuosina 2016–18 valmistuneista 66 % oli työllistynyt kulttuurialalle ja 26 % jollekin muulle alalle.  Osa valmistuneista jatkaa opintoja joko latvialaisissa yliopistoissa tai yhä useimmin myös muualla Euroopassa. Pohjoismaiden ilmaiset BA-tutkinnot houkuttelevat monia valmistuneita. 

Latvian College of Culturen tarjoama kulttuurituottajatutkinto on kiinnostava yhdistelmä taide- ja tuotantoalaa. Opetus on varsin käytännönläheistä, ja siihen oppilaitoksen tilat teatterinäyttämöineen, studioineen ja ICT-puitteineen tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Erikoistuminen tiettyyn tuotantoalaan joko taiteen sisällön tai tuotannon osa-alueen mukaan on sekä työnantajien että opiskelijoiden mieleen, vaikka kaikki myönsivät myös tarvitsevansa aika laaja-alaista osaamista vaikkapa kulttuurikeskuksen tuottajan tehtävissä. 

Itselleni toimiminen arviointiryhmässä oli hieno, joskin hyvin työläs kokemus. Oli avartavaa kurkistaa latvialaiseen koulutuskenttään ja syventyä oppilaitoksen laadunvarmistukseen sekä tietenkin itse kulttuurituottajakoulutuksen sisältöihin. Opin monta uutta asiaa sekä prosessista että myös sisällöistä.  Jatkossa Latvian College of Culture voisi olla Humakille hyvä kansainvälinen Erasmus+ -partneri ja hankekumppani alan kehittämishankkeissa.