Tässä blogitekstissä käsitellään Humakin Turun kampuksen kokemusten pohjalta rakennettua mentoroinnin mallia. Lukuvuonna 2018–19 kokeiltiin tätä mallia, ja sitä ollaan kehitetty opiskelijapalautteen ja ohjaavien lehtoreiden kokemusten perusteella.

Mitä mentorointi Humakissa on?

Humakin mentoroinnissa tavoitteena on, että kokeneemmat ja kokemattomammat opiskelijat keskenään jakavat kokemuksia. Mentori tukee aktoria oivaltamaan uutta ja käsittelemään yhdessä valittua teemaa. Mentoroinnissa tuetaan aktorin ammattilaiseksi kasvua sekä vahvistetaan mentorin ammatti-identiteettiä. Sekä mentori että aktori ovat aktiivisia oppijoita prosessissa. Molempien osaamista, kokemusta ja hiljaista tietoa tuodaan näkyviin.

Mentoroinnin aluksi luodaan tavoitteet, joihin sitoudutaan tietyksi ajanjaksoksi. Humakissa mentorointia toteutetaan ryhmissä, sillä käytännön kannalta on järkevä, että mukana on useampi kuin kaksi henkilöä, jotta kaikki saavat mahdollisuuden päästä mukaan.

Mentoreina toimivat kolmannen vuosikurssin opiskelijat, jotka mentoroivat ensimmäisen vuosikurssin aktoreita.

Tavoitteena on rakentaa mentorointiverkosto, joka jatkuu paitsi läpi opintojen myös valmistumisen jälkeen työelämässä. Mentorointi toteutetaan osana opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja kehityksen opintojaksoa kevätlukukauden aikana.

Mentoroinnin askeleet

Askeleet 2.–5. voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa aloituspäivänä.

  1. Mentorikoulutus, omien vahvuuksien tunnistaminen (60min)

Ennen varsinaista yhteistä osuutta mentoreille pidetään lyhyt koulutus, jossa kerrataan, mistä mentoroinnissa on kyse sekä kartoitetaan osallistujien kompetensseja, mitä osaamista he voisivat tarjota aktoreille.

Aktoreille toteutetaan ennalta vain lyhyt perehdytys siihen, mitä mentorointi heidän näkökulmastaan tulee pitämään sisällään.

  1. Mitä on mentorointi? Tavoitteet? Mikä on mentorin rooli? Entä aktorin? (30 min)

Alustus mentorointiin ja Humakin mentorointiprosessiin. Luennon päätteeksi opiskelijat pohtivat, mitä henkilökohtaisesti haluavat tällaiselta mentorointiprosessilta saada, mitkä ovat heidän henkilökohtaiset tavoitteensa.

  1. Sopivien ryhmien luominen (30 min)

Ohjataan opiskelijoita hakeutumaan omien kiinnostustensa pohjalta ryhmänsä pariin. Ryhmissä voi olla 4-6 henkilöä kuitenkin niin, että jokaisessa ryhmässä on vähintään kaksi mentoria. Tähän vaiheeseen voidaan käyttää esim. coctail-tilaisuus-menetelmää.

  1. Ryhmäytymisen tukeminen (30 min)

Ryhmien esittäytymiseen voidaan tarjota ryhmäytymisharjoituksia, esimerkiksi kuvakorttien avulla esittäytymistä tai aikaa keskustelulle. Tällaiset harjoitukset rikkovat jäätä ja auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Kun opiskelijat tuntevat toisiaan, sitoutuvat he myös varmemmin mentorointiin.

  1. Tavoitteiden asettaminen ja säännöt (60 min)

Jotta mentorointi onnistuu, on tavoitteet asetettava mahdollisimman konkreettisesti ja aiheen rajaukseen on käytettävä aikaa. Näiden rajaamisen pohjalta on helppo edetä ja myös arvioida mentorointiprosessin onnistumista lopuksi. Tavoitteena voi olla oman kv-polun rakentaminen, harjoittelupaikkojen kartoittaminen, opiskelutapojen kehittäminen, osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen tai esimerkiksi jokin sisällöllinen teema, kuten nuorisotyö, museoalaan tutustuminen tai yrittäjyys.

Kun tavoitteet on asetettu, on tärkeä sopia mentorointiryhmän toimintatavoista, viestinnästä, tapaamiskerroista, vastuunjaosta ja niin edelleen.

  1. Ennakkotehtävä ensimmäistä tapaamista varten (15 min)

Ryhmä sopii keskenään ennen ensimmäistä tapaamista tehtävästä valmistelusta. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijat pohtivat, mihin kysymyksiin he haluavat saada vastauksia ja mentorit valmistautuvat pohtimalla ennalta, minkälaista kokemusta, tietoa ja taitoa heillä olisi teemaan liittyen. Mentoreiden vastuulla on myös fasilitoida mentorointitapaamisen kulku eli mentorit suunnittelevat, miten he tukevat tavoitteiden toteutumista tapaamisessa.

  1. Ensimmäinen mentorointitapaaminen (120 min)

Ensimmäisellä tapaamiskerralla mentorit esittelevät valmistelemansa rungon tapaamisen kuluksi. Lisäksi, mikäli heillä on tuotavaa aktorien asettamaa tavoitetta tukemaan, esittelevät he tämän. Aktorit puolestaan esittävät valmistelemansa kysymykset mentoreille.  Lopuksi mentorit teettävät tehtävän valitsemallaan tavalla aktoreille.

Tapaamisessa pohditaan, miten ollaan tavoitteen suhteen edistytty ja onko seuraavaksi tapaamiskerraksi tarpeen asettaa uusi tavoite. Mikäli asetetaan uusi tavoite, edetään kuten aloituspäivässä.

Toista tapaamiskertaa varten kukin aktori suunnittelee, miten tavoitteen eteen voisi tehdä töitä tapaamiskertojen välillä. Lisäksi aktorit pohtivat henkilökohtaisia tavoitteitaan ja niiden onnistumista.

  1. Toinen mentorointitapaaminen (120 min)

Toisella mentorointitapaamisella aktorit esittelevät, miten ovat edistäneet tavoitteensa saavuttamista ja miten suunnittelevat menevänsä tästä eteenpäin. Loppu toteutetaan, kuten edelliselläkin kerralla.

  1. Onnistumisen arviointi (60 min)

Viimeisellä tapaamisella arvioidaan tavoitteiden saavuttamista, seuraavia etappeja sekä sovitaan mahdollisesta jatkosta. Pohditaan, onko jatkotapaamisille tarvetta tai halutaanko tähän päättää mentorointiryhmän toiminta. Viimeinen tapaaminen voi olla myös arviointia ja yhteenvetoa koetusta, jolla ryhmän toiminta tuodaan päätökseen.

Tämä ohjeistus on rakennettu kevään 2020 toteutusta varten ja sitä kehitetään edelleen tulevia vuosia varten. Odotamme innolla uusien mentori-aktori-parien palautetta ja toivomme, että tälla mallilla saamme rakennettua Humakin opiskelijoista ja alumneista toimivan laajan ammatillisen verkoston.