Mukana European Master in Sign Language Interpreting (EUMASLI) -koulutusohjelmassa

• Kirjoittaja: Juha Manunen, FM, viittomakielen lehtori, tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 21.9.2022

Humanistinen ammattikorkeakoulu toimii European Master in Sign Language Interpreting -koulutusohjelman (EUMASLI) osatoteuttajana. Koulutusta tarjotaan kolmen maan korkeakoulun yhteistyönä. Humakin lisäksi koulutusta järjestävät Heriot-Watt-yliopisto Skotlannista ja Hochschule Magdeburg-Stendahl Saksasta. (EUMASLI 2022.) Neljäs opiskelijaryhmä aloitti 2021 ja valmistuu ensi vuonna. Ensimmäinen ryhmä perustettiin 2009, toinen 2013 ja kolmas 2017. Opiskelut kestävät keskimäärin kaksi vuotta. Kansainvälisen maisterikoulutusohjelman tavoitteena on viittomakielentulkkauksen ammattialan kehittäminen ja valmentaa opiskelijat eri tutkimus-, kehitys- ja hallintotehtäviin kotimaissaan. Tässä blogissa tarkastelen kokemuksiani ja havaintojani opettajana oltuani mukana neljässä ryhmässä.

 

Kansainvälinen viittominen

Ensimmäisenä vuonna opiskellaan kolmen kansallisen viittomakielen arkielämän sanastoa eli suomalaisen viittomakielen (lyhenne SVK, Finnish Sign Language, FinSL) lisäksi brittiläistä (British Sign Language, BSL) ja saksalaista viittomakieltä (Deutsche Gebärdensprache, DGS). Kielioppi näissä viittomakielissä on paljolti samanlainen, mutta viittomistot eroavat suuresti toisistaan. Eli kun katsoo jonkun kuuron tuottamaa kertomusta jostain tapahtumasta, voi kehonkielen, tilankäytön, roolinottojen ja ei-manuaalisuuden perusteella päätellä kertomuksen pääpointit suhteellisen helposti, mutta kun kysytään tarkemmin yksityiskohtia, voivat nämä jäädä epäselviksi (esimerkiksi tekijät, paikat, ajat). Näiden kolmen viittomakielen alkeiden opiskelun jälkeen opiskelijoille tarjotaan teoriaopetusta kansainvälisen viittomisen olemuksesta ja elementeistä sekä annetaan paljon harjoituksia. Opiskelijat tottuvat vähitellen muokkailemaan viittomistaan visuaalisemmaksi ja ymmärtämään toisiaan helpommin yli kielirajojen. Opintojen ansiosta on toisena vuonna mahdollista luennoida puhtaasti kansainvälisellä viittomisella, mikä on samalla tehokasta harjoitusta kaikille.

Vastoin yleistä luuloa viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli. Jokaisella maalla on oma tai omat kansalliset viittomakielet. Esimerkiksi Suomessa on suomalaisen viittomakielen lisäksi käytössä suomenruotsalainen viittomakieli (Finlandssvenskt teckenspråk). Siksi käytetään mieluummin termiä viittominen sanan viittomakielen sijasta. Kansainvälinen viittominen muokkautuu aina keskustelutilanteen osallistujien kesken eikä ole aina yhtä oikeaa tapaa viittoa jotain käsitettä. Jokaisella maanosalla voi olla omanlainen kansainvälinen viittominen sen mukaan kuin maanosan kielet ja kulttuurit ovat läheisessä kontaktissa keskenään.

Eumaslin opiskelijat eivät tule saamaan kansainvälisen viittomisen pätevyyttä, mutta eri maiden viittomien opiskelukokemuksista on paljon hyötyä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat oppivat tuottamaan ja ymmärtämään kotimaansa viittomakieltä. Lisäksi he pääsevät eroon puhutun kielen vaikutuksesta ja parantavat kommunikointitaitoaan eri maista tulevien kuurojen kanssa yli kielirajojen.

 

Samoja haasteita

Kuurojen yhteiskunnallinen asema ja viittomakielen laillinen asema vaihtelevat suuresti maittain, mutta sen mukaan kuin olen keskustellut ja vaihtanut ajatuksia opiskelijoiden kanssa, havaitsin sen, että jokaisen maan kuurojen yhteisö on kokenut enemmän tai vähemmän samankaltaisia ongelmia läpi aikojen. Haasteet liittyvät lähinnä kuurojen koulutusjärjestelyihin, työnsaantiin ja yhteiskunnalliseen tiedotukseen viittomakielellä. Tulkit saavat työnsä ohella seurata näitä ilmiöitä.

Vaikka vuonna 1995 mainitaan Suomen perustuslaissa viittomakieli yhtenä vähemmistökielistä ja vuonna 2015 vahvistettiin Viittomakielilaki, kuurot eivät koe vieläkään täysvaltaista tasa-arvoa suhteessa valtaväestöön. Esteet liittyvät sekä kuurojen työnsaantivaikeuksiin työnantajien suhtautumisen vuoksi että myös kuulovammaisten ja coda-lasten viittomakielen opetukseen ja Kelan järjestämiin valtakunnallisiin tulkkauspalveluihin.

Positiivisena muutoksena voidaan mainita hallituksen järjestämät tiedotustilaisuudet koronatilanteesta, jolloin samalla lavalla seisoo viittomakielentulkki. Tällöin ihmiset oivalsivat, miten tärkeää onkaan kuurojen saada ajankohtaista tietoa omalla äidinkielellään. Niin kotimaassamme kuin maailmalla sattuu aika ajoin kriisejä ja mullistuksia, joten tasavertainen tiedotus kaikille yhteiskunnan jäsenille on ensisijaisen tärkeä perusoikeus.

Tällä saralla työt eivät lopu vielä pitkään. Jokaisessa maassa tarvitaan kentän järjestöjen ja liittojen tiivistä yhteistyötä, jotta osataan yhdessä ajaa oikeuksia vaikuttaa viranomaisiin ja levittää tietoisuutta kuurojen tarpeista ja oikeuksista selviytyäkseen yhteiskunnan kaikilla alueilla.

 

Tulkkia tarvitaan aina

Lääketieteellisellä ja teknologisella alalla on kautta aikojen yritetty keksiä ja löytää keinoja kuulovamman parantamiselle. Lisäksi on yritetty edistää kuurojen osallisuutta. Sisäkorvaistuteleikkausten myötä on yritetty rajoittaa ja jopa kieltää viittomakielen käyttöä, jotta lapsi oppisi puhutun kielen tehokkaammin, mutta olkoon kuulovamma minkä asteinen tahansa, jokainen kokee kuitenkin pienempiä tai suurempia vaikeuksia sulautua täysin puhevaltaiseen ympäristöön, milloin teknisten tai milloin ympäristömelun takia. Siksi moni viittomakielisten yhteisön löytänyt sanookin kokevansa helpotusta, kun voi välillä käyttää muita kommunikaatiokanavia alituisen kuulemiseen pinnistämisen ja syrjään vetäytymisen olon sijasta. Tulkkia voi käyttää, jotta jaksaa ja pysyy paremmin mukana keskusteluissa. Itse pidän monikielisyyttä todellisena rikkautena ja jokaisen ihmisen perustavanlaatuisena oikeutena liikkua niissä piireissä, joissa yksinkertaisesti kokee hyvää oloa ja tulevansa kuulluksi.

Älytekniikan avulla on yritetty kehittää ja parantaa reaaliaikaisia tekstityksiä, jotka ovat melko ymmärrettäviä, vaikkakin virheiden mahdollisuudelta ei voida välttyä. Tekniikan avulla tuotetut automaattiset viittomakieliset käännökset tuottavat kuitenkin suuria vaikeuksia ja myös eettisiä kysymyksiä. Koetaan, että näistä robottimaisista käännöksistä puuttuu paljon kuten esimerkiksi ei-manuaalisuuden käyttö ja lauserakenteiden soveltaminen. Siksi nämä tuottavat ymmärtämisvaikeuksia eivätkä saa kannatusta kuurojen keskuudessa. Puhutun kielen tapaan viittomakieli sisältää sellaisia elementtejä, jotka tekevät kielestä luonnollisen, ja nimenomaan siksi, että ne ovat ihmisen tuottamia. Ehkä vielä joskus syntyy kaiken mullistava keksintö, mutta siihen voi mennä vielä monta sukupolvea.

Kaikesta huolimatta mikään ei siis korvaa luonnollista kanssakäymistä ja siten myös tulkkausta. Tulkkia tarvitaan välittämään asiat kahden kielen kesken. Tulkki huomaa kaikkia hienovaraisia sävyjä, vivahteita, lisähuomautuksia ja jopa sarkasmia, ja pystyy tulkkaamaan ne toiselle kielelle. Voidaanko odottaa koneen osaavan tulkata samalla tavalla?

 

Lähteet

EUMASLI 2022. Viitattu 16.9.2022. https://www.eumasli.eu/