Nuorisotyöalan käsitteiden moninaisuus tuli näkyväksi tiedontuotannon kehittämistoimissa

Nuorisotyöalalla ei ole yhtenäistä käsitteistöä, joka mahdollistaisi vertailukelpoisen tiedon keräämisen. Tämän huomasimme kehittäessämme ja systematisoidessamme valtakunnallisen järjestökentän ja kunnallisen nuorisotyön tiedontuotantoa. Käsitteiden moninaisuus ja monimerkityksellisyys haastavat tiedonkeruun yhteismitallisuuden nuorisotyön tiedontuotantoa varten kehitetyissä ohjelmistoissa, kuten Järjestimessä ja nuoDossa.

Nuorisotyöala tiedontuotannon moninaiset tavat ja keinot

Nuorisotyöala keskittyy nuorten hyvinvoinnin, kasvun ja osallisuuden tukemiseen tarjoamalla monipuolista toimintaa ja tiloja. Nuorisotyön ammattilaiset, kuten nuorisotyöntekijät ja eri ohjaajat, tarjoavat tukea, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia, jotka edistävät nuorten hyvinvointia. Nuorisotyössä korostuu nuorten osallisuus niin toiminnan suunnittelussa, yhteisöissä kuin päätöksenteossakin. Nuorisotyötä tehdään tyypillisesti kunnissa, järjestöissä kuin seurakunnissakin.

Tiedonkeruu tarkoittaa prosessia, jossa kerätään tietoa ja dataa jonkin ilmiön, tarpeen tai tilanteen ymmärtämiseksi ja analysoimiseksi. Tiedonkeruun tavoitteena on kerätä luotettavaa ja monipuolista tietoa, jota voidaan käyttää toimijoiden palveluiden kehittämiseen, päätöksentekoon ja tiedolla johtamiseen. Tiedonkeruun menetelmiä ovat esimerkiksi kyselyt, haastattelut, erilaiset tarinalliset ja taidelähtöiset menetelmät ja tapahtumissa tapahtuva havainnointi.

Nuorisotyön käsitteiden kirjo

Tiedonkeruun käsitteillä tarkoitetaan niitä termejä ja luokitteluja, joilla nuorisotyön toimintaa ja tuloksia kuvataan.  Osa käsitteistä saattaa olla käytössä vain yhdessä järjestössä, ne ovat järjestön omaa järjestöidentiteettiä, slangia. Yhteismitallista tietoa on haastavaa kerätä sisällöiltään erimitallisten käsitteiden avulla.

Yhtenäisten tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen haastaa järjestöjä ja kuntia miettimään ja systematisoimaan omaa tiedonkeruutaan. Kunnallisessa nuorisotyössä esimerkiksi nuorisotiloilla tapahtuvaa työtä voidaan kuvata “nuorisotilatyöksi”, “avoimeksi nuorisotyöksi” tai “perusnuorisotyöksi”.

Kuvituskuva. Kuva: pixabay.com.

Kohti yhtenäistä tiedonkeruuta

Kun nuorisoalan järjestökentän tiedontuotantopalvelua (Järjestin) alettiin kehittää, pyrkimyksenä oli varsinaisen ohjelmistokehityksen lisäksi kehittää ja systematisoida kentän moninaista tiedonkeruuta yhteismitallisen ja vertailukelpoisen tiedon saamiseksi.

Järjestökentällä ei ole ollut aiemmin yhtenäistä tiedontuotantopalvelua. Joillakin järjestöillä on ollut käytössä omaan käyttöön kehitettyjä tiedontuotantojärjestelmiä (Suomen Partiolaisten käyttämä Kuksa), osa on käyttänyt tiedonkeruussaan valmiita usein maksullisia digituotteita (Pokka ja Webropol), osa oli hyödyntänyt erilaisia laskentataulukko-ohjelmia (Excel) ja osa on kerännyt tietoa muiden kuin digitaalisten tuotteiden avulla esim. ruutuvihkoihin.

Kuntien tiedonkeruun kehityspolku

Kunnallisen nuorisotyön kentällä on ollut aiemmin laajemmassa käytössä muun muassa ruotsalainen Logbook -järjestelmä, joka muuttui Suomessa kunnille maksulliseksi vuonna 2020. Tämän jälkeen käyttöön tuli väliaikaiseksi järjestelmäksi tarkoitettu Lokikirja, jonka kehittivät nuorisoalan osaamiskeskus Kanuuna ja Aluehallintovirasto. Suomen Kuntaliitto ry sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksen vuonna 2020, jonka avulla päästiin kehittämään suomalaista, maksutonta tilastointi- ja dokumentointijärjestelmää eri kokoisten kuntien tarpeisiin.

Hankeavustuksella kehitetyn tilastointi- ja dokumentointijärjestelmän, nuoDon, käyttöönotto on edellyttänyt nuorisotyön toiminnan sanoittamista, jotta toimintaa voidaan kirjata järkevästi ja yhteismitallisesti. Yhteismitallista tietoa on kaivattu nuorisotyöstä muun muassa näkyvyyden edistämiseksi. Tämän vuoksi kuntakohtaisen datan lisäksi tarvitaan myös alueellista ja valtakunnallista tilastotietoa, mikä puolestaan edellyttää yhtenäistä käsitteistöä.

nuoDon erilaiset tasot ja joustavat mahdollisuudet kirjata toimintaa osoittautuivat pieniksi haasteiksi, erityisesti jos järjestelmän käyttöönottoon tai sen valmisteluun ei oltu kiinnitetty kunnissa aiemmin huomiota. Haasteita nuoDon käyttöönotossa on ollut erityisesti niissä kunnissa, joissa ei ole aiemmin käytetty mitään järjestelmiä, tai joissa sanoittamistyötä tai keskustelua kirjaamiskäytänteistä ei ole käyty. NuoDon myötä yhä useampi kunta on kuitenkin pystynyt siirtymään “ruutuvihkon reunasta sähköiseen tilastointiin”.

Käsitteitä kehitetään ohjelmistoihin yhdessä järjestöjen ja kuntien kanssa

Järjestimen, nuorisoalan järjestöjen tiedontuotantopalvelu, käsiteanalyysiä tehtiin osallistaen valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja sidosryhmiä (opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirasto) erilaisiin selvityksiin ja työpajoihin alkukartoituksista ohjelmistokehitykseen saakka. Käsitetyössä huomioitiin mm. erilaisia aiempia tiedonkeruita ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustushakemus- ja raportointilomake. Käsitetyö aloitettiin nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurissa (2020–2023) ja työtä jatketaan Järjestin-hankkeessa (2024 -).

Käyttäjälähtöiseen kehittämiseen sisältyy kehityskaaren läpivalaiseman osallistamisen lisäksi käyttäjiltä saatu palaute. Palautetta kerätään ohjelmiston käyttöönoton jälkeen erilaisissa esittely- ja koulutustilaisuuksissa ja vuosittaisen palautekyselyn avulla. Ensimmäisen palautekyselyn vastausaktiivisuus ei ole ollut runsasta, mutta sanalliset palautteet kohtaamisissa ja käyttäjätukeen tulleet huomiot ovat sisältäneet hyviä ajatuksia ohjelmiston sisältökehitykseen liittyen. Uusien käyttäjien myötä tulee kysymyksiä, jotka valottavat sisältöjä ja käsitteistöä uudesta näkökulmasta käsin.

Kuvituskuva. Kuva: Adobe Firefly/ Niina Autiomäki.

Tiedonkeruupalveluiden yhteiskehittäminen

Monipuolisen palautteen tukena toimii avoin keskustelu. Kuinka pääsemme yhdessä parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen ja kuinka voimme jouhevoittaa Järjestimen käyttöä myös sisältöjen osalta? Kaikille ideaaliin ratkaisuun emme pääse, mutta erilaiset järjestöt ovat löytäneet itselleen sopivan tavan käyttää Järjestintä ja osallistuvat näin osaltaan nuorisoalan järjestöjen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittamiseen.

nuoDon osalta käsitetyötä tehtiin yhdessä kuntien kanssa kehittämisen alkumetreistä (2021) lähtien. Oli merkityksellistä päästä pohtimaan kuntien nuorisotyöntekijöiden sekä esihenkilöiden kanssa nuorisotyön termistöä sekä kirjaamiskäytänteitä. Välillä työ oli myös haastavaa olemassa olevan käsitteistön monipuolisuuden (jopa sekavuuden) vuoksi. Eri kunnissa samoista asioista voidaan käyttää eri käsitteitä (kuten nuorisotilatyö, avoin tilatyö, avointen ovien toiminta). Keskeistä kehittämistyössä oli erityisesti kuntien osallisuus ja aktiivisuus sekä kunnista saatu palaute.

Kunnallista nuorisotyötä on sanoitettu kunnissa nuorisotyön työyhteisöissä erilaisten prosessien ja kehittämistyön kautta. Esimerkiksi Kokkolassa kehitettyä NUPS -prosessia (nuorisotyön opetussuunnitelma) on hyödynnetty ja jalostettu eri kokoisten kuntien sanoittamistyössä niin kunta- kuin aluetasoisesti. Myös nuoDossa päädyttiin ottamaan käyttöön alkuperäisen NUPSin mukainen jaottelu, jota voidaan hyödyntää erottelemaan tarvittaessa mm. kohdennettua nuorisotyötä (esim. etsivä nuorisotyö) sekä yhteisöllistä nuorisotyötä (koulu- ja oppilaitosnuorisotyö / nuorisotilatyö). Käsitteiden pohdinnasta on ollut iso apu niin järjestelmän käyttöönotossa kuin kehitystyössä.

Lisäksi haasteita kehittämiseen on tuonut järjestelmän kaksikielisyys, jolloin suomenkielinen käsitteiden viidakko on pitänyt kääntää myös ruotsiksi, missä ei myöskään ole täysin yhtenevää nuorisotyön käsitteistöä. Käsitteitä päivitettiin vuoden 2024 aikana ja nuoDoon saatiin loppuvuodesta termistöjenkin osalta ”versio 2.0.” nuoDon avulla kerättävää nuorisotyön toimintatietoa julkaistaan Aluehallintoviraston nuoDo -sivulla.

Nuorisotyöalan käsitteistön kehittäminen ja systematisointi parantaa kerättävän tiedon laatua

Järjestimen ja nuoDon kehitystyö erilaisine selvityksineen ja kartoituksineen sekä käytännön kokemuksineen osoittaa käsitteistön kehittämisen ja systematisoinnin tarpeen. Yhtenäisempi käsitteistö mahdollistaisi laadukkaamman ja vertailukelpoisemman tiedonkeruun, mutta myös selkeämmän tiedontuotantopalveluiden käyttöönoton ja koulutuksen käyttäjäorganisaatioiden sisällä.

Koemme tärkeäksi, että käsitteitä kehitetään yhteistyössä käyttäjien kanssa, jotta käsitteet tuntuisivat omilta ja luontevilta käyttää tiedonkeruuta tehtäessä. Yhteisen käsitteistön avulla saadaan yhteismitallista dataa toimijoiden työn vaikuttavuuden osoittamiseksi. Suomen nuorisotyön tilastot -sivusto tuottaa tietoa kootusti kunnissa tehtävästä nuorisotyöstä, jatkossa myös järjestöjen tekemästä nuorisotyöstä.

Onkin tärkeää, että järjestelmät kehittyvät myös kentällä käytettävän termistön osalta. Myös kompromisseja tarvitaan, jotta luotettava ja yhteismitallinen tieto mahdollistuu jatkossakin.

NuoDo siirtyi Kuntaliitolta Aluehallintoviraston ylläpidettäväksi 1.1.2025 alkaen. Lisätietoa nuoDosta Suomen nuorisotyön tilastot -sivustolta.

Kirjoittajat:

Niina Autiomäki (FM, AmO), TKI-asiantuntija (projektipäällikkö ja tuoteomistaja), Humanistinen ammattikorkeakoulu
Pauliina Lahtinen (YTM, Yhteisöpedagogi, AMK), nuorisotyön aluekoordinaattori, Jyväskylän kaupunki (toimi Kuntaliitossa Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatio -hankkeessa vuosina 2022–2024)