”Osallistava ja osaava Suomi” – mitä humakilainen hallitusohjelma merkitsee?

• Kirjoittaja: Jukka Määttä, Rehtori, toimitusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 18.6.2019

Suomi on saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Myös korkeakouluissa ohjelmaa on luettu tarkoin. Ensimmäiset arviot ovat varovaisen positiivisia. Ohjelma on myönteisempi kuin pitkiin aikoihin.

Hallitusohjelman nimi on ”Osallistuva ja osaava Suomi”. Osallisuus on toimintamme keskiössä niin pedagogiikassa kuin toimialojemme sisällöissä. Haluamme kasvattaa osallistuvia ja aktiivisia yhteiskunnan kansalaisia. Sanalla sanoen uusi ohjelma on hyvin ”humakilainen”.

Hallitusohjelma sisältää monia uusia avauksia: koulutuksen saavutettavuuden parantamista sekä muita uuden korkeakouluvision mukaisia linjauksia. Toki on mainittava, että koulutusasioiden painotus on muualla kuin korkeakouluissa.

Mittavimmat uudistukset liittyvät oppivelvollisuusiän nostamiseen ja toisen asteen koulutuksen kehittämiseen sekä ammattioppilaitosten opettajien määrän lisäämiseen. Nämä uudistukset tulevat nielemään myös suurimmat rahat.

Alueellinen korkeakoulurakenne ja väestökehityksen vastapaine

Hallitusohjelma sisältää maininnan, että jokaisessa maakunnassa tulee olemaan korkeakoulu. Tämän voi tulkita alueellisen korkeakouluverkon säilymisenä, johon tällä hallituskoalitiolla tai ainakin osalla viisikon puolueista on vahva tahtotila.

Tavoite on symmetrinen Sote-uudistukseen liitetyn maakuntarakenteen kanssa. Vähemmälle huomiolle hallitusohjelmassa jää väestönkehitys, joka tulee vaikuttamaan myös korkeakouluhakijoiden määrään tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakouluille hieman lisää rahoitusta

Ammattikorkeakouluille on luvassa lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa tulevalle hallituskaudelle. Määrä voi tuntua suurelta, mutta se on vain murto-osa siitä, mitä leikattiin menneinä vuosina. Vielä ei varmasti tiedetä, miten tämä summa jaetaan vuosittain eri toiminnoille.

Indeksien palauttaminen on hyvä uutinen. Tämä vaikuttaa positiivisesti kaikkien korkeakoulujen talouteen.

Katse jatkuvaan oppimiseen

Jatkuva oppiminen on selvästi uuden ohjelman painopisteitä. Jatkuvassa oppimisessa haetaan elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti koulutusmahdollisuuksia myös niille kansalaisille, jotka eivät pysty sitoutumaan tutkintotavoitteeseen koulutukseen.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen on yksi ammattikorkeakoulujen tulevien vuosien menestyksen kulmakivistä. Sen merkitys tulee kasvamaan tutkintotavoitteisen koulutuksen rinnalla. Jatkuva oppiminen ja täydennyskouluttaminen on ollut osa Humakin strategiaa jo pitkään. Avoimen kauppa on käynyt hyvin ja koulutuksemme kiinnostavat laajoja kohderyhmiä.

TKI-toiminnan painoarvo kasvaa

Toinen painopiste liittyy TKI-toimintaan. TKI-toiminnan osuutta bruttokansantuotteesta halutaan kasvattaa kunnianhimoiseen 4 %:n tasoon vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyen myös työllisyysaste on tavoitteena nostaa 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamien osaamiskeskittymien edellytyksiä halutaan parantaa. Samalla vahvistetaan ammatillista osaamisketjua korostamalla ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä.

Osana TKI- toiminnan edistämistä kehitetään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoitusmaana. Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa edistetään mm. uudistamalla lupakäytäntöjä ja sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja.

Hallitusohjelman tarjoamat mahdollisuudet Humakille

Humakin kannalta ohjelma sisältää runsaasti toimialojemme kehittämiseen liittyviä kirjauksia, onhan ohjelman yksi pääteema hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Saavutettavuuden moninaiset näkökulmat erilaisten vähemmistöjen aseman parantamiseen ovat toimialoillemme tärkeitä.

Humakin vahvuusaloihin liittyy esimerkiksi kulttuurin saavutettavuuden edistäminen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten kehittäminen. Nuorisotyön osalta mainitaan syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Näihin pyritään mm. etsivän nuorisotyön kehittämisellä ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämisellä ja kehittämisellä.

Kielellistä saavutettavuutta tavoitellaan vähemmistökielten asemaa parantamalla. Ruotsin kielen lisääminen ylioppilastutkinnon pakolliseksi osaksi tulee helpottamaan mm. kielten opettajien työtä, koska edellisen uudistuksen jälkeen ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut.

Humak on kehittämässä uutta toimintamallia yhteisöpedagogikoulutuksen väyläopintoihin, jossa ruotsin- ja suomenkieliset opiskelijat voivat opiskella yhdessä. Hankkeella tavoitellaan mm. kaksikielisten palveluiden saavutettavuutta.

Työmarkkinatilanteessa joustavaa opiskelijavalintaa

Uusi hallitus kohdentaa uusia korkeakoulupaikkoja väliaikaisesti aloille, joissa on työvoimapula. Nämä alat löytyvät todennäköisesti hoivapuolelta, poliiseista ja ammatillisesta opettajakoulutuksesta. Tavoite on kannatettava ja auttaa hakijasuman purkamisessa.

Lupaavaa oli, että hallitusohjelma ja hallitus saatiin kasattua nopeasti. Uusi ohjelma on toiveikas ja lupauksia antava. Toivotaan, että sitä pystytään myös toteuttamaan talousoppineiden varoittelusta huolimatta. Aika näyttää!

Jukka Määttä, KT, Rehtori, Toimitusjohtaja Ph.D. (Education)
President, CEO, tel. +358 (0)400 349 249,
Humanistinen ammattikorkeakoulu – HUMAK – University of Applied Sciences

Lähde:

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma (6.6.2019) Osallistuva ja osallistava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Helsinki. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161662