Skaalautuvaa tukea opiskelijapahoinvointia vastaan

Maailman onnellisuusraportin 2024 mukaan Suomi on seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Raportin perusteella onnellisuudeksi luettavia asioita ovat Suomessa esimerkiksi luottamus ja vapaus. Onnellisuusraportin mukaan nuorempien ikäluokkien edustajat eivät kuitenkaan ole keskimäärin yhtä onnellisia kuin varttuneempi väestö.

Nuorten on mahdollista toimia arvojensa mukaisesti

Nuorisobarometri on kerännyt kolmenkymmenen vuoden ajan tietoa suomalaisista 15–29 vuotiaista nuorista ja heidän ajatuksistaan. Vuoden 2023 barometrin perusteella selvä enemmistö nuorista kokee olevansa arvokkaita ja voivansa toimia arvojensa mukaisesti: 89 % katsoo elämällään olevan tarkoitus ja päämäärä, 86,5 % kokee olevansa arvokas ja 93 % pystyvänsä toimimaan arvojensa mukaisesti.

Vuoden 2022 nuorisobarometrissä kysyttiin nuorten näkemyksistä resilienssistä ja epävarmuuksien ajassa elämisestä. Vastaukset kerättiin valtaosin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nuorten kokema resilienssi oli kokonaisuutena hyvällä tasolla ja aiempaa harvempi koki epävarmuutta työn saamisen, oman toimeentulon, oman terveyden tai oman asuinympäristön osalta. Nuorisobarometrin valossa suomalaisella nuorisolla menee siis hyvin.

Korkeakouluopiskelijoiden ahdistuneisuushäiriöt ja masennus lisääntyneet

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutetaan joka neljäs vuosi. Uusimmat opiskelijoiden mielenterveyttä kuvaavat luvut julkaistiin lokakuussa 2024. Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus on vähentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna erityisesti naisilla, mutta merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta oli silti edelleen 29 prosentilla opiskelijoista.

Tulosten mukaan merkittävää psyykkistä kuormitusta kokivat naiset (32 %) miehiä (24 %) useammin. Miehillä psyykkinen kuormittuneisuuden esiintyvyys kasvaa iän myötä. Vanhimmassa, 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä psyykkinen kuormittuneisuus oli kaksi kertaa yleisempää (38 %) verrattuna alle 25-vuotiaisiin (18–19 %). Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien välillä ei havaittu merkittäviä eroja psyykkisen kuormittuneisuuden esiintyvyydessä.

Todetut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat lisääntyneet. Ahdistuneisuushäiriö oli todettu viimeisen vuoden aikana korkeakoulussa opiskelevista naisista 23 prosentilla ja miehistä 10 prosentilla. Tutkimuksen valossa huomattava osa nuorista korkeakouluopiskelijoista ei siis voi hyvin.

Monen korkeakouluopiskelijan voimavarat uhkaavat palaa loppuun. Kuva: Jonna Aakkula.

Ahdistusta, masennusta ja merkityksettömyyttä tilastoissa

Nykypäivän nuorille ahdistusta voi aiheuttaa esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato, sodat, kokemus koronapandemiasta ja Suomessa valtiontalouden haasteet, hintojen nousu sekä opiskelijoiden tukien leikkaukset. Nuorten kokemaa ilmastoahdistusta tarkasteltiin usean yliopiston kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kysymyksiin vastasi 10 000 nuorta kymmenestä eri maasta. Vastausten mukaan 84 % nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Nuorista 75 % pitää tulevaisuutta pelottavana.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miksi syntyvyys on alhainen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyssä 83 % vastanneista koki, että mielenterveyshuolet vaikuttavat päätökseen, haluaako vanhemmaksi. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ja myös nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy. Joka kymmenes suomalainen syö masennuslääkkeitä.

Miten tukea opiskelijoiden hyvinvointia skaalautuvasti?

Korkeakouluja ajetaan toteuttamaan opetusta yhä tehokkaammin: enemmän opiskelijoita vähemmällä henkilöstöllä. Skaalautuva toiminta, eli toiminta, jossa kasvu on mahdollista ilman merkittäviä lisäpanostuksia, on ainakin euroissa mitattuna tuottoisinta. Koulutuksessa skaalautuvaa toimintaa on esimerkiksi hyvin rakennettu ja automatisoitu verkkokurssi, jota voidaan tarjota aika lailla samalla vaivalla kymmenille, sadoille tai tuhansille osallistujille. Helsingin yliopiston vuonna 2018 julkaistulle Tekoälyn perusteet (Elements of IA) -verkkokurssille on ilmoittautunut noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja loppuun asti sen on suorittanut lähes 180 000 henkilöä.

Opiskelijoiden voimavarojen kartoittamiseen ja tukemiseen liittyvä työ tehdään oppilaitoksessa perinteisesti pääosin kahdenkeskisissä keskusteluissa opiskelijan kanssa. Kun opiskelijoiden määrä kasvaa, millaisia skaalautuvia toimintamalleja voisimme löytää opiskelijoiden pahoinvoinnin vähentämiseen?

Opiskelijoiden muodostamat pienryhmät ovat yksi skaalaamisen työkalu. Sen sijaan tai lisäksi, että lehtori keskustelee yksittäisten opiskelijoiden kanssa, lehtori voi ohjata opiskelijoiden pienryhmiä tärkeiden aiheiden äärelle ja opiskelijat voivat keskenään tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Pienryhmätoiminnan onnistumisen edellytys on ryhmässä vallitseva luottamuksen ilmapiiri. Ryhmäyttäminen vaatii myös lehtorin panosta.

Mielenterveystalo.fi on HUSin ylläpitämä palvelu, jossa tarjotaan apua mielenterveyden hyvinvointiin, muun muassa omahoito-ohjelmia ja nettiterapioita. Esimerkiksi omahoito-ohjelmat ovat skaalautuvia niin, että palveluja voi käyttää kuinka moni hyvänsä. Palveluista ei makseta ja niihin ei tarvitse kirjautua.

Tekoälytuutor opiskelukumppaniksi?

Opiskeluaika on elämänvaiheena sellainen, jossa moni asuu yksin. Omassa kodissa kukaan ei kannusta lähtemään ulos kävelylle ja toisaalta kukaan ei saa tietää, jos illallisen korvaa pussillisella sipsejä. Some ja erilaiset tekniset sovellukset voivat tuoda yksinäiselle illuusion siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Älykello kehuu otetuista askelista ja hyvin nukutuista unista. Some peukuttaa kaunista ja terveellistä aamupalaa. Sosiaalinen media on siten luonteeltaan skaalautuvaa: yhdellä some-postauksella voi tavoittaa kerralla kaikki ystävät. Yhdellä puhelulla tavoitti vain yhden ystävän kerrallaan.

Tunnistamme sosiaaliseen mediaan ja ruutuvälitteiseen tekemiseen liittyviä riskejä ja uhkia. Kuitenkin suurten opiskelijamassojen äärellä taidamme väistämättä tarvita avuksi myös uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Jos haluamme oppilaitoksessa tukea opiskelijoiden hyvinvointia skaalautuvasti, tarvitaan opiskelijoiden kannustamiseen lisää automatisaatiota ja tekoälyä. Tarvitsemme innostavaa pelillisyyttä, somestakin tuttua skaalautuvuutta sekä lehtorin työtä helpottavaa automatisointia.

Ehkä tulevaisuuden opiskelijalla on ikioma tekoälytuutori, joka herättää aamulla ryhtymään päivän työhön, nostaa esille seuraavat deadlinet ja soittaa fanfaareja valmistuneiden tehtävien kunniaksi. Iltapäivällä tekoälytuutori muistuttaa, että nyt on hyvä aika lähteä lenkille ja että päivän proteiinitavoitteesta puuttuu vielä 50 grammaa.