Työelämän tarpeet ja jatkuva oppiminen korkeakouluyhteistyössä – FONE

Kolme erilaista lintua lentää.
  • Kirjoittaja: Sirpa Ali-Melkkilä, lehtori, yhteisöpedagogikoulutus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 27.4.2022

Mitä jos kaiken voisi tehdä toisin? Mitä mahdollisuuksia suhteessa tulevaisuuteen ja sen lähettämiin signaaleihin työelämän tarpeista voisimme edistää yhteistyössä?

Kansallisessa verkkotutkintoverkostossa FONEssa on korkeakouluja hyvin eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Olemme tavanneet toisiamme verkossa vuoden ajan, ja äkkiseltään on vaikeaa hahmottaa, mitä yhteistä toimialoillamme on. Digiloikka ja digitalisaation mukanaan tuoma opetus sekä pärjääminen verkossa ovat tulleet korona-aikana kaikille aloille tutuiksi, joten ainakin se yhdistää meitä. Toinen asia liittyy Digivisio 2030:n luomaan paineeseen yhtenäistää ammattikorkeakoulujen osaamista yhteiseen koriin. Tästä on saatu esimakua CampusOnline-opintojen vakiintumisena osaksi korkeakouluopiskelijoiden valikkoa – täydentämään erityisesti vapaasti valittavia opintoja.

Pöydällä on kannettava tietokone, jonka ruudulla lukee "(N)EVER (S)TOP LEARNING". Tietokoneen vierellä on kahvikuppi ja takana seisoo nainen, jonka kasvot eivät näy. Naisen takana on kirjahyllyjä.
Jatkuva oppiminen korkeakouluyhteistyössä. Kuva: Pixabay

Muutoksen tuuli puhaltaa korkeakoulutuksessa

FONE-verkostossa pidettiin 7.2.2022 työskentelypäivä, jossa saimme mielenkiintoista näkymää tulevasta muutoksesta korkeakoulutuksessa. Sitä tukevat ammattikorkeakoulujen yhteiset kompetenssit. Tavoitteina ovat yhteisen opintotarjonnan lisäksi kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistäminen alustoja myöten sekä yhteiset – muun muassa hakemiseen ja opintoihin ilmoittautumiseen liittyvät – palvelut. Kannattaako jokaisen korkeakoulun tuottaa jatkossakin yhteisiin kompetensseihin liittyviä opintoja erikseen? Vai voisiko niitä tuottaa keskitetysti muutamissa sovituissa korkeakouluissa, joista opiskelijat poimisivat ne tutkintokoriinsa? Työelämässä toimimista, oppimaan oppimista ja kestävän kehityksen tematiikkaa koskeviin asioihin liittyy samankaltaisia mekanismeja korkeakoulusta riippumatta, joten asiaa sietäisi pohtia.

Työelämän tarpeet opetussuunnitelmien tähtäimessä

Kun olin hankkeeseen liittyen haastattelemassa työelämän edustajia (oman alani ulkopuolelta), vuoropuhelussa kävi selvästi ilmi, kuinka tärkeänä jatkuvaa oppimista ja yhteistyötä korkeakoulutusta tarjoavien tahojen kanssa pidetään. Opetussuunnitelmatyössä, joka useissa FONE-hankkeen korkeakouluissa tuntuu olevan meneillään, tulisi jotenkin ottaa huomioon digitaalisuuden lisääntyminen, ristiinopiskelun mahdollisuus sekä yhteisten kompetenssien ja kokonaisarkkitehtuurin mukanaan tuomat muutokset. On kuitenkin totta, että erilaisten toimenpideohjelmien ja opetussuunnitelmien muokkaaminen kesken kauden on varsin työlästä. Tämän vuoksi jatkuva yhteys kentälle toimialoillamme sekä tietoisuus siitä, mitä muut korkeakoulut tekevät, on tärkeää.

Tutuista kuvioista uusiin innovaatioihin työkenttien muuttumisen myötä

Minua pohdituttaa, mikä se kaikkia meitä korkeakouluja – erilaisuudestamme huolimatta – yhdistävä uusi, innovatiivinen asia tulevaisuudessa voisi olla. Jatkuvassa oppimisessa opiskelija voi ostaa haluamiaan avoimen ammattikorkeakoulun kokonaisuuksia eri korkeakouluista tai valita 60 op tutkintoon johtavia väyläopintoja tietylle alalle. Työelämään taas tuotetaan noin 30 op:n erikoistumiskoulutuksia. Mitä meiltä jää huomaamatta, jos pyörimme tutuissa verkostoissa ja teemme yhteistyötä samaa koulutusta antavien kumppaneiden kanssa tiukasti rajatulla hiekkalaatikolla?

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä mietteitä herättävät kasvava digitalisaatio, ilmastonmuutos ja perinteisten alojen työpaikkojen väheneminen. Samalla nuo muutokset asettavat haasteen uudelleenkouluttaa ihmisiä uuden työn tarpeisiin. Uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia avautuu muun muassa kiertotaloudessa, ilmastoon liittyvissä toimissa ja terveysteknologiassa. Uudet liiketoimintamallit edellyttävät panostusta osaamisen kasvattamiseen ja myös tutkimukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön (2021, 7) mukaan yli puolella pk-yrityksistä on haasteita tuottavuuden lisäämisessä, koska osaavaa työvoimaa on vaikeaa saada. Osaamiseen ja omistajanvaihdoksiin liittyvä osaavan työvoiman puute vaikuttaa yritysten uusiutumiskykyyn, mikä puolestaan vaarantaa alueiden elinvoimaa.

Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuoteen 2050 saakka, ja maahanmuutto on tärkeässä roolissa työvoiman saatavuuden suhteen. Työ on murroksessa monella tapaa. Tämä asettaa haasteen koulutuskentälle, sillä se edellyttää panostuksia ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Jopa 80 prosenttia uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Ammattien rakenteet muuttuvat sisältä käsin, mikä vaikuttaa työn tekemisen kulttuuriin tulevaisuudessa entistä enemmän. Jatkuva oppiminen yhdistettynä työelämän kehittämiseen on avain sekä tuottavuuden että yritysten johtamiskulttuurin edistämiseen. Haasteisiin vastattaessa keskeisessä asemassa on yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä. Lisäksi TKI-toiminnalla elinkeinoelämän tarpeisiin kerättyä tutkimustietoa tulee hyödyntää nopeammin ja laajemmin (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 8–9, 23).

Teknologia ja jatkuva oppiminen

Pahvilaatikosta nousee käsi, joka pitelee loistavaa hehkulamppua.

Vesa (2021) toteaa Sitran uutisissa työelämää yhdistäviksi tekijöiksi nopeat, maailmanlaajuiset teknologiset muutokset, jotka uudistavat työelämää ja edellyttävät jatkuvaa osaamisen uudistamista. Jatkuvassa oppimisessa tulisi kyetä vastaamaan ihmisten ja yhteisöjen tarpeisiin. Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen kaikille edellyttää ajattelun, johtamisen, rakenteiden ja käytäntöjen kokonaisvaltaista uudistamista joustavammiksi. Olemmeko tämän äärellä nyt, kun Digivisio 2030 pyörähtää täydellä voimallaan käyntiin?

Työn ja koulutuksen liitos

Vuoden 2020 lopussa parlamentaarisesti tehty uudistus jatkuvan oppimisen linjauksiksi on samoilla linjoilla. Toive osaamisen ja osaamispuutteiden tunnistamisesta sekä vaade korkeakouluyhteistyöhön ilmaistaan painokkaasti. Kaikki koulutus ei ole tutkintotavoitteista, sillä työn muutokseen ja uusiin innovaatioihin tulee vastata joustavasti koulutuksen keinoin. Työn ohessa tapahtuvaan koulutukseen tulee panostaa, ja koulutuksen järjestäjän ja työelämän vuorovaikutusta halutaan vahvistaa verkostoviestintää kehittämällä (Heinonen 2021).

Koulutuksen yhteiskunnallinen rooli

Mielenkiintoni heräsi lukiessani Helsingin yliopiston kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunilan esittelytekstiä (Manner 2020). Siinä Brunila toteaa, että tulevia aikoja on vaikeaa ennakoida ja hahmottaa. Koulutus on valtaan liittyvää yhteiskunnallista toimintaa, vaikkakin nyt liikkeessä ja muutoksessa. Maailmanlaajuisesti katsottaessa koulutusjärjestelmät ovat yksityistymässä ja osa markkinoita. Mukana on suuria toimijoita, jotka vaikuttavat koulutuksen trendeihin ja saavat linjauksiaan läpi riippumattomissa medioissa. Brunila myös avaa näkymiä, joissa kansainväliset ja yksityiset toimijat ottavat koulutuskenttää haltuunsa, erityisesti koronan tuoman etäopetuksen lisääntymisen vanavedessä.

Jos koulutuksen kentälle syntyy tällaisia uusia liittoumia vastaamaan yritysten tarpeisiin, kuinka korkeakoulujen ja perinteisen järjestelmän tulisi reagoida niihin? Jos koulutuksella on valtaa edistää liikettä ja muutosta, voisimme FONE-verkkotutkintoverkostohankkeessa miettiä, mitä voitaisiin pilotoida ja tehdä totutusta poikkeavalla tavalla, jotta syntyisikin jotakin aivan uutta.

Lähteet

Heinonen, Veera 2021. Jatkuvan oppimisen uudistuksilla vastataan tulevaisuuden osaamistarpeeseen. Viitattu 2.3.2022. https://rediteq.fi/jatkuvan-oppimisen-uudistuksilla-vastataan-tulevaisuuden-osaamistarpeeseen?gclid=EAIaIQobChMI_dz9_p6n9gIVWD5gCh2xAwa9EAAYASAAEgKrgvD_BwE

Manner, Matias 2020. Koulutusta ei pidä ajatella yksilön valmentamisena vaan yhteisön rakentamisena, tasa-arvoprofessori sanoo. Uutinen 1.6.2020. Viitattu 2.3.2022. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-ja-oppiminen/koulutusta-ei-pida-ajatella-yksilon-valmentamisena-vaan-yhteison-rakentamisena-tasa-arvoprofessori-sanoo

Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma. Ohjelma-asiakirja. Viitattu 2.3.2022. https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f807618da

Vesa, Anna-Maija 2021. Sitran seitsemän suositusta kohti elinikäisen oppimisen Suomea. Uutinen 13.12.2021. Viitattu 2.3.2022. https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-seitseman-suositusta-kohti-elinikaisen-oppimisen-suomea/