Videon saavutettavuus ja tulkin ammattitaito

• Kirjoittaja: Niina Naumanen, tulkkiopiskelija, saavutettavuusasiantuntija, tulkkaus ja kommunikaation ohjaus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 17.5.2022

Yhteiskunta ja sen tarjoamat palvelut kehittyvät jatkuvasti. Ihmisten tarve digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttöön on kasvanut koronapandemian aikana.

Nykyinen digipalvelulaki määrää julkisia sektoreita luomaan videolle tekstivastineen. Hallitus on esittänyt esteettömyysdirektiivin myötä digipalvelunlain soveltamisalan laajenemaan koskien myös yksityisen sektorin tarjoamia digitaalisia palveluita. (Hallituksen esitys HE 41/2022 vp.) Teknologiaa saavutettavasta näkökulmasta ymmärtävien asiantuntijoiden tarve lisääntyy todennäköisesti tulevaisuudessa.

Olen vuoden ajan tekstittänyt Humanistisen ammattikorkeakoulun videoita saavutettavuusdirektiivin mukaisesti. Tämä on avannut minulle oven tekstittämisen mielenkiintoiseen maailmaan ja sen ymmärtämiseen. Ammattitaitoni saavutettavuudesta ja videon saavutettavasta tekstittämisestä on kehittynyt ja syventynyt toimeksiantoni aikana.

Humakin tulkkauksen ja kommunikaation ohjauksen tutkinnossa opiskelija voi kehittää taitoja, joita voi hyödyntää myös työstäessä videoita saavutettavaksi. Kirjoituksessani avaan saavutettavaa tekstitystä pohtimalla tekstivastinetta, tiedon monikanavaista esitystapaa ja tekstityskäytänteitä. Esittelin tekstitystä ja saavutettavan tekstittämisen periaatteita Humakin tulkkiopiskelijoille aiemmin tänä keväänä. Kokemusasiantuntijana kerroin omista tekstityskokemuksistani ja annoin ohjeita opiskelijoiden tuleviin tekstitysprojekteihin. Muutamilla opiskelijoilla oli jo kokemusta omien videoiden tekstittämisestä ja laajensin tätä näkökulmaa tekstityksestä saavutettavuuteen ja puheentunnistusteknologian hyödyntämiseen.

Lue lisää hallituksen esityksestä.

Videon tekstivastine

Digipalvelulaki määrää luomaan audiovisuaaliselle medialle tekstivastineen. Yksi tapa luoda videolle tekstivastine on tekstittää video kielensisäisesti. Tällöin tekstitys kattaa videon puheen sekä tärkeät sivuäänet.

WCAG-ohjeistuksen mukaan videota ei ole tarve tekstittää, jos video on selvästi merkitty tekstin mediavastineeksi. Jotta video voi olla mediavastine, täytyy videon vastata tekstiä mahdollisimman kattavasti ja tarkasti. Sama informaatio täytyy siis olla tekstinä. Videon on oltava tekstin välittömässä yhteydessä, jotta se on löydettävissä käyttäjälle. Ohjeteksti voi olla esitetty esimerkiksi myös videona. Tällöin video on tekstin mediavastine ja videota ei tarvitse tekstittää. (Aluehallintovirasto 2022.)

Tekstittäminen on aikaa vievää työtä. Joskus on tarpeellista pohtia, voisiko video olla mediavastine kirjoitetulle tekstille. Jos videolla on tarkka käsikirjoitus, sen muuttaminen tekstitiedostoksi on usein nopeampaa kuin repliikkien ajastaminen videoon eli tekstittäminen. Tällöin on muistettava, että tekstissä on oltava kaikki videolla oleva tieto. Opetusvideon vastineesta on oppijan opittava samat asiat kuin videosta. Tekstin oheen on lisättävä esimerkiksi kuvia, jos niitä on videolla vaikkapa luennoitsijan taustalla. Kuvien saavutettavuus on huomioitava lisäämällä alt-tekstit kuvien ohelle.

Kielellinen saavutettavuus

Saavutettavuudella tarkoitetaan yhdenvertaisuuden edistämistä. Saavutettavuus tarkoittaa verkkopalvelun tai kohteen helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Ihmisiä on hyvin erilaisia, joten saavutettavuutta voidaan ajatella näkökulmana, joka kiinnittää huomiota erilaisiin käyttäjiin, heidän tilanteisiinsa, tarpeisiin sekä haasteisiin tai rajoitteisiin. Saavutettavuuden edistämisestä on hyötyä kaikille, mutta toiselle saavutettava ei välttämättä riitä toiselle henkilölle. Jotta saavutettavuutta voi edistää, on ymmärrettävä erilaiset kohderyhmät ja heidän tarpeensa. (Celia 2020.)

Kielellinen saavutettavuus voidaan määritellä yhdeksi saavutettavuuden osa-alueeksi. Kielellisesti saavutettavassa ympäristössä ihmiset tulevat mahdollisimman laajasti ymmärretyksi ja he ymmärtävät muita sekä toisiaan. Viestinnällinen saavutettavuus ja palveluiden käyttäjäkunta lisääntyvät, kun otamme käyttöön useampia viestintäkanavia sekä käännös- ja tulkkauspalveluja. Auditiivisen tiedon rinnalla voidaan käyttää esimerkiksi tekstitystä, kuvailua tai litteraattia. (Gavrilov 2021.)

Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistuu tulkkauksen ja vuorovaikutuksen osaamisen asiantuntijoita. Tutkinto avaa ovet puhetta sekä tekstiä korvaavaan kommunikointiin rikastamalla vuorovaikutusta eri menetelmin. Kielellisen saavutettavuuden ymmärrys ja edistäminen ovat koulutuksen läpileikkaavia osaamistavoitteita. Yksi mielenkiintoinen osaamistavoite on erilaisten teknologioiden osaaminen. Koulutus antaa valmiuksia teknologian hyödyntämiseen kielenkäytön ja vuorovaikutuksen tukena. Teknologiaosaamisella ei tarkoiteta vain välineiden ja sovellusten hallintaa. Tavoitteena on ymmärtää, miten digitalisaatio vaikuttaa työympäristöjen saavutettavuuteen jatkuvasti muuttuvalla tavalla. (Humanistinen ammattikorkeakoulu.)

Tekstivastineen tekeminen

Tekstitys ei ole pelkästään puheen litterointia. Tekstityksestä tulee välittyä yhdessä kuvan kanssa sama informaatio ja vaikutelma kuin alkuperäisestä teoksesta niin kielen, tyylin kuin tunnelman osalta. Kieliasiantuntijoiden (2020) luomat laatusuositukset toimivat ohjenuorana ja vahvoina suosituksina, mutta suositusten noudattaminen vaatii myös paljon harkintaa tekstittäjältä. Harkintaan vaikuttavat esimerkiksi teoksen tekijöiden tarkoitusperät sekä kohdeyleisön huomiointi. (Kieliasiantuntijat ry 2020.)

Olennaista on osata käyttää tietotekniikkaa ja seurata teknologian kehittymistä. Teknologia on hyvä työväline kielensisäisen tekstittämisen tueksi ja esimerkiksi automaattinen puheentunnistus nopeuttaa työtä. Automaattiset puheentunnistusohjelmat eivät pysty tuottamaan samanlaista laatua kuin ihmisen tekemä tekstitys. Oikeakielisyyden ja laadun varmistamiseksi on tärkeää, että ihminen huolehtii tekstityksestä. (Rainò 2021.)

Videon tekstittäminen ei aina ole yksiselitteistä ja helppoa. Videoita tekstittäessä olen joutunut pohtimaan muun muassa sitä, kuinka saan puhekielisen ilmaisun mahtumaan tiiviiksi ruututekstitykseksi videon alalaitaan. Tekstitys on tehtävä niin, että videon katsoja ehtii sen lukea eikä tekstitys peitä mitään videolla näkyvää tärkeää informaatiota. Jos puhetta siirtää tekstiksi sana sanalta, tulee tekstityksestä erittäin pitkä. On siis pohdittava, mitä sanoja puheesta voi jättää pois. Kielensisäisen tekstityksen tekijältä vaaditaan erinomaista kielitaidon osaamista ja yleissivistystä sekä laajaa kiinnostusta ajankohtaisiin asioihin, jotka toimivat työn tukena. (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.)

Kiitos Humanistisen ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Jarmo Röksälle blogin kirjoittamisprosessiin osallistumisesta.

Tutustu lisää tekstittämiseen blogeistani

• Videon tekstitys – Mitä huomioida tekstittämisessä?
• Videon tekstitys – Tekstitystyökalut ja puheentunnistus
• Miten video tekstitetään saavutettavasti puheentunnistusohjelman avulla? Kokemuksia Sanelius Web -ohjelman käytöstä

Lähteet

Aluehallintovirasto 2022. Viitattu 20.4.2022. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus/

Celia 2022. Saavutettavuus. Viitattu 15.5.2022. https://www.celia.fi/saavutettavuus/

Eduskunta 2022. Hallituksen esitys HE 41/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi. Viitattu 4.5.2022. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_41+2022.aspx

Gavrilov, Tanja 2021. Mikä ihmeen kielellinen saavutettavuus? Viitattu 16.5.2022. https://ydinasia.humak.fi/blogit/mika-ihmeen-kielellinen-saavutettavuus/

Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opetussuunnitelma 2018–2024 Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus- Viitattu 21.4.2022. https://opiskelijanopas.humak.fi/wp-content/uploads/sites/5/2021/03/Tulkki-AMK-paivitetty-2020_PDF.pdf

Hirvonen, Maija & Tiittula, Liisa 2020. Näetkö saman minkä minä kuulen? Audiovisuaalisen viestinnän saavutettavuus ohjelmatekstityksen ja kuvailutulkkauksen avulla. Teoksessa Hirvonen, Maija & Kinnunen, Tuija & Åkermarck, Mikael (toim.) Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhden­vertaisuutta etsimässä. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus.

Kieliasiantuntijat ry 2020. Ohjelmatekstityksen laatusuositukset. Viitattu 19.4.2022. https://kieliasiantuntijat.fi/wp/wp-content/uploads/2021/01/Ohjelmatekstitysten_laatusuositukset_web-versio.pdf

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Viitattu 4.5.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2019/20190306

Rainò, Päivi 2021. Tekstitysbarometrin 2021 tulokset. Teoksessa Rainò Päivi. Tekstitysbarometri 2021, 8–15. Viitattu 13.5.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021122062222

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Alan vaatimukset. 21.4.2022. https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/alalle-toihin/alan-vaatimukset/