Voit jutella, vaikka et pysty puhumaan!  

• Kirjoittaja: Sirpa Lyytinen, KM, Viittomakielen tulkki (AMK), puhevammaisten tulkki, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.3.2018
• Kirjoittaja: Marjukka Nisula, KM, viittomakielen tulkki, puhevammaisten tulkki, Lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.3.2018

 

Puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen ovat meille arkipäivää. Joukossamme on ihmisiä, jotka eivät pysty tähän. Suomessa on n. 65 000 ihmistä, joilla on vaikeuksia ilmaista itseään joko puhumalla tai kirjoittamalla. Heistä 30 000 tarvitsee puhetta korvaavia apuvälineitä. (Papunet,  2018)

Tarve ilmaista itseään

Jokaisella meillä on tarve ilmaista itseämme. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät mahdollistavat tämän silloin, kun puhe ei onnistu. Henkiseen hyvinvointiin kuuluu mahdollisuus ilmaista itseään. Kommunikointi on vastavuoroista viestintää, jossa osapuolilla on yhtäläinen oikeus ilmaista mielipiteensä, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi tulee pitää huolta myös mahdollisuudesta ilmaista itseään.

Kuka on puhevammainen?

Jos lähi-ihmisellä on Parkinsonin tauti, ajatellaanko perheessä olevan puhevammainen? Neurologiset sairaudet, aivoverenkierron häiriöt tai dementoivat sairaudet voivat aiheuttaa puhekyvyn menetystä.  Puhevammaisella henkilöllä tarkoitetaan kuulevaa ihmistä, joka ei tule arjen kommunikointitilanteissa toimeen puheen avulla (Papunet, 2018). Lääketiede puolestaan käyttää sairautta tai vamman diagnoosia kommunikoinnin esteen määrittelyssä.  Milloin yksilö itse määrittelee itsensä puhevammaiseksi? Milloin hän hyötyisi tulkkauspalvelusta?

Laki mahdollistaa

Suomen lainsäädännössä on huomioitu henkilöt, joilla on kommunikoinnissa vaikeuksia. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (133/2010) mahdollistaa toimimisen yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laissa tulkkauksella tarkoitetaan viestin välittämistä joko viittomakielellä tai jollain kommunikaatiota selventävällä menetelmällä. Kela, joka organisoi vammaisten tulkkauspalvelua, tarjoaa palvelua kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille.

Koulutetut tulkit

Laissa määriteltyjä tulkkeja koulutetaan meillä Humakissa.  Tulkki on vuorovaikutuksen ammattilainen, joka omalla toiminnallaan mahdollistaa yhdenvertaisen kohtaamisen. Kohtaaminen voi olla esimerkiksi asiointi autokaupassa tai ylioppilaspuheen valmistaminen. Näissä tilanteissa puhevammainen asiakas toimii itsenäisesti. Tulkki kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta mahdollistamalla kommunikoinnin. Itsemääräämisoikeus on sitä, että voit vaikuttaa, vaikka et pysty puhumaan.

Humakin tulkkikoulutuksen tavoite on luoda ymmärrys monikanavaisesta vuorovaikutuksesta, jossa keho, ilmeet ja eleet sekä katse ovat merkittävä osa kommunikointia.  Tulkin työkieliä ovat suomen kieli ja suomalainen viittomakieli. Viitotut kielet ovat visuaalisia. Puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käytössä kuvat, piirtäminen, ilmeet ja eleet ovat myös visuaalisen viestinnän arkea.

Tulkkauksen asiantuntijuus syntyy ja kehittyy opiskelijalle neljän vuoden aikana. Humak painottaa aitoa Työelämäkohtaamista. Oppiminen tapahtuu tekemällä ja tutkimalla. Opiskelija harjoittelee tulkkausta  siellä, missä asiakkaat ovat. Puhevammaiset asiakkaat tutustuvat tulkkauspalveluun opiskelijoiden kautta. Tulkkauspalvelun kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhteistyössä oppilaitoksen ja työelämän kanssa.

Blogin kirjoittajat ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden lehtoreita.

Kuvat: Emilia Reponen

 

Lähteet:

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (133/2010). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100133  (Viitattu 20.2.2018.)

Papunet. http://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus  (Viitattu 20.2. 2018.)