Maailmojen luojat – Ville Tikan ajatuksia luovien alojen tulevaisuuksista

Luovilla aloilla ei enää riitä yksittäisten teosten tekeminen. Kiinnostavat tulevaisuudet syntyvät maailmoista, joissa tarinat, yhteisöt, teknologiat ja talous kietoutuvat yhteen. Strategiajohtaja Ville Tikan, Poem, ajattelu avaa näkymiä siihen, miten luovien alojen ammattilaiset voivat suunnata tekemistä kohti kasvavia kulttuurisia kokonaisuuksia ja löytää uusia tapoja arvonluontiin.

Luovilla aloilla eletään murrosta. Digitaalisuuden muokkaamassa mediaympäristössä ihmiset hakevat kokemuksia ja paikkoja, joissa voi toimia, joihin voi palata ja joihin voi kiinnittyä. Algoritmisesti kuratoitujen sisältövirtojen sijaan haluna on asuttaa merkityksellisiä sisältömaailmoja, jotka venyvät mediarajojen, esitystapojen ja aikaulottuvuuksien läpi. Näissä maailmoissa monitasoinen tarinankerronta, yhteisölliset toteutukset ja digitaalisten teknologioiden kyvykkyydet yhdistyvät eläviksi kokonaisuuksiksi ja uudenlaisiksi taloudellisiksi mahdollisuuksiksi.

Systeeminen näkökulma luovaan työhön

Tikan mukaan maailma on pelkkää systeemiä parempi käsite kuvaamaan luovien alojen uutta toimintaympäristöä ja tuotantotapaa. Systeemi on tekninen, etäinen ja viileä, kun taas maailma pitää sisällään asukkaita, tarinoita, kokemuksia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Jokainen luova maailma kytkeytyy samalla laajempiin ympäröiviin todellisuuksiin ja muihin maailmoihin, kuten taloudellisiin toimintamalleihin, kulttuurisiin myytteihin ja sosiaalisiin liikkeisiin. Kun todellisuutta ja kulttuuria tarkastellaan systeemisesti maailmoina, luova työ näyttäytyy uudella tavalla arvokkaana: kulttuuristen merkitysten, kokemusten, suhteiden ja yhteyksien jatkuvana määrittelynä ja synnyttämisenä.

Maailmojen näkökulma auttaa saamaan kiinni luovan työn potentiaalista digitaalisessa ajassa. Luovan alan toimijan ei aina kannata keskittyä verkostomaisessa mediaympäristössä vain yhteen teokseen, vaan hänen on nähtävä miten se liittyy muihin ilmiöihin, miten se voi kasvaa joksikin uudeksi ja miten ihmiset haluavat olla mukana tässä kehityksessä osaamisellaan, ajallaan ja rahallaan. Ne, jotka oppivat tunnistamaan ja rakentamaan näitä suhteita, kykenevät luomaan eläviä, merkityksellisiä ja menestyviä kulttuurisia kokonaisuuksia.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Kolme maailmojen rakentamisen mallia

Maailmojen luomista voi tarkastella kolmen vaiheen kautta. Ensimmäinen vaihe on auteur-vetoinen maailmojen rakentaminen eli world-building. Maailma on yhden tekijän hallitsema kokonaisuus, joka on luotu valmiiksi. Kokonaisuus on suljettu ja rajat ovat selkeät. Esimerkkejä ovat Disneyn tarinamaailmat tai muotitalo Pradan ikoninen estetiikka. Yleisö astuu valmiiseen todellisuuteen, jonka luonteesta tekijä päättää.

Toinen vaihe on maailmojen tekeminen eli worlding. Nämä maailmat perustuvat laajempaan yhteistyöhön mutta ovat edelleen ylhäältä ohjattuja kokonaisuuksia. Marvelin elokuvauniversumi, A24:n hajautetut tuotannot tai Minecraftin pelaajayhteisöjen rakentamat ympäristöt ovat maailmoja, joissa monet toimijat osallistuvat, mutta suunta ja peruslogiikka määritellään keskitetysti. Yhteisö laajentaa maailmaa, mutta se on edelleen enemmän vierailija kuin omistaja.

Kolmas vaihe on maailmojen punominen eli world-weaving. Tässä mallissa yhteisö nousee aktiiviseksi luojaksi ja maailman jatkuvaksi muokkaajaksi.Tällaiset maailmat ovat jatkuvasti muuntuvia ja syntyvät eri rooleissa osallistuvien ihmisten, hajautettujen teknologioiden ja jatkuvasti muotoutuvien tarinoiden vuorovaikutuksessa. Digitaaliset kulttuuriset projektit, kuten Remilia Corporation, Open Secret ja Truth Terminal, avaavat näkymiä siihen, miten uudenlaiset taiteelliset ja taloudelliset toimijuudet voivat rakentua. Näissä elävissä maailmoissa ei ole enää yhtä tekijää tai ohjaajaa, vaan niiden muodot ja tulkinnat syntyvät monen toimijan käsissä.

Kaikkien näiden maailmojen luomisessa tarinat ovat voima, joka pitää kokonaisuuden koossa ja elossa. Tarinat voivat olla monenlaisia, kuten käsikirjoitettuja kertomuksia, liikkeelle laittavia syntymyyttejä, yhteisön elävää folklorea tai muokkautuvia meemejä. Ne antavat maailmalle suunnan, syvyyden ja identiteetin, joiden ympärille voi syntyä taiteellista, yhteisöllistä ja taloudellista toimintaa ja arvoa.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Generatiivinen teknologia ja osallistavat maailmat

Generatiiviset teknologiat tuovat kokonaisuuteen uuden ulottuvuuden. Vaikka tuotokset eivät aina vastaa perinteisiä laatukäsityksiä, niiden merkitys syntyy toisaalla. Ne haastavat taiteen ja kulttuurin totuttuja hierarkioita ja siirtävät luovan työn painopistettä yksittäisistä teoksista kohti laajempia konsepteja ja jatkuvia toteutuksia. Kun esimerkiksi tarinallista liikkuvaa kuvaa voidaan tehdä sata kertaa nopeammin ja murto-osalla kustannuksista, avautuu tilaa uudenlasille maailmoille, laajemmalle osallistumiselle, rikkaammille tarinoille ja uudenlaiselle arvonluonnille.

Tikan ajattelussa luovan alan ydin siirtyy yksittäisistä tuotoksista visionääriseen ja jatkuvaan yhteistyöhön. Tulevaisuutta ei enää odoteta, vaan se luodaan uusien verkostojen ja teknologioiden kanssa todeksi. Esimerkit erilaisista maailmojen luomisen tavoista auttavat tunnistamaan, millä malleilla asioita voisi jatkossa kehittää ja mistä voisi olla aika luopua.

Tulevaisuuden keskeinen luova taito on oppia luomaan ja luovimaan kulttuurisia maailmoja. Menestyvät ja elinvoimaiset kokonaisuudet kasvavat yleensä pienistä siemenistä, varhaisista kokeiluista ja yhteisön kanssa tehdyistä prototyypeistä. Niistä, jotka alkavat itää, voi ajan myötä kasvaa jotakin suurempaa, ehkä kokonainen uusi maailma.

Blogi on tuotettu osana FusionLabs – Kilpailukykyä työelämän monialaisella innovaatio-osaamisella -hanketta. FusionLabs-hanke kehittää sisältöalojen yhteistyötä ja kv-liiketoimintaosaamista 2025-2028. Maksuttomat verkkotapaamiset ja -valmennukset ovat käynnissä.

Hankkeen toteuttaa Humak 2025-2028. Hanke on osarahoitettu ESR+ -ohjelmasta.

Mayreth Wolff