Kansainvälisten yliopistoviikkojen tarjoama hyöty on humppaa parhaimmillaan | Harticle

Korkeakoulujen kansainvälisestä toiminnasta kuulee silloin tällöin kriittisiä kommentteja. Kv-toimintaa on luonnehdittu jopa kv-humpaksi, mikä ilmeisesti viittaa sen olevan viihteellistä hyppimistä kansainvälisessä seurassa ilman sen tähdellisempää tarkoitusta.

Kommentin pullauttajalla ei todennäköisesti ole omaa kokemusta kv-toiminnasta, tai häneltä on puuttuu syvempi tietämys kansainvälisten viikkojen sisällöistä. Kitkeriin kommentteihin kv-vaihdoista, -viikoista tai -projekteista liittynee myös kateutta, joka värjää kv-toiminnan verovaroilla kustannetuiksi lomamatkoiksi osallistujille. Koska aiheen ympärillä leijuu erilaisia epäilyksen varjoja, on syytä hieman valaista, mistä kv-toiminnasssa on todella kysymys.

Olen osallistunut pitkälti toistakymmentä kertaa kansainvälisiin yliopistoviikkoihin tai lyhytvaihtoihin, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tähän määrään ei ole laskettu kv-projektimatkoja, -kokouksia, -valmennuksia tai -seminaareja. Minulla on siis runsaasti kv-kokemusta, mutta älkää ottako tätä pröystäilynä – julistan asiaani nöyrin mielin.

Opetushallitus on nostanut esille kansainvälisen kokemuksen ja osaamisen merkityksen. Kansainvälisen toiminnan on nähty kehittävän, lisäävän ja parantavan osallistujien kielitaitoa, kulttuurista osaamista ja suvaitsevaisuutta. Kansainvälisellä toiminnalla voidaan kehittää piilossa olevia kompetensseja.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa suosituksi kansainvälisen toiminnan muodoksi ovat muodostuneet viikon mittaiset intensiivijaksot, kansainväliset yliopistoviikot, partnerikorkeakouluissa Euroopassa. Humakin yhteisöpedagogikoulutus on ollut jo 10 vuoden ajan, lehtori Sari Höylän aktiivisen verkostotyön ansiosta, mukana kansainvälisessä Socnet98-verkostossa.

Intensiivistä, ammatillista, yhteisöllistä

Socnet98 järjestää vuosittain huhtikuussa samaan aikaan 3–4 korkeakoulussa kv-viikon, johon kokoontuu satoja sosiaalialan opiskelijoita sekä kymmeniä opettajia eri eurooppalaisista korkeakouluista. Ohjelma on tiivis: vuoden teemaan perehdytään kuuntelemalla luentoja, osallistumalla työpajoihin sekä tekemällä kenttävierailuja. Lisäksi on kulttuuriohjelmaa ja vapaamuotoisia kohtaamisia aamusta iltaan.

Jokainen osallistuja joutuu viikon aikana kohtaamaan sosiaalisen vuorovaikutuksensa rajat, mutta myös oivaltamiseen ja kv-ympäristössä selviämiseen liittyvän ilon. Yleensä suomalaiset osallistujat pitävä viikkoa yhtenä opintojensa huippuhetkistä.

Kv-viikkojen merkityksellisyys opiskelijoilla liittyy omien rajojen ylittämiseen, tiiviiseen yhteisöllisyyteen ja eurooppalaisen yhteyden kokemukseen. Viikko sisältää lukemattomia erilaisia kohtaamisia, mukaanlukien omien opettajien kanssa vietettyä aikaa. Tyypillisesti opiskelijat eivät vietä kotimaassaan opettajiensa kanssa yhtä intensiivistä viikkoa kuin mitä esim. Socnet98 mahdollistaa. Tämä tarkoittaa yhteisiä keskusteluja rooleista ja odotuksista vapaassa ympäristössä.

Kv-viikoilla on myös iso merkitys ammatti-identiteetille. Monilla muiden maiden korkeakoulujen opettajilla ja opiskelijoilla on hyvin vahva ammatillinen identiteetti. Suomalainen keskustelukulttuuri joutuu koetukselle. Tilannetta, jossa pakollisen loppukysymyksen – onko jotain kysyttävää? – jälkeen seuraisi hiljaisuus, ei tule! Hiljaisuus ei ole osa kv-viikkojen ohjelmaa.

Kv-viikoilla opitaan heittäytymistä ja yllättävistä tilanteista selviytymistä. Opiskelijoiden murheet puutteellisesta kielitaidosta vaihtuvat alan sisältöjen pohtimiseen. Isäntämaan erilaisen ruokakulttuuriin aiheuttama alkuhämmennys tai opiskelijaelämän erilaisuudet ovat osa oppimiskokemusta.

Vähitellen jokainen huomaa, että ihmisillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita. Samalla oman maan kulttuuriin liittyvä alemmuuden tunne muuttuu viikon aikana ylpeydeksi suomalaisesta taustasta. Humakin kansainvälisenä käyntikorttina toimiminen vastuuttaa ja velvoittaa jokaista opiskelijaa ja opettajaa eri tavalla kuin kotikulmilla.

Iloinen ja energinen humppa Suomen vientituotteeksi

Otetaan ajatusleikki: voisiko aiemmin mainittu kv-humppa olla vientituotteemme maailmalle? Liittyyhän humppaan ajatus iloisesta Suomen kesästä ja tanssilavasta. Kv-viikoilla Humakin hyvä henki opiskelijoiden ja opettajien välillä nousee esille positiivisena erilaisuutena. Tanskan Odensessa vietetyn viikon jälkeen haluaisin nimetä sen Humak hyggeksi.

Viimeisenä iltana UCL:ssä, Fair Well Party:ssä, katselimme kateellisina katalonialaisten energisyyttä ja heidän yhteistanssiaan. Voisiko myös meidän Humak hygge näkyä kv-viikoilla tulevaisuudessa Humakin omana yhteisöllisenä tanssina, Humak-humppana? Siihen kv-humppaan lähtisin mieluusti mukaan.

Tämän tekstin inspiraation lähteenä ovat olleet yhteiset keskustelut maailman parhaan kollegan ja vaimoni, Kristiina Vesaman kanssa.

 

Teksti: Kari Keuru, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen
Julkaisupäivä: 16.5.2024
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu