Kuntien nuorille tarjoamat palvelut perustuvat lakiin. Nuorisolain (2016/1285 luku 3, 8 §) mukaan kunnan tulee järjestää nuorille suunnattuja palveluita ja tukea nuorten kansalaistoimintaa. Tätä työtä valtio rahoittaa valtionosuudella. Nuorisotyölle käyttökustannuksiin myönnettävä valtionosuus perustuu laskukaavaan, jossa kunnan alle 29–vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain vahvistamalla nuorisotyön yksikköhinnalla. Tästä summasta kunnalle myönnetään 29,70 prosenttia nuorisotyön käyttökustannuksiin.

Yksikköhintaan vaikuttaa, että sen on pysyttävä valtion talousarvion rajoissa. (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.) Kuntaa ei kuitenkaan velvoiteta tuottamaan palveluita yksin, vaan tarvittaessa kunnan tulee tehdä yhteistyötä muiden nuorille palveluita tuottavien tahojen kanssa (nuorisolaki 2016/1285 luku 3, 8 §). Käytännössä kunnat omien palveluidensa lisäksi myös ostavat nuorille suunnattuja palveluita muilta toimijoilta ja myöntävät esimerkiksi avustuksia nuorisoyhdistyksille ja nuorisotoimintaan. Avustukset voivat olla yleisavustuksia tai kertaluonteisia avustuksia.

FT Merja Kylmäkosken teksti on neljäs Humakin vaikuttamisen viikolla ilmestynyt näkökulma. Aiemmin sarjassa ovat ilmestyneet Pasi Toivasen kirjoitus sosiaalisesta markkinoinnista, Päivi Rainon näkemys, miten viranomaiskyselyihin vastaamalla voi vaikuttaa omien oikeuksien toteutumiseen sekä Pia Lundbomin positiivisia havaintoja vapaaehtoistyön antamista, yllättävistäkin, palkinnoista.

Lamalla on pitkä varjo. Nuorisohyvinvointiraportin mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä oli 21 vuoden ikään mennessä ollut psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaana tai saanut lääkitystä mielenterveysongelmiin. Kuva: Lemono / iStock

Laman jäljet näkyvät yhä, koronavaikutukset nuoriin täsmentyvät vuosien päästä

Taloudellisesti vaikeina aikoina kuntien nuorisotyö on ennenkin joutunut leikkausten kohteeksi. Tästä esimerkkinä 1990-luvun laman aikaiset säästötoimet. Tuolloin nuorisotyön määrärahoja laskettiin minimitasolla monessa kunnassa, nuorisolautakuntia lakkautettiin tai liitettiin muihin lautakuntiin. Vuosina 1990–1998 nuorisotyön valtionrahoitus väheni noin 30 prosenttia. (Lehtonen 2013, 307–309.) Laman jäljet näkyivät pitkään niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin laman aikana varttuneissa nuorissa ja heidän hyvinvoinnissaan. Esimerkiksi THL:n vuonna 1987 syntyneiden lasten ja nuorten hyvinvointia tarkastelevan raportin mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä oli 21 vuoden ikään mennessä ollut psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaana tai saanut lääkitystä mielenterveysongelmiin. Tästä syntymäkohortista noin 18 prosentilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto ja 40 prosentilla on mielenterveysongelmia.  (Paananen ym., 2012, s. 3.)

Korona-ajan vaikutusten pitkäkestoisyydestä ei ole vielä samanlaista selvitystietoa, mutta koronakauden tiedetään vaikuttaneen merkittävästi ajanjakson eläneisiin nuoriin (ks. esim. Laine ym. toim. 2023). Lisäksi myös korona-ajan jälkimainingeissa syntynyt Ukrainan sota on horjuttanut nuorten turvallisuuden tunnetta ja tulevaisuususkoa.

Nuorisotyön käyttömenot ja yksikköhinta

Valtakunnallisesti tarkasteltaessa kuntien nuorisopalveluiden käyttömenot alle 29–vuotiasta nuorta kohden ovat ajanjaksolla 2015–2020 kasvaneet on kymmenisen prosenttia. Samanaikaisesti kuitenkaan nettokäyttömenojen osuus ei ole noussut. Muutoksen suuruus vaihtelee alueittain. Siinä missä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella käyttömenojen osuus nuorta kohden on kasvanut 16 prosenttia, Pohjois-Suomessa käyttömenot ovat laskeneet kaksi prosenttia (Kunnallisen nuorisotyön saatavuus 2022, s. 12, s. 36–37.)

Nuorisotyön yksikköhinta on 15 euroa vuonna 2024, toisin sanoen kuntien valtionosuus on 4,46 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohti (Opetushallitus 2024). Yksikköhinta on pysynyt samana viimeiset viisi vuotta. Myös valtion vuoden 2025 talousarvioesityksessä on käytetty 15 euroa laskentaperusteena (Valtion talousarvioesitys 2025). Yksikköhinnan pysyessä ennallaan sen arvo on luonnollisesti laskenut inflaation vaikutuksesta.

Rajallisten resurssien jaosta käytävät keskustelut kertovat myös yhteiskunnallisista arvoista, yhteisöllisyydestä sekä sukupolvien välisestä solidaarisuudesta, kirjoittaa Merja Kylmäkoski. Kuva: Oksana Nazarova, iStock

Valtionavustusten leikkaukset haastavat nuorisopalveluita

Taloudellisesti vaikeat ajat näkyvät monessa kunnassa nuorisopalveluissa. Niihinkin kohdistuvat aluehallintovirastojen tukien pienenemiset, esimerkiksi etsivä nuorisotyö on yksi nuorisotyön muoto, jonka rahoituksen kehittymistä on kuntien nuorisopalveluissa seurattu huolestuneena.

Etsivä nuorisotyö on mainittu nuorisolaissa, mutta lain sanamuoto ei velvoita kuntaa järjestämään etsivää nuorisotyötä: ”Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö” (nuorisolaki 2016/1285, luku 3, § 10). Avainsana on ”kun”. Mikäli kunta järjestää etsivää nuorisotyöstä, sen on nimettävä toimeenpanosta vastaava viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö, mutta laissa ei todeta, että kunnan tulee järjestää etsivää nuorisotyötä. Vastaavasti lain luvun 5 pykälässä 22 todetaan valtiontalousarviosta, että siihen voidaan ottaa vuosittainen määräraha etsivään nuorisotyöhön.

Säästöjä tehtäessä edes laissa mainittu työmuoto ei aina ole turvassa valtion leikkauksilta. Tällaisissa tilanteissa kuntien ja järjestöjen rooli nuorisotyössä korostuu. Mikäli ne pystyvät lisäämään omarahoitusosuuttaan, palvelutaso voidaan säilyttää valtion leikkaustenkin jälkeen. Esimerkiksi kuntien nuorisopalveluilla ei kuitenkaan ole ”vararahastoja” vaan niilläkin on oma budjettinsa ja budjettikautensa. Tällöin tarvitaan kuntien valtuustoryhmien välisiä keskusteluita ja yhteistä näkemystä nuorisotyön tärkeydestä kunnassa. Rajallisten resurssien jaosta käytävät keskustelut kertovat myös yhteiskunnallisista arvoista, yhteisöllisyydestä sekä sukupolvien välisestä solidaarisuudesta.

Kuntien ammatillinen nuorisotyö on merkittävä nuorisotyön kehittäjä

Nuorisopalveluiden säilyttäminen on luonnollisesti tärkeää. Samanaikaisesti palveluita pitäisi voida myös kehittää. Kiristynyt taloustilanne haastaa myös nuorisotyön kehittämistyön. Yksi esimerkki tästä on valtion rahoittamien nuorisotyön osaamiskeskusten rahoituksen merkittävä vähentyminen ja niiden määrän putoaminen kolmeen. Aikaisemmilla osaamiskeskuskausilla kunnilla on ollut merkittävä rooli nuorisotyön kehittämisessä kentältä poistuneiden osaamiskeskusten Kanuuna, Verke ja Koordinaatti työskentelyssä.

Joulukuussa 2023 perustettu Kunnallisen nuorisotyön yhdistys jatkaa kuitenkin Kanuunan työtä kunnallisen nuorisotyön aseman edistämiseksi. Se osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorisotyön asemasta, tekee vaikuttamistyötä sekä kehittää ammatillista nuorisotyötä ja sen osaamista. (Kanuuna 2024.) Kunnallisen nuorisotyön yhdistys on keskeisessä roolissa kunnissa tehtävän ammatillisen nuorisotyön eteenpäin viemisessä. Sen olemassaolo on osoitus suomalaisten kuntien nuorisopalveluiden jaetusta näkemyksestä ammatillisen nuorisotyön merkityksellisyydestä. Se kertoo yhteisestä nuorisotyön arvopohjasta ja halusta kehittää ammatillista nuorisotyötä myös taloudellisesti haastavina aikoina. Juuri tällaisina aikoina ammatillisen nuorisotyön kehittämistä tarvitaan eniten.

kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivä: 28.10.2018
Sarja: Humak harticle, ammatillinen

Lähteet

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus. Valtakunnallinen arviointi (2022). Teoksessa Peruspalvelujen arviointi 2021 Aluehallintovirastojen vuotta 2021 koskeva peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. Aluehallintovirastojen julkaisuja 144/2022, s. 10-41.) Haettu osoitteesta 13.10.2024

Kanuuna (2024) Kunnalliselle nuorisotyölle on perustettu yhdistys. Ajankohtaista 12.01.2024. Haettu osoitteesta 13.10.2024

Laine, S. Kauppinen, E.  & Malm, K.  & Hoikkala, T. toim. (2023) Nuoruus korona-ajan kaupungissa Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 176. Haettu osoitteesta 13.10.2024

Lehtonen L, T. (2013) Nuoret, ajat & tilat. Nuoret ja nuorisotilat eri vuosikymmeninä. Turku: Nuorisotyön tallentamiskeskus Nuoperi, Turun yliopisto. Haettu osoitteesta 13.10.2024

Opetushallitus (2024) Yksikköhinnat 2024. Kuntien liikuntatoimi ja nuorisotyö. Määräytymisperuste (kuntien liikuntatoimi ja nuorisotyö. Haettu osoitteesta 13.10.2024

Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler (2012) Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52. Helsinki. Haettu osoitteesta 13.10.2024

Valtion talousarvioesitys 2025. Haettu osoitteesta 13.10.2024

Humakin Vaikuttamisen viikot 28.10. – 10.11.2024: Osallistu ja vaikuta!

Vaikuttamisen viikkojen aikana julkaisemme humakilaisten kirjoittamia harticleja vaikuttamisesta eri näkökulmista. Kolmatta kertaa järjestettävien vaikuttamisviikkojen teemana on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tavoitteena on innostaa humakilaisia osallistumaan aktiivisesti ja tunnistamaan, miten omalla panoksellaan voi vaikuttaa korkeakouluyhteisöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Sarjassa julkaistut harticlet:

• • Pasi Toivanen: Sosiaalinen markkinointi – viisi vinkkiä hauskaan vaikuttamiseen
  • Päivi Rainò: Vastaaminen kannattaa: viittomakielibarometri antaa eduskunnalle tietoa kielioloista
  • Pia Lundbom: Miksi kansalaistoimintaa tarvitaan?
  • Merja Kylmäkoski: Kuntien ammatillisen nuorisotyön kehittämismahdollisuudet on turvattava
  • Miki Mielonen: Vaikuttamistyön on oltava suunnitelmallista ja nopeasti reagoivaa

Tämän vuoden vaikuttamisviikoilla järjestetään monia konkreettisia tilaisuuksia, joissa jokainen voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa:

• Uraseurantakysely (10.10.–10.11.2024) – Varaslähdön vaikuttamisen viikkoon 10. lokakuuta ottava uraseurantakysely kerää vuonna 2019 valmistuneilta alumneiltamme tärkeää tietoa korkeakoulun ja opetuksen laadun kehittämiseksi.
• Opiskelijakunta HUMAKOn paikallistoimijoiden haku (1.–28.10.) – olemalla aktiivisesti mukana paikallistasolla vaikuttaa omaan lähiyhteisöön positiivisella tavalla.
• Edustajistovaalit (30.10.–6.11.2024) – äänestä ja vaikuta opiskelijakuntasi tulevaisuuteen. Opiskelijakunta ajaa opiskelijan etua korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa.
• Aloitus- ja välikyselyt 1.-3. vuoden opiskelijoille sekä loppuvaiheen opiskelijoiden AVOP-kyselyt (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalaute) (28.10.-10.11.2024) – tarjoavat mahdollisuuden antaa palautetta ja vaikuttaa opiskelijakokemukseen.

Jokainen osallistuminen, vastaus ja mielipide vievät yhteisöä eteenpäin. Vaikuttaminen on nyt sinun käsissäsi!