Miksi kansalaistoimintaa tarvitaan? | Harticle

Monenlaiset yhteiskunnalliset reunaehdot vaikuttavat siihen, millaista järjestötyötä ja kansalaistoimintaa on mahdollista tehdä. Väestö ikääntyy, eriarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunnallisten vaikuttajien toimintatila kaventuu. Järjestöjen taloudellisia ja toiminnallisia resursseja leikataan. Digitalisaatio muuttaa toimintaa ja osallistumisen tapoja.

Edellä mainitut teemat tulevat esille monin tavoin SOSTEn tuoreessa Järjestöbarometrissa 2024. Järjestöbarometri tarjoaa ajankohtaista tietoa etenkin valtakunnallisten sosiaali-ja terveysjärjestöjen tilanteesta. Järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten kaventaminen on tuottanut paljon erilaisia kysymyksiä siitä, millaisia edellytyksiä kansalaisyhteiskunnalla kaiken kaikkiaan on pysyä elävänä. Vaikea on kuitenkin sanoa, mitä kaikkea järjestöille ja järjestöjen tekemälle työlle tapahtuu, mutta muutoksia on luvassa nopeasti ja paljon.

YTT Pia Lundbomin kirjoitus on kolmas Vaikuttamisen viikkojen aikana julkaistuista näkökulmista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aiemmin sarjassa ovat esiintyneet Pasi Toivanen sosiaalisesta markkinoinnista vaikuttamisen keinona ja Päivi Rainò viranomaiskyselyyn vastaamisen vaikuttavuudesta kielivähemmistön oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Mielekkäiden asioiden edistämisen myötä voi tutustua samankaltaisesti ajatteleviin ihmisiin ja saada lisää sisältöä elämäänsä. Vapaaehtoisena voi olla mahdollistamassa vaikkapa jonkun tapahtuman onnistumista ja päästä osaksi jaettua iloa, kirjoittaa Pia Lundbom.

Aktiivinen toimijuus lisää hyvinvointia

Ammatillisen järjestötyön ohella toki kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien kirjo on lavea ja vaihteleva. Ammattimaisuus ei myöskään tarkoita, etteikö järjestöjen työhön nivoutuisi kaikenlaista vapaampaa kansalaistoimintaa. Kansalaistoimintaa kuitenkin voi usein myös syntyä nopeasti esimerkiksi reaktiona ja puuttumisena havaittuihin epäkohtiin omalla asuinalueella.

Vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa, vertaistukea ja naapuriapua sekä kaivataan että tehdään kaiken aikaa. Ihmiset tarvitsevat osallistumisen tiloja ja kanavia kertoa kantojaan, toiminnan sosiaalista merkitystä unohtamatta. Demokratian tilan ja tulevaisuuden kannalta erilaisia toimintamahdollisuuksia myös tarvitaan. Eri vaiheissa elämää kaivataan erilaisia asioita ja toiminnan paikkoja.

Toisinaan lyhytkestoisempi projekti vaikkapa tietyn tapahtuman aikaansaamiseksi vaatii paljon aktiiveja samaan aikaan, mutta ei välttämättä sido kuin hetkellisesti. Osassa toiminnoista voi olla mukana sen mukaan, miten oma elämä sallii. Monessa yhdistyksessä on mietitty erilaisia lyhytkestoisia toimintaan osallistumisen mahdollisuuksia, jotta kynnys tulla mukaan olisi mahdollisimman matala.

Maksaako vaivan?

Miksi sitten yksilön kannattaa osallistua ja vaikuttaa asioihin? Se, että on mukana itselle tärkeiden asioiden edistämisessä, on monelle se olennaisin motivaattori. Toisaalta mielekkäiden asioiden edistämisen myötä voi esimerkiksi tutustua samankaltaisesti ajatteleviin ihmisiin. Sosiaalisten kohtaamisten myötä voi saada lisää sisältöä omaan elämäänsä. Vapaaehtoisena voi olla mahdollistamassa vaikkapa jonkun tapahtuman onnistumista ja päästä osaksi jaettua iloa.

Moni yhteiskunnallinen kysymys ja vaikuttamisen aihe on sellainen, että ihan hetkessä asia ei tule ratkaistuksi. Usein saatetaan tarvita vuosien pitkäjänteistä toimijuutta, joka ei välttämättä toteudu pelkästään satunnaisten pop up-osallistujien voimin. Siksi sitoutumaan kykeneville, paneutuville ja tekeville toimijoille on varmasti kysyntää kansalaistoiminnan eri kentillä jatkossakin.

Erilaisia tekijöitä kuitenkin tarvitaan.

Kirjoittaja: Pia Lundbom, YTT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 25.10.2024
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen

Humakin Vaikuttamisen viikot 28.10. – 10.11.2024: Osallistu ja vaikuta!

Vaikuttamisen viikkojen aikana julkaisemme humakilaisten kirjoittamia harticleja vaikuttamisesta eri näkökulmista. Kolmatta kertaa järjestettävien vaikuttamisviikkojen teemana on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tavoitteena on innostaa humakilaisia osallistumaan aktiivisesti ja tunnistamaan, miten omalla panoksellaan voi vaikuttaa korkeakouluyhteisöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Sarjassa julkaistut harticlet:

• • Pasi Toivanen: Sosiaalinen markkinointi – viisi vinkkiä hauskaan vaikuttamiseen
  • Päivi Rainò: Vastaaminen kannattaa: viittomakielibarometri antaa eduskunnalle tietoa kielioloista
  • Pia Lundbom: Miksi kansalaistoimintaa tarvitaan?
  • Merja Kylmäkoski: Kuntien ammatillisen nuorisotyön kehittämismahdollisuudet on turvattava
  • Miki Mielonen: Vaikuttamistyön on oltava suunnitelmallista ja nopeasti reagoivaa

Tämän vuoden vaikuttamisviikoilla järjestetään monia konkreettisia tilaisuuksia, joissa jokainen voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa:

• Uraseurantakysely (10.10.–10.11.2024) – Varaslähdön vaikuttamisen viikkoon 10. lokakuuta ottava uraseurantakysely kerää vuonna 2019 valmistuneilta alumneiltamme tärkeää tietoa korkeakoulun ja opetuksen laadun kehittämiseksi.
• Opiskelijakunta HUMAKOn paikallistoimijoiden haku (1.–28.10.) – olemalla aktiivisesti mukana paikallistasolla vaikuttaa omaan lähiyhteisöön positiivisella tavalla.
• Edustajistovaalit (30.10.–6.11.2024) – äänestä ja vaikuta opiskelijakuntasi tulevaisuuteen. Opiskelijakunta ajaa opiskelijan etua korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa.
• Aloitus- ja välikyselyt 1.-3. vuoden opiskelijoille sekä loppuvaiheen opiskelijoiden AVOP-kyselyt (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalaute) (28.10.-10.11.2024) – tarjoavat mahdollisuuden antaa palautetta ja vaikuttaa opiskelijakokemukseen.

Jokainen osallistuminen, vastaus ja mielipide vievät yhteisöä eteenpäin. Vaikuttaminen on nyt sinun käsissäsi!