Nuorten aikuisten tavoittamisessa toimivat vertaisnuorten asiantuntijuus, aktiivisuus, toisto ja kekseliäisyys

Mistä ja miten tavoittaa nuoria aikuisia, jotka ovat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella? Millaisia tapoja ja keinoja nuorten parissa toimivat ammattilaiset käyttävät tämän ryhmän tavoittamiseen Pohjois-Savossa?

Yhteiskehittämisen lähtökohdista selvitimme Osallisix-ryhmätoiminnassa asiaa toteuttamalla kyselyn ja haastatteluita pohjoissavolaisille ammattilaisille, jotka työskentelevät työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten kanssa. Tärkeää oli koota tietoa Pohjois-Savossa käytettävistä keinoista ja käytännöistä.

Kysely toimitettiin julkisella nettilinkillä Yhdessä osallisiksi -hankkeen yhteistyökumppaneille ja verkostoille. Pyysimme tahoja välittämään linkkiä työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Vastauksia saimme yhteensä 21. Tietoa saimme myös haastattelemalla kolmea ammattilaista. Kaikki vastanneet ja haastatellut työskentelivät Pohjois-Savon alueella kuntien nuorisopalveluissa, järjestöissä tai TE-palveluissa.

Vertaisnuoret tavoittamisen ja markkinoinnin tukena

Haastatteluissa painotettiin nuorilta nuorille tapahtuvaa tiedottamista. Aikuisen ammattilaisen puhe jää usein nuoren aikuisen näkökulmasta ulkokohtaiseksi: “Ei minulla aikuisena ole kapasiteettia jakaa tai kertoa vaikkapa somessa asioita niin, että ne olisivat nuorille aikuisille mielenkiintoisia. Ei olla samalla levelillä.”

Kun nuori aikuinen on saatu paikalle, kuilu haastateltavan mukaan raukeaa: “Livetilanteen sosiaalinen kontakti on erilainen. Se muuttuu ja sopeutuu.”

Ratkaisuksi onnistuneeseen tavoittamiseen haastateltavat toivat esiin vertaisnuoret, jotka perehtyvät projektin tai toiminnan tavoitteisiin ja materiaali syntyy yhteiskehittämisen kautta.

Erilaiset sidosryhmät ovat tärkeässä asemassa työ- ja opiskelupaikkaa vailla olevien nuorten aikuisten tavoittamisessa. Selvityksessä nousivat esille erityisesti nuorisopalvelujen ja etsivän nuorisotyön tärkeys. Toimintaan ja palveluihin nuoria aikuisia saatiin ohjattua myös aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdetyön, TE-palvelujen, Ohjaamojen ja erilaisten järjestökumppanien kautta. Myös seurakunnan diakonia- ja nuorisotyö, poliisi, puolustusvoimat ja erilaiset työpajatoiminnat toimivat linkkinä.

Niin some kuin flaijeritkin toimivat tavoittamisessa

Somen hyödyntäminen, nuorten aikuisten pariin suunnattu jalkautuva työ sekä tapahtumien järjestäminen olivat useimmiten hyödynnettyjä toimintatapoja nuorten aikuisten tavoittamiseksi. Myös vertaismarkkinointi, mainosten levittäminen, verkkoyhteisöihin ja kouluihin jalkautuminen, pienryhmätoiminta ja yhteistyötahojen kautta tiedottaminen saivat mainintoja.

Osallisix-ryhmätoiminnassa olemme huomanneet, että jaettaville flaijereille on edelleen kysyntää. Osa ryhmiimme mukaan tulleista on tullut paikalle TE-palveluista tai etsivältä nuorisotyöntekijältä saadun flaijerin perusteella.

Pakottaminen, sähköposti, pelkästään somen käyttö tai “vanhanaikaiset” toimintamallit eivät ole vastanneiden ja haastateltujen mukaan toimivia tapoja tavoittaa nuoria aikuisia. Helppo lähestyttävyys sekä toiminnan ja vuorovaikutuksen avoimuus puolestaan tukevat nuorten aikuisten tavoittamista.

Aineistosta välittyi myös nuorisotyön eetokseen kuuluva ajatus kohtaamisen vapaaehtoisuudesta: työntekijän on oltava käytettävissä, mutta kohtaamista ei saa pakottaa (Rauas 2019, 27; vrt. myös Kauppinen, Tormulainen & Laine 2024, 11).

Työyhteisöt jakautuivat ideoinnin tukemisessa

Kysyimme miten työyhteisöt mahdollistavat niin digipalveluiden ja somekanavien käytön kuin työntekijöiden erilaiset ideat nuorten aikuisten tavoittamiseksi. Digipalveluiden ja somen käyttöön suhtauduttiin varsin myönteisesti. Vain kymmenes vastaajista koki kielteistä asennetta työpaikallaan.

Ideointi työyhteisössä sitä vastoin tuotti vastauksissa hajontaa. Yli kolmannes vastaajista totesi, ettei työnantaja tue ideointia ja liki viidennes oli sitä mieltä, että ideointia jokseenkin tuetaan. Kyselyssä ei selvinnyt, miten tai millaisia ideoita on esitetty, ja mihin ideointi on lopulta kaatunut.

Käytetyimmiksi digipalveluiksi nousivat Instagram, Whatsapp ja Facebook. Vähemmän mainintoja saivat Snapchat, Tiktok sekä Discord. Haastattelujen perusteella Discord näkyy erityisesti kohdennetussa nuorisotyössä, jossa palvelun käyttö on kirjattu työaikaan ja -tehtäviin. Digipalveluista mainintoja saivat myös kaupungin sekä oppilaitosten sähköiset infotaulut, sähköposti ja medianäkyvyys, kuten paikallislehdet.

Digipalveluista tehokkaimmiksi nuorten aikuisten kohtaamisessa ja tavoittamisessa osoittautuivat Instagram ja Whatsapp. Snapchat ja Tiktok tulivat heti perässä. Facebookin ja Discordin tehokkuus nähtiin vähäisenä.

Onnistuneesta tavoittamisesta ryhmätoimintaan sitoutumiseen

Kyselyn, haastatteluiden sekä Osallisix-ryhmätoiminnan kokemusten perusteella työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten tavoittaminen vaatii monia samanaikaisia toimia, aktiivisuutta, toistoa ja kekseliäisyyttä.

Onnistuneesta tavoittamisesta on vielä otettava askelia siihen, että nuori aikuinen jää toimintaan mukaan. Sitouttamisen polkuna haastateltavat näkivät ryhmän yhteisen tahtotilan ja sitä myöten yksilössä tapahtuvan kasvun, hyvän kokemuksen ja ylpeyden siitä, että osaa jotain.

Haastateltava kertoo: “Kun (nuori aikuinen) huomaa olevansa hyvä jossain, siitä saa boostin hakeutua hyvien asioiden pariin. (Sitoutuminen) toimii, kun ihminen kokee olevansa osa jotain ja saa siitä jotain itselleen. Se tapahtuu kasvun ja vastuun lisäämisen, sellaisen aktiivisen olemisen kautta.”

Yhteisöllinen pienryhmätoiminta synnyttää kohtaamisten ketjua, jossa vuorovaikutusta vertaisten ja ohjaajien kesken voidaan rakentaa aiempaan vuorovaikutukseen tukeutuen (vrt. Kauppinen, Tormulainen & Laine 2024, 18).

Sosiaalisten taitojen harjaannuttamista ja toimintaan sitoutumista voi harjoitella tällaisessa pienryhmätoiminnassa. Toimintaa Pohjois-Savossa järjestävät muun muassa etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, paikalliset 4H-yhdistykset, TASO-hanke, Nuorten Palvelu ry sekä Yhdessä osallisiksi -ryhmähankkeen Osallisix-toiminta.

Kysely ja haastattelut toteutettiin huhti-kesäkuussa 2024 osana Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen Osallisix-ryhmätoimintaa.

 

Kirjoittajat:
Erja Anttonen, YTM, kehittäjälehtori, Yhdessä osallisiksi -ryhmähankkeen Osallisix-ryhmätoiminta & lehtori, Humak Kuopion kampus
Milla Bouquerel, yhteisöpedagogiopiskelija, Humak, Kuopion kampus
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen
Julkaisupäivä: 19.6.2024
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Lähteet

Kauppinen, Eila, Tormulainen, Aino & Laine, Sofia 2024. Encountering Young People in Detached Youth Work in Finland, Child & Youth Services, DOI: 10.1080/0145935X.2024.233690

Rauas, Minna 2019. Pieniä tekoja, suuria asioita – Nuorisotyön eettinen näkökulma (humak.fi). Julkaisuja 99. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 99.