Radikalisoitumisen ja jengiytymisen ehkäisy narratiivisin menetelmin

Väkivaltainen radikalismi tarkoittaa väkivallan oikeuttamista ideologian tai maailmankatsomuksen avulla. Väkivalta voi olla äärioikeistolaista, äärivasemmistolaista tai uskonnollista. Huolestuttavaa on, että väkivaltaisen radikalismin uhka on kasvanut Suomessa viime vuosina (Opetushallitus, 2025). Tässä artikkelissa tarkastelen radikalisoitumisen ja jengiytymisen käsitteitä sekä sitä, miten Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) osaamista voitaisiin hyödyntää radikalisoitumisen ehkäisyssä. 

 

Väkivaltaisen radikalisoitumisen syitä 

Väkivaltainen radikalisoituminen kytkeytyy usein sosiaaliseen syrjäytymiseen, pahoinvointiin ja moniongelmaisuuteen. Rikolliseen toimintaan ajautumisen riskitekijöitä ovat muun muassa heikko sosioekonominen asema, ylisukupolvinen marginalisoituminen, asuinalue, nuori ikä, mies sukupuoli sekä päihteiden käyttö. Näitä tekijöitä voidaan vähentää edistämällä työllisyyttä, koulutusta, osallisuutta, päihteettömyyttä sekä hyvinvointia ja terveyttä. (Sisäministeriö, 2016.) 

Poliisin (Suomen poliisi, 2025) mukaan erityisen alttiita katujengeihin liittymiselle ovat nuoret, ulkomaalaistaustaiset miehet, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia ja jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Muita radikalisoitumisprosesseihin ja jengirikollisuuteen ajautumista selittäviä tekijöitä ovat yhteiskunnan polarisoituminen, asuinalueiden eriytyminen, syrjintäkokemukset sekä kielelliset ja kulttuuriset esteet. Selkeää riskiprofiilia ei kuitenkaan voida määritellä (Opetushallitus, 2025). 

Radikalisoitumiseen ja jengiytymiseen altistavia tekijöitä ovat myös heikko itsetunto sekä kokemukset eristyneisyydestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja turhautumisesta. Kokemus heikoista mahdollisuuksista edetä opinnoissa tai kiinnittyä työelämään vahvistavat ulkopuolisuuden tunnetta. Polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri sosiaalisessa mediassa altistaa haavoittuvassa asemassa olevia radikalisoitumiselle ja jengiytymiselle (Meines, 2017). Uskonnollispohjainen ekstremismi kohdistuu erityisesti muslimitaustaisiin miehiin (RAN, 2019). 

Heikko lukutaito altistaa ääriajattelulle 

Heikko lukutaito altistaa ääriajattelulle ja ajaa ihmisiä yhteiskunnan laitamille, sillä heikentyneet viestintätaidot vaikeuttavat osallisuutta ja mahdollisuutta tulla kuulluksi. Ulkomaalaistaustaisten joukossa on paljon ihmisiä, joiden lukutaito on erityisen puutteellinen, mutta ongelma koskettaa yhä enemmän myös kantaväestöä. Avain heikkojen lukutaitojen parantamiseen on tarjota kaikille mielekäs tapa ilmaista itseään. Lukutaitoa ei tule ymmärtää vain kieliopin hallintana, vaan itseilmaisun ja ennen kaikkea oman elinympäristön hallinnan välineenä. 

Radikalisoitumiselta suojaavat tekijät 

Radikalisoitumiselta ja jengiytymiseltä suojaavat monet tekijät, kuten mahdollisuus liittyä tiiviissä yhteydessä olevaan ryhmään, jossa jaetaan kokemuksia sekä osallistua luoviin toimintoihin. Oman tarinan kertominen sekä esiintyminen vahvistavat itsetuntoa, toimijuutta ja voimaantumista (RAN, 2018). Radikalisoitumista ja jengirikollisuutta ehkäistään, kun riskiryhmiin kuuluvat voivat käsitellä rikolliselle elämäntavalle altistavia kokemuksia identiteettiä tukevassa ympäristössä. 

Narratiivisia (tarinallisia) menetelmiä on hyödynnetty radikalisoitumisen ehkäisyssä toistaiseksi vähän, vaikka tutkimus osoittaa sen tehokkuuden identiteetin ja osallisuuden rakentamisessa, voimaantumisessa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Kuvituskuva: Istock.

Radikalisoitumisen ehkäisy 

Radikalisoitumista on pyritty ehkäisemään monin tavoin. Esimerkiksi opettajia ja nuorisotyöntekijöitä on koulutettu tunnistamaan radikalisoitumisen merkkejä. Ruotsissa on kehitetty dialogipoliisin toimintamalli, jossa poliisit käyvät keskusteluja nuorten kanssa luottamuksen rakentamiseksi. Lisäksi on olemassa erilaisia irtaantumista tukevia toimintoja, uhka-arviointeja ja seurantaa. 

Humak voisi vahvistaa narratiivisten menetelmien käyttöä radikalisoitumisen ehkäisyssä 

Narratiivisia (tarinallisia) menetelmiä on hyödynnetty radikalisoitumisen ehkäisyssä toistaiseksi vähän. Tarinankerrontaa on saatettu pitää liian kepeänä työkaluna, vaikka tutkimus osoittaa sen tehokkuuden identiteetin ja osallisuuden rakentamisessa, voimaantumisessa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Humakilla on vankka kokemus sanataidepohjaisesta työstä miesten parissa sekä kulttuurisensitiivisestä tuesta haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajille. Moni Humakin hanketyöntekijä on omakohtaisesti nähnyt, miten tavoitteellinen tarinankerronta voi muuttaa elämän suuntaa ja mahdollistaa oman elämän uudelleen sanoittamisen. 

Narratiiviset menetelmät tarjoavat väylän radikalisoitumiselle altistaviin tekijöihin: identiteettikriiseihin, ulkopuolisuuden tunteisiin ja merkityksettömyyden kokemuksiin. Oman tarinan luova työstäminen mahdollistaa kokemusten käsittelyn ja voimaannuttavan identiteetin rakentamisen. On täysin mahdollista kehittää uusi toimintamalli, joka yhdistää narratiiviset menetelmät, vertaistuen ja tulevaisuuden rakentamisen. 

 

Lähteet:

Meines, M. (2017). The Root Causes of Violent Extremism-THE BASICS.

Opetushallitus. (2025). VÄKIVALTAISEN RADIKALISOITUMISEN ENNALTAEHKÄISY KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA.

Ran. (2018). Protective and promotive factors building resilience against violent radicalisation.

Ran. (2019). Factbook ‒ Islamist extremism, December 2019 – Migration and Home Affairs.

Sisäministeriö. (2016). Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma, sisäministeriön julkaisu 15/2016.

Suomen poliisi. (2025). Perustietoa katujengeistä ja niihin liittyvästä rikollisuudesta – Poliisi.

 

Kirjoittaja:  Arto Lindholm, VTT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Julkaisupäivämäärä: 25.11.2025.
Julkaisusarja: Hartikkeli
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu.