Työyhteisöjen kehittäjillä on valmiudet kohdata työelämän muutokset | Harticle

Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioiden toimintaa ja työntekijöiden arkea. Yhteiskunnalliset muutokset, teknologian nopea kehitys, globalisaatio ja väestön ikääntyminen ovat vain murto-osa tekijöistä, jotka muokkaavat työympäristöjä ja työn luonnetta.

Työelämä tarvitsee kipeästi osaajia, joilla on valmiutta ja rohkeutta tarttua näihin muutoksiin. Humakin ainutlaatuinen työyhteisöjen kehittämisen koulutusala TYKE vastaa tähän tarpeeseen, tarjoten työelämän asiantuntijoille välineitä ymmärtää työyhteisön kehittämisen ulottuvuuksia.

Koulutuksen aikana työyhteisöjen kehittäjäopiskelija hankkii laaja-alaisen, analyyttisen ymmärryksen nykytyöelämän tilanteista ja vahvistaa omaa vuorovaikutus- ja kehittämisosaamistaan. Opiskelija perehtyy myös kestävän kehityksen ulottuvuuksiin työelämän näkökulmasta.

Valmistuessaan opiskelija on arvostavan kohtaamisen verkostoitumiskykyinen ammattilainen, joka ymmärtää monimuotoisuuden arvon työyhteisöille. Valmistunut opiskelija on kerännyt sosiaalista rohkeutta eli tietoja ja taitoja, joiden avulla puuttua erilaisiin epäkohtiin ja löytää niihin ratkaisuja.

Valmistuneiden palautteista kuultuna: ”Ryhmätyöt tuntuivat välillä raskailta, mutta nyt uskaltaa mennä mihin tahansa ryhmään ja tietää, että tässä voi onnistua.”

Työyhteisöjen kehittämisen ammattilaiset työskentelevät rohkeasti ja luontevasti ryhmässä kuin ryhmässä.

Monipuolinen koulutus tarjoaa taitoja

Vuonna 2017 työyhteisön kehittäjäkoulutuksen käynnistyessä tavoitteena oli pätevöittää esimerkiksi luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja HR-tehtäviin. Kasvu on ollut nopeaa: tällä hetkellä vuosittain aloittaa 110 uutta opiskelijaa. Koulutusta on myös kehitetty sisällöllisesti syventymään aiempaa laajemmin tiimien toimintaan ja yhteiskehittämisen ohjaamiseen.

Uudessa opetussuunnitelmassa koulutus käynnistyy kaikille yhteisistä opinnoista, joissa otetaan tärkeät ensiaskeleet asiantuntijuuden kehittymisessä, minkä jälkeen opiskelija paneutuu ammatillisiin perustaitoihin. Syventävissä opinnoissa paneudutaan työyhteisön kehittämisen kannalta keskeisiin osa-alueisiin.

Yhteistoiminta työhyvinvoinnin perustana -kokonaisuudessa opastetaan säätelyn ja rakenteiden maailmaan, ja tarkastellaan sitä, millaista tukea rakenteet tuovat työyhteisöjen toimintaan.

Seuraava osio auttaa opiskelijaa katsomaan ulospäin: mitä maailmassa tapahtuu ja miten kaikki vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja sen kehittämiseen. Osio on nimeltään Työelämän muuttuvat rakenteet. 

Kolmannessa, Oppiminen ja kehittäminen työyhteisöissä -osiossa opiskelija paneutuu työyhteisön toiminnan ohjaamiseen. Näiden syventävien opintojen jälkeen opiskelija suuntaa omaa osaamistaan hänelle tärkeään aiheeseen opinnäytetyön avulla.

Opiskelijan ammatillisen kasvun kannalta tämä vaihe tarjoaa tilaisuuksia kehittää juuri niitä taitoja, joiden pariin haluaa työurallaan siirtyä. Opiskelija myös jatkaa opintojaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon parissa.

Mitä työyhteisön kehittäminen on käytännössä?

Työyhteisön kehittäminen on tavoitteellista, sinnikästä ja jatkuvasti uudelleen muotoutuvaa yhdessä tekemistä työn arjessa. Kehittämisen käytännöissä liikkeelle lähdetään aina työn käytännön tilanteesta, missä ollaan ja miten tähän on tultu – missä ollaan nyt.

Sitten mietitään, mitä oikeastaan halutaan, mikä asia tai haaste on ratkaistava ja miten asiat ovat, kun ne ovat paremmin. Kun yhteinen tavoite on muodostettu, vasta sitten mietitään, miten tätä lähdetään tavoittelemaan. Prosessissa alkuperäinen tavoitekin voi muuttua, mutta tärkeintä voi olla itse prosessi – yhteinen kehittäminen.

Työyhteisöjen kehittäminen ei onnistu yksin, vaan sitä tehdään aina yhdessä. Kuva: Pexels

Kuvateksti: Työyhteisöjen kehittäminen ei onnistu yksin, vaan sitä tehdään aina yhdessä. / ALT-teksti: Kuvassa on nainen toimistossa, ja hän laittaa kätensä neljän, kuvan ulkopuolella olevan, henkilön käsien päälle.

Työyhteisön kehittäminen ja siinä hyödynnettävät kehittämismenetelmät rinnastetaan joskus virheellisesti kiusallisiin peleihin ja leikkeihin. Niillä on toki paikkansa luovuuden herättelijöinä ja luottamuksen rakentumisen käynnistäjinä.

Työyhteisön kehittämisen opinnoissa pelit ja leikit sekä erilaiset kehittämismenetelmät vievät kuitenkin kohti pääasiallista tavoitetta: opitaan, miten työyhteisön tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja uudistumisen samanaikainen kohentaminen voi onnistua, ja työelämän demokratia samalla vahvistua.

Kehittäminen on asiantuntijan työnkuvan olennainen osa. Samalla tavalla työn kehittämiselle välttämätöntä yhteistyötä ja yhdessä oppimista tehdään arjessa lähes huomaamatta, eikä kehittämisen ajoitus aina osu suunniteltuihin kehittämispäiviin. Parhaimmillaan kehittäminen integroituukin luontevaksi osa arkista yhteistyötä, työyhteisön kehittäväksi työotteeksi.

Vaikka kehittäminen on joskus vaikeaa, se on myös innostavaa, merkityksellistä ja palkitsevaa. Jopa silloin, kun kaikki menee pieleen. Siksi työyhteisöjen kehittäminen on vuodesta toiseen Humakin suosituimpia koulutusaloja, ja asiantuntijat innostuvat kehittämisestä aina uudestaan ja uudestaan.

 

Kirjoittajat:
Sikke Leinikki, VTT, työyhteisöjen kehittämisen tiimivastaava, Humanistinen ammattikorkeakoulu,
Milla Lähdeniemi, TtM, projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kati Tikkamäki, KT, projektipäällikkö ja työyhteisön kehittäjäkoulutuksen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 1.7.2024
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu