Vaikuttamistyön on oltava suunnitelmallista ja nopeasti reagoivaa

Suomalainen järjestökenttä on monimuotoinen. Eri kokoiset ja erilaiset järjestöt tekevät yhteiskunnastamme paremman ja kestävämmän. Kansalaisyhteiskunnan autonomia ja elinvoima ovat tavoitteita, joiden tulee olla yhteiskuntamme keskiössä.

Järjestöjen yhteiskunnallinen merkitys on vahva. Yksi keskeinen järjestöjen tehtävä liittyy vaikuttamistoimintaan. Järjestön toiminta-ajatuksen lähtökohdat ovat erilaisia, mikä ohjaa kunkin järjestön tekemää vaikuttamistyötä. Vaikuttaminen järjestöissä mahdollistaa samoja tavoitteita ajavien yhteisen päämäärän tavoittelun ja kunkin kohderyhmän tunteminen on vaikuttamisessa tärkeä lähtökohta. Mutta kuten sanotaan, vähemmän on kuitenkin enemmän. Viesti hukkuu, jos tavoitteita on liikaa.

Lehtori Miki Mielosen harticle on viides vaikuttamisen viikkojen aikana yhteiskunnallista vaikuttamistyötä erilaisista näkökulmista tarkasteleva Harticle. Tämän kerttainen näkökulma on järjestön suunnitelmallinen vaikuttamistyö Suomen Punaisen Ristin näkökulmasta. Mielonen on ennen Humakia työskennellyt järjestön Nuorten turvatalotoiminnassa.

Puolueetonta ja rohkeaa

Yksi suurimmista järjestöistämme on Suomen Punainen Risti, jonka rooli yhteiskunnassamme julkisen ja kolmannen sektorin rajapinnassa on ainutlaatuinen. Se on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys ja katastrofivalmiusjärjestö, joka tukee ja täydentää viranomaisten työtä äkillisissä onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Kriisin sattuessa Punainen Risti auttaa apua tarvitsevia sekä edistää kansojen välistä yhteistyötä ja rauhaa. Se tukee ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Sain itse tehdä työtä Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla ja viestintä- sekä vaikuttamistoiminnasta vastaaminen oli merkittävä osa työtäni. Yksi Punaisen Ristin keskeinen ja jakamaton periaate on puolueettomuus. Se on periaate, josta ei voi tinkiä, vaikka samaan aikaan vaikuttamistyön tulee olla rohkeaa.

Jokaisen organisaation on pohdittava viestintä ja vaikuttamistyössään maineriskeihin liittyviä kysymyksiä. Punaisessa Ristissä puolueettomuus asettaa viestintä- ja vaikuttamistyölle vahvoja raameja. Esimerkiksi Ukrainan lipun värien käyttö ei ole sympatiamielessäkään soveliasta, koska mikään viestinnällinen teko ei saa vaarantaa sotatilanteessa avun perille pääsyä missään päin maailmaa.

Vaikuttamistyö järjestössä on kokemukseni perusteella vaativaa eivätkä työn tulokset näy nopeasti. Pikavoittoja ei ole. Toki, onnistunut lobbaus voi johtaa tilanteeseen, jossa omat tavoitteet näyttävät toteutuneen suunnitellusti, mutta yhtä todennäköisesti lopputulos voi olla toisin. Vaikuttamistyössä ei voi juurikaan pitää taukoja, vaikka järjestötyön arjessa vaikuttamistoiminnan resurssit tuntuvat usein liian pieniltä.

Humakin kansainvälisen kumppaniverkoston opiskelijoita Punaisen Ristin ja Humakin järjestämässä Soppaa ja solidaarisuutta -tapahtumassa Turun Torilla maaliskuussa 2023. Kuva: Anssi Uusitalo, @anssicasanova

Vaikuttamistyötä tehdään yhdessä

Vaikuttamistyön on oltava suunnitelmallista, säännöllistä ja tarvittaessa nopeasti reagoivaa. Se vaatii jatkuvaa valppautta, sisäistä keskustelua ja vuorovaikutusta sidos- ja kohderyhmien kanssa. Se edellyttää vahvaa paneutumista ja resursseja. Siitäkin huolimatta, että yksitäisellä järjestöllä on oltava vahva oma viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmansa omine tavoitteineen ja viestintätekoineen, on yhä olennaisempaa vaikuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Vain siten asioihin voi saada todella muutosta. Kaikkea tätä tulee tehdä pitkäjänteisesti. Verkostot ja yhteinen vaikuttamistyö vaatii omien vaikuttamistavoitteiden kirkasta ymmärtämistä, aikaa ja tahtoa.

Punaisessa Ristissä puhutaan aina auttamisesta. Voi ajatella, että auttaminen on myös yhteisen vaikuttamistyön ytimessä.

Punaisessa Ristissä valtaosan auttamistyötä tekevät vapaaehtoiset. Onhan Punainen Risti maailman suurin vapaaehtoisjärjestö. Vapaaehtoiset tekevät myös viestintää ja vaikuttamistyötä toimiessaan paikallisesti osastojen erilaisissa tehtävissä. On tärkeää muistaa, että jokainen auttamisteko on osa viestinnän ja vaikuttamisen kokonaisuutta.

Vaikuttamistyö jos mikä on järjestöissä kokonaisvaltainen tehtävä. Oikeastaan kaikki toiminta on vaikuttamista ja siksi vaikuttaminen on pääosin hyvin tavallisia asioita ja tekoja.

On oltava rohkea ja löydettävä sopivimmat tavat vaikuttaa.

Kirjoittaja: Miki Mielonen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 4.11.2024
Julkaisusarja: Humak Harticle, ammatillinen

Punaisessa Ristissä puhutaan aina auttamisesta. Auttaminen on myös yhteisen vaikuttamistyön ytimessä.

Humakin Vaikuttamisen viikot 28.10. – 10.11.2024: Osallistu ja vaikuta!

Vaikuttamisen viikkojen aikana julkaisemme humakilaisten kirjoittamia harticleja vaikuttamisesta eri näkökulmista. Kolmatta kertaa järjestettävien vaikuttamisviikkojen teemana on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tavoitteena on innostaa humakilaisia osallistumaan aktiivisesti ja tunnistamaan, miten omalla panoksellaan voi vaikuttaa korkeakouluyhteisöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Sarjassa julkaistut harticlet:

• Pasi Toivanen: Sosiaalinen markkinointi – viisi vinkkiä hauskaan vaikuttamiseen
• Päivi Rainò: Vastaaminen kannattaa: viittomakielibarometri antaa eduskunnalle tietoa kielioloista
• Pia Lundbom: Miksi kansalaistoimintaa tarvitaan?
• Merja Kylmäkoski: Kuntien ammatillisen nuorisotyön kehittämismahdollisuudet on turvattava
• Miki Mielonen: Vaikuttamistyön on oltava suunnitelmallista ja nopeasti reagoivaa

Tämän vuoden vaikuttamisviikoilla järjestetään monia konkreettisia tilaisuuksia, joissa jokainen voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa:

• Uraseurantakysely (10.10.–10.11.2024) – Varaslähdön vaikuttamisen viikkoon 10. lokakuuta ottava uraseurantakysely kerää vuonna 2019 valmistuneilta alumneiltamme tärkeää tietoa korkeakoulun ja opetuksen laadun kehittämiseksi.
• Opiskelijakunta HUMAKOn paikallistoimijoiden haku (1.–28.10.) – olemalla aktiivisesti mukana paikallistasolla vaikuttaa omaan lähiyhteisöön positiivisella tavalla.
• Edustajistovaalit (30.10.–6.11.2024) – äänestä ja vaikuta opiskelijakuntasi tulevaisuuteen. Opiskelijakunta ajaa opiskelijan etua korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa.
• Aloitus- ja välikyselyt 1.-3. vuoden opiskelijoille sekä loppuvaiheen opiskelijoiden AVOP-kyselyt (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalaute) (28.10.-10.11.2024) – tarjoavat mahdollisuuden antaa palautetta ja vaikuttaa opiskelijakokemukseen.

Jokainen osallistuminen, vastaus ja mielipide vievät yhteisöä eteenpäin. Vaikuttaminen on nyt sinun käsissäsi!