Vastaaminen kannattaa: viittomakielibarometri antaa eduskunnalle tietoa kielioloista | Harticle

Suomessa on 3000 viittomakieltä tai viitottua puhetta käyttävää henkilöä,  joilla on oikeus lakisääteisiin tulkkauspalveluihin. Heistä noin sata käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielibarometritutkimuksiin on kutsuttu erityisesti ne, jotka ovat ilmoittaneet väestötietojärjestelmään (VTJ) äidinkielekseen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen. Vapaaehtoiseen verkkokyselyyn ovat voineet osallistua myös muut kuin noin 600 viittomakieliseksi VTJ:hin kirjatut, esimerkiksi kielen perheenjäseniltään oppineet, henkilöt, joille viittomakieli on tärkeässä asemassa heidän kielellisessä arjessaan.

Viittomakielibarometrin tilannut Oikeusministeriö julkaisee aktiivisesti viittomakielisiä tiedotteita omalla YouTube-kanavallaan. Tällä tavalla viittomakieliset saavat tärkeää tietoa oikeuksistaan ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista esimerkiksi vaaleihin liittyen. Ruutukaappaus.

Vuonna 2020 toteutettuun kyselyyn Humanistinen ammattikorkeakoulu kehitti nelikielisen sähköisen kyselylomakkeen, joka pohjautui aiempiin barometreihin, ja mahdollisti vastaamisen joko suomeksi, ruotsiksi sekä suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Kyselylomakkeen teknisen toteutuksen ja käännökset hoiti viittomakielinen mediayhtiö Mediapalo ja sen sisältöä työstivät asiantuntijat Kuurojen Liitosta ja oikeusministeriön barometrihankkeiden ohjausryhmästä.

Kielellisiä oikeuksia turvaava lainsäädäntömme vaikuttaa viittomakielisillä kaikkien yhteiskunnallisten palvelujemme saavutettavuuteen, lapsuudesta vanhuuteen. Viittomakielisten oikeudet on turvattu perustuslaissa, joka takaa oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria. Siinä ilmoitetaan lainsäädännön turvaavan myös viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien kansalaisten oikeuksia. Tällainen laki on myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluihin liittyvä, ns. tulkkauspalvelulaki (133/2010), joka on lähes päivittäin läsnä jokaisen viittomakielisen arjessa. Lisäksi laki vammaisten tulkkauspalveluista (133/2010) varmistaa tulkkauspalvelut mm. työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla.

Kelalla on vuodesta 2010 ollut vastuu tulkkauspalveluiden järjestämisestä. Palvelut ostetaan kilpailutetuilta palveluntuottajilta ja Kela järjestää palvelut keskitetysti tulkkauspalvelukeskuksensa kautta. Tulkkauspalvelulaki on kuitenkin toissijainen. Sitä tulee noudattaa vain, jos viittomakieltä tai jotakin kommunikaatiota selventävää menetelmää viestinnässään käyttävä henkilö ei saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muiden lakien nojalla. Tällaisia ensisijaisia lakeja, jotka liittyvät sekä tulkkaukseen että muihin viittomakielen käyttöä turvaaviin oikeuksiin, tuodaan kootusti esiin vuonna 2015 säädetyssä viittomakielilaissa (359/2015).

Barometrilla saadaan tärkeää tietoa lain soveltamisesta ja oikeuksien toteutumisesta käytännössä

Vuoden 2020 viittomakielibarometri paljasti, että 87 % asioimistilanteista ei noudattanut lainsäädäntöä, joissa viranomainen ei ole toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Viittomakieliset asiakkaat ovat joutuneet useimmiten tilaaman tulkin itse viranomaisen puolesta. Näissä tapauksissa Kela edellytti viittomakielisiltä asiakkailta perusteluja sille, miksi he olivat tilaamaan tulkin viranomaisen sijaan ja vastoin lain säätämää marssijärjestystä.

Kelan piiriin kuuluvat tilaukset olivat kuitenkin lähes aina saatavilla, ja 35 prosentissa juuri sellaisena kuin asiakas oli toivonutkin. Sen sijaan viittomakielisten ryhmän omalle kielivähemmistölle tarjottavista suomenruotsalaisen viittomakielen tulkeista oli puutetta.

Perustuslakivaliokunta joutui lausunnossaan vuoden 2021 hallituksen kielikertomuksesta painottamaan viittomakielisten oikeutta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen – samoin kuin vuoden 2017 kielikertomuksessakin. Valiokunta edellytti, että tulkkauksen järjestämisessä havaittuihin epäkohtiin pitää puuttua.

Vuoden 2020 viittomakielibarometriin vastanneiden mielestä viranomaissivustot voisivat parantaa viittomakielisen sisällön löytymistä verkkosivuillaan.

Uuden barometrin tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa, joten vielä ei ole tarkempaa tietoa siitä, mihin suuntaan viittomakielisten kieliolot ja kielellisten oikeuksien toteutuminen ovat edellisen vaalikauden jälkeen muuttuneet. Kansalaistemme kielelliseen arkeen ja vähemmistökieliä käyttävien kielisuhteisiin pääsee kuitenkin pian perehtymään, kun oikeusministeriö vuodenvaihteessa julkaisee uudet kieli-, saame-, ja viittomakielibarometrien tulokset.