Asiantuntijaorganisaation osaamisen kehittäminen lähtee keskeisten taitovaatimusten tunnistamisesta

Asiantuntijaorganisaatioiden osaamisen kehittäminen linkittyy kykyyn soveltaa tietoa, taitoon kuunnella toista ja ratkaista ongelmia.

Osaamisen kehittämiselle on tarvetta kaikkialla. Tarvetta korostaa globaalin toimintaympäristön jatkuva muutos, teknologian kehittyminen, ilmastonmuutoksen tuomat muutospaineet ja alakohtaisesti myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän muutokset. Osaamisen kehittämisen tarve näkyy paitsi nykyisen hallituksen ohjelmassa, myös esimerkiksi opinnäytetöiden aihevalinnoissa täällä Humakissa.

Raisa Olenius tutki työyhteisökehittäjän opinnäytetyössään tilaajaorganisaation asiantuntijuutta ja osaamisen kehittämistä. Hän käytti työssään monipuolisia menetelmiä ja teki laajan kirjallisuuskatsauksen. Kehittämistyönsä pohjalta Olenius määrittelee, että asiantuntijuus on organisaation yhteistä asiantuntijuutta, joka koostuu yksilöiden osaamisista ja yksilön omasta asiantuntijuudesta.

Erilaisten koulutusten tuomia yksilöllisiä osaamisia on organisaatiossa paljon, eikä esihenkilöillä välttämättä ole omaa osaamista jokaisen työntekijän erityisosaamisen alalla. Tämä tekee osaamisten arvioinnista haastavaa. Teorioiden perusteella asiantuntijaosaamisessa keskeistä onkin asiantuntijan oma osaamisen arviointi ja tiedon soveltamisosaaminen. Asiantuntijalta edellytetään myös oman osaamisen aktiivista kehittämistä, mikä tarkoittaa omasta osaamisesta ja ammatillisuudesta huolehtimista.

Erilaiset työtehtävät tilaajaorganisaatiossa ja kaikissa asiantuntijaorganisaatioissa ovat pitkälti tilannesidonnaisia, eikä niitä voida toistaa täysin samanlaisina. Tällöin osaamisvaatimukset linkittyvät enemmän kykyyn soveltaa tietoa, kuunnella toista ja ratkaista ongelmia. Kyse on siis substanssiosaamisen ja soveltamisen lisäksi työn maailman osaamisesta ja organisaation keskeisten työtapojen omaksumisesta.

Reflektiomalli asiantuntijaorganisaation osaamisen kehittämiseen

Olenius kehitti tutkimuksensa pohjalta reflektiotyökalun, joka auttaa asiantuntijoita arvioimaan ja kehittämään osaamistaan. Mallissa on kuvattu keskeiset osaamisalueet, jotka koskettavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä.

Osaamisalueet tilaajaorganisaatiossa

Reflektiomallin mukaan organisaation asiantuntijuus rakentuu neljästä osaamisalueesta:

1. Substanssiosaaminen
   • Ammatilliset perustaidot
   • Ammatilliset toimintataidot ja persoonalliset kyvyt
   • Kielitaito
   • Tietotekniset valmiudet ja työkalujen hallinta
   • Työyhteisöosaaminen
2. Sisäiset yhteistyötaidot
   • Verkosto- ja yhteistyötaidot
   • Asiakastyötaidot
   • Työyhteisötaidot – vuorovaikutus
   • Esihenkilön osaaminen
3. Kehittämisosaaminen
   • Organisaation toimintakulttuurin omaksuminen
   • Toiminnan kokonaisuuden hallinta
   • Vaikuttamis- ja kouluttamisosaaminen
4. Kehittymisosaaminen
   • Innovaatiovalmiudet
   • Itsensä kehittäminen

Vuorovaikutus ja arvostus moniammatillisen yhteistyön perustana

Asiantuntijuuden kehittämiseen organisaatiotasolla tarvitaan johtamista. Tämä edellyttää ymmärrystä erilaisista osaamistarpeista ja kehittymisen menetelmistä.

Oleniuksen työssä osaamisen kehittämisen keskeisiksi keinoiksi nousivat kollegoilta oppiminen, työnantajan järjestämät koulutukset ja perehdyttäminen. Vuorovaikutustaidot korostuivat organisaation ydinosaamisena. Asiantuntijuuden hyödynnettävyys syntyy yhteisestä rakentavasta vuorovaikutuksesta, jossa voidaan turvallisesti oppia kaikista työssä eteen tulevista tilanteista ja kyetään ammatilliseen keskusteluun parhaan lopputuloksen löytämiseksi.

Moniammatillisessa asiantuntijaorganisaatiossa korostuu tarve eri asiantuntijoiden keskinäiselle kunnioitukselle. Toisen osaamisen tunteminen ja arvostaminen luo luottamusta, joka tarvitaan avoimen ammatillisen keskustelun käymiseen.

Asiantuntijuuden kehittämiseen organisaatiotasolla tarvitaan johtamista. Vuorovaikutustaitojen yhteinen kehittäminen yksilö- ja tiimitasoilla on toiminnan tulevaisuuden kannalta merkityksellistä. Tämä edellyttää ymmärrystä erilaisista osaamistarpeista ja kehittymisen menetelmistä. Johtamistyössä on tärkeää tukea yksilöitä löytämään itselle sopiva keino oppia organisaation tarpeiden kannalta keskeisimmät osaamisvaatimukset.

Monimuotoinen työyhteisö on voimavara

Yhteisen keskustelun lisäksi moninaisessa työyhteisössä erilaisuuden hyväksyminen, yksilöiden hyvä ammatillinen itsetunto ja käyttäytyminen, kaikkien ammattien asiantuntijuuden arvostaminen ja keskinäinen kunnioitus mahdollistavat yhteisen tulevaisuuden rakentamisen. Näin voidaan hyödyntää kaikkea sitä osaamista, mitä yksilöillä ja asiantuntijoilla on.

Kirjoittajat: Raisa Olenius, talous- ja hallintopäällikkö, Pro-tukipiste, yhteisöpedagogi, työyhteisön kehittäjä (valmistuva) ja Sikke Leinikki, VTT, liiketoimintapäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu. ORCID 0000-0001-6749-4533
Julkaisupäivämäärä: 3.3.2025
Julkaisusarja: Humak harticle, Ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu