Audiovisuaalisen alan murroksessa on monta puolta – taloudellisista haasteista kestävään kasvuun

Kotimainen AV-ala on edistänyt kestävää kasvua jo pitkään, mutta ala ei voi tällä hetkellä taloudellisesti kovin hyvin. Investoinnit kestävään kasvuun saattavat jäädä taloushuolien alle. Voisiko kestävä kasvu ratkaista myös taloudellisia haasteita?

Audiovisuaaliselle alalle kestävä kasvu ei ole vieras käsite. Kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – tuttavallisemmin APFI ry on edistänyt kestävän kasvun tavoitteita toiminnassaan jo pitkään. Yhdistyksen vuonna 2021 luoma kestävän kehityksen strategia tähtää muun muassa hankkeiden, tiedon tuottamisen, yhteistyön ja koulutuksen keinoin kestävämpään toimialaan. 

AV-ala ei poikkea muista luovista aloista myöskään siinä, miten se kestävän kasvun teemat käsittää ja ymmärtää. Pääsääntöisesti kestävä kasvu jaetaan ekologiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä taloudelliseen ja hyvän hallinnon kestävään kasvuun.

Ekologisesti kestävä kehitys on ollut pinnalla jo pitkään

Kuten muuallakin, ekologisesti kestävä kasvu tarkoittaa AV-alalla esimerkiksi maata pitkin matkustamisen suosimista ja energiankulutuksen pienentämistä tai esimerkiksi enenevissä määrin kasvisruoan tarjoamista tuotantojen yhteydessä. Woodpecker-tuotantoyhtiön vastaava tuottaja Jukka Valtasen näkemyksen mukaan ekologisesti kestäviä valintoja voisi tulevaisuudessa myös kirjoittaa sisään tarinoihin, joita tuotantoryhmä on toteuttamassa.

”Jos haluaa jättää pienen hiiljalanjäljen, näitä asioita olisi hyvä ottaa jo käsikirjoituksessa huomioon. Varsinkin elokuva- ja mainospuolella kuljetuskustannukset lienevät iso osa hiilijalanjäljestä ja tarinalle tärkeitä kuvauspaikkoja on mahdollista suunnitella sen mukaan”, Valtanen toteaa. ”Yhtä lailla on mahdollista mennä roolihahmotasolle vaikkapa sen suhteen, mitä hahmot syövät.” 

Ekologisesti kestävä kehitys on ollut yksi APFI ry:n kestävän kehityksen strategian painopisteistä jo vuosia, mutta tekoäly on tuonut siihen uuden kulmansa. ”Tekoälyn käyttö myös AV-alalla on lisääntynyt. Tällä hetkellä on hieman ongelmallista mitata sitä, kuinka paljon vaikkapa ChatGPT-haut syövät energiaa”, kertoo Laura Kuulasmaa, APFI ry:n toiminnanjohtaja.

Samaa mieltä on Metropolia ammattikorkeakoulun Innovaatio ja yrittäjyys -yksikön alla toimivan Helsinki XR Centerin asiantuntija Santeri Saarinen. ”Tekoälyn sähkönkulutus on merkittävä kysymys, kun pohditaan ympäristön kannalta kestävää kasvua. Erityisesti tekoälymallien koulutuksen energiankulutuksen vähentäminen on tärkeää.”

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Haasteelliset ajat koskettavat koko alaa

Audiovisuaalinen ala on tällä hetkellä kokonaisvaltaisesti haasteellisessa tilanteessa. ”Työtä ei riitä kaikille. Tämä koskee niin elokuvia, TV-tuotantoja kuin mainosalaakin. Budjetteja on leikattu ja sitä myöten tilauksia vähennetty. Yllättävän moni ammattilainen on tällä hetkellä vapaana”, Woopeckerin Jukka Valtanen kertoo. 

APFI ry:n Laura Kuulasmaa on alan tilanteesta samoilla linjoilla. ”Yritykset ovat aika ahdingossa tällä hetkellä. Työttömiä freelancereita on paljon, eikä hommia riitä kaikille. Myös työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät asiat ovat olleet pinnalla ja alan vaikea taloudellinen tilanne lisää paineita.” 

Edunvalvontajärjestö onkin viime aikoina käynnistänyt hankkeita, jotka tukevat sosiaalisesti kestävää kasvua ja vastuullisuutta, muun muassa häirintäyhdyshenkilökoulutuksia sekä esihenkilövalmennuksia. Työolosuhteiden parantaminen ja henkisen kuormituksen vähentäminen on olennaisessa roolissa alan sosiaalisesti kestävässä kasvussa.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa tuotantoyhtiöiden voi olla vaikeaa investoida uusiin toimintamalleihin tai innovoida uutta. ”Tavallaan tässä tilanteessa voisi olla aikaa perehtyä uusiin asioihin, mutta jos resurssit ovat jo valmiiksi vähissä, kaikki energia kuluu selviytymiseen”, Kuulasmaa kertoo. 

”Toisaalta esimerkiksi korona-aikojen asettama olosuhteiden pakko synnytti uusia ja nokkelia tapoja tehdä asioita muun muassa henkilörajoitusten osalta”, Kuulasmaa pohtii. ”Luovien alojen haasteena on se, että alalla on paljon pieniä mikroyrityksiä. Niillä kaikki aika menee luonnollisesti ydinliiketoimintaan, eikä ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja esimerkiksi tutkimustyöhön tai hankkeiden pyörittämiseen.” 

Iso osa AV-alan uusista innovaatioista syntyy työn kautta ja sen ohessa. ”Esimerkiksi uuden tv-formaatin tai draamakonseptin kehittämistä ei katsota virallisten määritysten mukaisesti tutkimus- ja kehitystyöksi”, Kuulasmaa kertoo.

Hyvän hallinnon periaatteet ja terve taloudellinen kestävyys ovat perusedellytyksiä koko audiovisuaalisen alan hyvinvointiin. ”Hyvinvoivat yritykset mahdollistavat sen, että voidaan panostaa enemmän myös muihin vastuullisuuden osa-alueisiin, kuten ekologisuuteen ja sosiaaliseen vastuuseen”, APFI ry:n Laura Kuulasmaa sanoo. Woodpeckerin Jukka Valtanen on samoilla linjoilla. ”Alalla kaikilla löytyy jo takaraivosta se, miten tuotannoista saadaan ekologisesti kestävämpiä. Raha valitettavasti vaikuttaa taustalla paljon tässäkin. Jos kustannuksista ei tarvitsisi välittää, tämä olisi tosi helppo yhtälö.”

Niin ikään digitalisaatio voisi olla energiankulutuksellisista haasteistaan huolimatta yksi keino jatkossa vähentää kustannuksia ja samalla parantaa kestävyyttä. ”Erilaisilla visuaalisilla ratkaisuilla tapahtuvan liikkumisen ja lentämisen vähentäminen voi hyödyttää kestävyyttä”, XR Centerin Santeri Saarinen toteaa.
 

Tulevaisuuden osaamista ja osaamisen kehittämistä

Sekä Valtanen että Saarinen nostavat tekoälyn tulevaisuuden osaamisen kannalta tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. ”Siihen ei voi suhtautua niin, että sitä ei saa päästää tekemään mitään. Tekoäly tulee osaksi tekemistä joka tapauksessa, joten se täytyy ottaa vastaan. Tärkeintä on oppia hyödyntämään sitä oikein, ei välttämättä ymmärtää täydellisesti mitä siellä taustalla on”, Valtanen sanoo. 
 
”Teknologian kehitys menee eteenpäin niin hurjaa vauhtia, että oman osaamisen kehittäminen on todella tärkeässä roolissa. Erityisesti tekoälyyn liittyvät asiat ja niiden hyödyntäminen osana muita ratkaisuja”, Saarinen kertoo.

APFI ry:n Laura Kuulasmaa nostaa tekoälyn lisäksi myös erilaiset lyhytkestoiset koulutukset jo työelämässä oleville. ”Esimerkiksi puolen päivän mittaiset, muutaman kerran koulutukset tai webinaarit, joihin on mahdollista osallistua työn ohella ja joissa on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja käytännönläheisyyteen, voivat olla tosi hyödyllisiä.”
 
Tulevaisuudessa audiovisuaalisella alalla on tarvetta moniosaajille. ”Jos se on taloudellisesti mahdollista, olisi suositeltavaa että jokaisessa tuotannossa olisi mukana yksi koordinaattori, joka keskittyisi vain hiilijalanjälkeen ja kestävän kasvun asioihin”, Valtanen sanoo. ”Moniosaajia tarvitaan myös XR-ratkaisuihin liittyvissä asioissa”, Santeri Saarinen toteaa. ”Esimerkiksi sellaisia, jotka ymmärtävät sekä terveydenhuollosta että teknologia-alasta tai rakennusalasta ja teknologia-alasta.” 
 
***
Julkaistu 14.2.2025
Teksti ja video: Taneli Rantala
Kuvat: Kas Visuals / Unsplash, Markus Kontiainen, Laura Malmivaara ja Narmeen Marji

Kestävän kasvun artikkelisarja on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoilla puhtaaseen siirtymään -hanketta. 

Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.