Digitaalinen sivistys tekoälyn aikakaudella – havaintoja ITK 2025 -tapahtumasta

 

SaavutaÄly-blogisarjaa julkaistaan Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeessa.

ITK 2025 -tapahtuma vahvisti käsitystäni siitä, että digitaalinen sivistys on keskeinen tavoite tekoälyn aikakaudella. SaavutaÄly-hankkeessa olemmekin oikealla polulla: tuemme järjestöjä tekoälyosaamisensa vahvistamisessa.

Digitaalinen sivistys on laajempi käsite kuin pelkkä tekninen osaaminen – se kattaa kyvyn ymmärtää, arvioida kriittisesti ja hyödyntää erilaisia digitaalisia teknologioita eettisesti ja vastuullisesti (Härkönen & Lauha, 2024). Digitaalinen sivistys ei ole staattinen tila vaan jatkuva prosessi. Teknologian kehittyessä meidän on jatkuvasti päivitettävä ymmärrystämme ja osaamistamme. Tämä edellyttää elinikäisen oppimisen asennetta koko yhteiskunnalta, mikä onkin hyvin huomioitu Suomen digitaalisessa kompassissa (ks. Valtioneuvosto, 2022).

Digitaalinen sivistys nousee yhä keskeisemmäksi osaksi yleissivistystä, ja tämä oli vahvasti esillä myös ITK:n esityksissä, vaikka aina ei käytettykään nimenomaan digitaalisen sivistyksen käsitettä.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tuulikki Alamettälä sekä Humakin lehtori Suvi Tuominen ja opiskelija Valtteri Vatula pitivät ITK-päivillä englanninkielisen esityksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin yhteisöpedagogiopiskelijoiden tekoälykasvatusvalmiuksia. Kuvaaja: Analyn Wagas-Hyvönen.

Digitaalisen sivistyksen rakentaminen koulutuksessa

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä korosti ITK-päivien avauspuheenvuorossa, että digitaalinen sivistys kuuluu kaikille. Tämä ei ole vain kaunis ajatus, vaan opetussuunnitelman perusteiden mukainen vaatimus: jokaisella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet digiosaamiseen. Opetushallitus onkin julkaissut laajaa tukimateriaalia digiosaamisen kehittämiseen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti.

Ajatus digitaalisesta sivistyksestä on koulumaailmassa erityisen ajankohtainen nyt, kun PISA 2029 -tutkimukseen on sisältymässä tekoäly- ja medialukutaidon arviointi (OECD, n.d.). Tekoälylukutaidolle ei ole varsinaista vakiintunutta määritelmää, mutta sen voidaan katsoa koostuvan esimerkiksi seuraavista osa-alueista: tekoälyteknologioiden kriittinen arviointi, kommunikointi ja tehokkaan yhteistyön tekeminen tekoälyn kanssa sekä tekoälyn hyödyntäminen välineenä koulussa, vapaa-ajalla ja töissä (Long & Magerko 2020, 3).

Tulevaisuudessa oppilaiden odotetaan siis hallitsevan muun muassa kehotteiden kirjoitustaitoa eli kykyä muotoilla tekoälylle esitettäviä kysymyksiä ja pyyntöjä tehokkaalla tavalla. Tämä ei ole enää vain teknistä osaamista, vaan onnistunut kehotteiden laatiminen (prompting) vaatii hyvää luku- ja kirjoitustaitoa, loogista ajattelukykyä sekä oppimaan oppimisen taitoja.

Mutta miten kaikille taataan digitaalisen sivistyksenkin pohjalla olevien kriittisen ajattelun sekä oppimiseen liittyvien metakognitiivisten taitojen kehittyminen? Etenkin tekoälyn aikakaudella, kun on houkuttelevaa ulkoistaa oma oppiminen generatiiviselle tekoälylle? Professori Sanna Järvelän ITK-esityksessä nostettiinkin esiin ilmiö, jota voidaan kutsua laiskaksi metakognitiivisuudeksi. Se tarkoittaa sitä, että tekoälyn käyttö ilman kriittistä ajattelua ja itsesäätelytaitoja voi johtaa pinnalliseen oppimiseen.

Digitaaliseen sivistykseen kuuluu olennaisesti kyky tunnistaa, milloin ja miten tekoälyä kannattaa hyödyntää, ja milloin on tärkeämpää luottaa omaan ajatteluun ja osaamiseen. Järvelä toi esiin myös termin hybridiäly, jossa yhdistyvät niin tekoälyn kuin ihmisen ajattelun vahvuudet. Ihmisillä on vahvuuksia, joissa tekoäly on heikko (luovuus, empatia, eettinen harkinta, kontekstuaalinen ymmärrys) ja toisinpäin (nopea tiedonkäsittely, muistaminen, laskentakyky, väsymättömyys) (Järvelä ym, 2025).

Opettajan muuttuva rooli digisivistyksen kehittäjänä

Tekoälyn yleistyessä opettajan rooli muuttuu väistämättä niin digiosaamisen osalta kuin muutenkin. Kuten monissa ITK-esityksissä todettiin: tekoäly ei ole vain opettajan työkalu, vaan se muuttaa olennaisella tavalla opettajan tehtävää ja roolia. Esimerkiksi FCLabin järjestämässä työpajassa pohdittiin, että tekoäly voi hyvinkin korvata opettajan substanssiosaamista ja tuottaa jopa laadukkaampia, visuaalisempia ja personoidumpia opetusmateriaaleja. Mutta tekoäly ei (ainakaan vielä) korvaa opettajan ryhmän ohjaamisen ja oppimaan ohjaamisen taitoja.

FCLabin työpajassa tuotiin esiin, että tulevaisuuden opettaja ei siis ole tiedon auktoriteetti, vaan hän ihmettelee yhdessä opiskelijoiden kanssa, ylläpitää oppimisen motivaatiota ja auttaa opiskelijoita arvioimaan erilaisten tietolähteiden luotettavuutta. Opettajan tehtävänä on myös auttaa opiskelijoita kehittämään digi-itsesäätelytaitoja ja tukea heidän digihyvinvointiaan – tämäkin hyvin olennainen osa digitaalista sivistystä.

Kokonaisuudessaan tekoälyn aiheuttama muutos opettamiselle ja oppimiselle asettaa uusia vaatimuksia opettajankoulutukselle ja opettajien täydennyskoulutukselle. Ei voida myöskään olettaa, että opettajat osaavat automaattisesti hyödyntää tekoälyä tai opettaa sen vastuullista käyttöä ilman asianmukaista tukea ja koulutusta. ITK:ssa esitellyt, Opetushallituksen keväällä 2025 julkaisemat tekoälysuositukset tarjoavatkin arvokasta tausta-aineistoa opetuksen järjestäjille. Suosituksissa korostetaan tekoälylukutaidon, etiikan ja kestävän kehityksen merkitystä. Keskeistä on ymmärtää tekoälyä ilmiönä, ei vain sen teknisiä yksityiskohtia tai lainsäädäntöä (Opetushallitus, 2025) – kuulostaa siis hyvin paljon digitaaliselta sivistykseltä, eikö totta?

Opetushallitus esitteli ITK-päivillä Tampere-talossa vastikään julkaistuja koulutuksen tekoälysuosituksia. Kuvaaja: Suvi Tuominen.

Digitaalinen sivistys järjestötyön tukena

Digitaalisen sivistyksen kehittäminen on jatkuva matka, ei määränpää. ITK 2025 -tapahtuma vahvisti käsitystäni siitä, että tämä matka on kriittisen tärkeä kaikille yhteiskunnan toimijoille – niin opettajille, opiskelijoille kuin järjestöillekin. Samalla kun tekoäly muuttaa työn, oppimisen ja kansalaisvaikuttamisen käytäntöjä, tarvitsemme yhä vahvempaa osaamista sen vastuulliseen hyödyntämiseen.

SaavutaÄly-hankkeessa keskitymme erityisesti järjestökentän tukemiseen, jotta tekoälyn mahdollisuudet olisivat tasapuolisesti kaikkien saavutettavissa. Järjestöillä on keskeinen rooli digitaalisen kuilun kaventamisessa ja digitaalisen sivistyksen ulottamisessa kaikkiin väestöryhmiin. Hankkeen verkostotapaamisissa keväällä 2025 olemme huomanneet, että järjestöissä on valtavasti potentiaalia hyödyntää tekoälyä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen, mutta tarvitaan tukea osaamisen kehittämiseen ja eettisten kysymysten pohdintaan.

Tekoäly ei ole vain tekninen työkalu, vaan se haastaa meidät pohtimaan syvällisesti kysymyksiä demokratiasta, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Digitaalinen sivistys auttaa meitä vastaamaan näihin haasteisiin – ei teknologian ehdoilla, vaan ihmisen ja yhteiskunnan parhaaksi.

Jatkamme SaavutaÄly-hankkeessa konkreettisten tekoälytyökalujen ja opastuksen tarjoamista järjestöille. Lisätietoa tulevista verkkotietoiskuista löydät verkkosivuiltamme.

Lähteet:

Härkönen, T. & Lauha, H. (1.4.2024). Sivistyksen merkitys kasvaa, kun yhteiskuntamme digitalisoituu. Sitra. Haettu 5.5.2025 osoitteesta https://www.sitra.fi/blogit/sivistyksen-merkitys-kasvaa-kun-yhteiskuntamme-digitalisoituu/

Järvelä, S., Zhao, G., Nguyen, A. ja Chen, H. (2025), Hybrid intelligence: Human–AI coevolution and learning. British Journal of Educational Technology, 56, 455-468. Haettu 5.5.2025 osoitteesta: https://doi.org/10.1111/bjet.13560

Long, D. & Magerko, B. (2020). What is AI Literacy? Competencies and Design Considerations. 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems – Proceedings. Haettu 5.5. osoitteesta https://doi.org/10.1145/3313831.3376727

OECD (n.d.). PISA 2029 Media and Artificial Intelligence Literacy. Haettu 5.5.2025 osoitteesta https://www.oecd.org/en/about/projects/pisa-2029-media-and-artificial-intelligence-literacy.html

Opetushallitus (2025). Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa − lainsäädäntö ja suositukset. Haettu 5.5.2025 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/tekoalysuositukset

Valtioneuvosto (2022). Valtioneuvoston selonteko: Suomen digitaalinen kompassi. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:65. Haettu 5.5.2025 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164429

Tähän tekstiin ideoitiin näkökulmaa ITK2025-muistiinpanojen pohjalta yhdessä Claude-3.7-Sonnetin kanssa sekä pyydettiin siltä kehittämisehdotuksia tekstiin ja otsikoihin.