Humakin alumnit työelämässä – Uraseurantakyselyn 2024 tulokset 

Ammattikorkeakoulujen uraseurantaa tehdään viisi vuotta aiemmin AMK- tai YAMK-tutkinnon suorittaneille. Kyselyllä selvitetään paitsi alumnien tyytyväisyyttä suorittamaansa tutkintoon, myös sitä, miten tutkinto on tukenut työelämään siirtymistä, millaisiin tehtäviin valmistuneet ovat sijoittuneet ja miten koulutus on vastannut työelämän tarpeisiin.  

Kyselyä on toteutettu vuodesta 2013 lähtien, joten loppuvuonna 2024 tehty kysely vuoden 2019 Humakista valmistuneille oli järjestyksessään seitsemäs. Vastauksia saatiin ennätykselliset 197 kappaletta, mikä vastaa 62 prosenttia vuoden 2019 valmistuneista. Tämä oli sekä korkein vastausprosentti kaikista ammattikorkeakouluista että paras tulos koko kyselyn historiassa. Kyselyn valtakunnallinen vastausprosentti oli 42 %.  

Korkea vastausprosentti ei ainoastaan vahvista Humakin ja alumnien yhteyttä, vaan tarjoaa arvokasta tietoa, jolla voidaan kehittää koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Samalla se mahdollistaa entistä tarkemman kuvan saamisen siitä, miten valmistuneet sijoittuvat työelämään ja mihin heidän urapolkunsa johtavat. Se on myös esimerkki sitoutuneesta alumniverkostosta, joka on valmis antamaan panoksensa tulevien opiskelijoiden ja korkeakoulun kehittämisen hyväksi. 

Korkean vastausaktiivisuuden taustalla oli muun muassa Humakin järjestämä soittokampanja, jossa opettajat ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä alumneihin keskustellakseen uraseurannan merkityksestä – yhteydenotot koettiin tervetulleina ja merkityksellisinä, ja moni ilahtui tutun opettajan puhelusta vuosienkin jälkeen.

Tutkinto, joka tukee työuraa ja urakehitystä

Humakista valmistuneet ovat pääosin tyytyväisiä tutkintoonsa: 90 % vastanneista on vähintään melko tyytyväisiä, ja 58 % kertoo olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä ovat YAMK-tutkinnon suorittaneet yhteisöpedagogit. Myös tähänastiseen työuraan ollaan tyytyväisiä: 93 % on vähintään melko tyytyväisiä uraansa, ja 67 % on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. 

Humakista valmistuneiden tyytyväisyys omaan tutkintoonsa oli keskiarvoltaan 4,7 kuusiportaisella asteikolla – tulos vastaa valtakunnallista keskiarvoa.

Vastaajat kertovat Humakin tutkinnon olleen tärkeä erityisesti työmahdollisuuksien ja urakehityksen näkökulmasta. Tutkinto nähdään väylänä vakituiseen työhön, uralla etenemiseen tai muodollisten kelpoisuusehtojen täyttämiseen – esimerkiksi esihenkilö- ja päällikkötehtäviin. 

Suurin osa vastaajista (73 %) kokee tutkinnon antaneen riittävät valmiudet työelämään, mutta vain hieman yli kolmannes kokee sen antaneen riittävät eväät yrittäjyyteen. Harjoittelujen merkitys nousee esiin käytännön osaamisen ja työllistymisen kannalta, ja opiskeluaikana muodostuneet verkostot koetaan arvokkaaksi voimavaraksi – monen ura on muotoutunut juuri niiden kautta. 

Tyytyväisyyttä lisää myös opintojen joustavuus ja mahdollisuus suunnata niitä omien kiinnostusten mukaan – etenkin monimuoto-opiskeluna, mikä koetaan tärkeäksi esimerkiksi perheellisten tai työssäkäyvien opiskelijoiden näkökulmasta. 

Vaikka yleinen tyytyväisyys on korkealla, esiin nousee myös kehittämistarpeita. Osa kokee tutkinnon tunnettuuden työelämässä puutteelliseksi tai pätevyyden rajoittuneeksi erityisesti sosiaali- ja kasvatusalalla. Lisäksi kaivataan lisää käytännönläheisyyttä, syvyyttä ja alan vaatimusten huomioimista – erityisesti ohjaustaitojen, lainsäädännön ja erityistyön osaamisen osalta.   

Valtaosa valmistuneista työelämässä ja alansa tehtävissä

Vastaajista 62 % on ollut yhtäjaksoisesti työelämässä ja 66 % työskentelee tutkintoa vastaavalla alalla. Vaikka 28 % ei ole työllistynyt suoraan omalle alalleen, pystyvät he silti hyödyntämään tutkinnon tuottamaa osaamista työssään.  

Vakituisessa kokopäivätyössä on 66 %, määräaikaisessa työsuhteessa 11 % ja 6 % toimii yrittäjänä tai ammatinharjoittajana – yleisimmin kulttuurituottajat.  

Suurin osa vastaajista työskentelee sekä valmistumishetkellä että viisi vuotta sen jälkeen Uudellamaalla (47 %), Varsinais-Suomessa (17 %) ja Keski-Suomessa (7 %). 

Monipuolinen osaaminen ja muuntautumiskyky työelämän valttikortteja 

Tärkeimpinä nykyisessä työssä tarvittavina taitoina vastaajat pitävät (tärkeysjärjestyksessä):  

• Vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja  
• Oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta  
• Itsenäistä työskentelyä ja ajanhallintaa  
• Kykyä oppia ja omaksua uutta  
• Stressinsietokykyä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin  
• Ongelmanratkaisutaitoja  

Vähiten tärkeänä pidettiin:  

• Yrittäjyystaitoja  
• Tutkimusmenetelmäosaamista  
• Esihenkilö- ja johtamisosaamista  

Vastaajat korostavat osaamisen monipuolisuutta työelämässä. Erityisesti ajanhallinta, itseohjautuvuus ja vuorovaikutustaidot nousevat keskeisiksi taidoiksi muuttuvassa työympäristössä. Alumnit kannustavat opiskelijoita kehittämään erityisesti projektinhallinnan, budjetoinnin ja digitaalisten työkalujen hallinnan taitoja. Moni pitää tärkeänä verkostoitumista, monialaista yhteistyötä ja kykyä kohdata asiakasryhmiä sensitiivisesti ja ammattimaisesti. Lisäksi esiin nousevat luovuus, kehittämisosaaminen, sekä ymmärrys kulttuurisesta moninaisuudesta, kestävästä kehityksestä ja tekoälyn mahdollisuuksista. Oman osaamisen jatkuva kehittäminen ja harjoittelupaikkojen hyödyntäminen oppimisen väylinä mainitaan alumnien vastauksissa toistuvasti. 

Alumneja pyydettiin arvioimaan sekä erilaisten osaamisten tärkeyttä nykyisessä työssään että sitä, miten hyvin AMK-opinnot kehittivät näitä osaamisia.

Kehittyvä työelämä edellyttää monialaista lisäkouluttautumista

Oman ammattitaidon kehittäminen on vastaajille tärkeää: 40 % on osallistunut lyhyempiin koulutuksiin valmistumisen jälkeen ja lähes puolet jatkotutkintoon tähtäävään koulutukseen. 

Valmistuneiden lisäkoulutustarpeet heijastavat työelämän moninaisuutta ja muuttuvia osaamisvaatimuksia. Moni kaipaa lisää osaamista johtamiseen, henkilöstöhallintoon ja talouteen, erityisesti esihenkilörooleissa tai järjestötyössä toimiville. Toisaalta sosiaali- ja terveysalan pätevöitymiseen liittyvät koulutukset – kuten sosionomin opinnot tai neuropsykiatrinen valmennus – ovat monelle ajankohtaisia. 

Myös opetus-, ohjaus- ja terapiatyöhön liittyvät opinnot kiinnostavat. Useampi vastaaja mainitsee tarpeen päivittää tai syventää korkeakoulutasoista osaamista maisteri- tai YAMK-opintojen avulla, usein uusilla aloilla tai täydentävänä koulutuksena. 

Lisäksi nousee esiin tarve viestinnän, kirjoittamisen ja digitaalisen osaamisen kehittämiselle, samoin kuin kiinnostus kestävään kehitykseen. Vastauksista piirtyy kuva työelämästä, jossa urapolut voivat kulkea useiden alojen ja roolien läpi – ja jossa täsmällinen, omaa polkua tukeva kouluttautuminen on keskeinen osa ammatillista kasvua. 

YAMK-tutkinto vahvistaa työuraa

YAMK-tutkinnon suorittaneista vastaajista 83 % kertoo saaneensa uuden työpaikan tutkinnon suorittamisen aikana tai sen jälkeen, ja 89 % on saanut enemmän palkkaa tutkinnon jälkeen. Tätä tukee myös palkkataso: YAMK-tutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka on 4 000 euroa, kun se AMK-tutkinnon suorittaneilla on 3 200 euroa.  

Kaikki vastaajat kokevat YAMK-tutkinnon lisänneen ammatillista itseluottamusta ja parantaneen asemaa työmarkkinoilla. Tutkinto on auttanut etenemisessä asiantuntijauralla, mutta johtotehtäviin etenemisen osalta kokemukset vaihtelevat. Yleisesti ottaen YAMK-tutkinnon suorittaneet ovat erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa, mistä kertoo myös korkea NPS-suositteluluku 75 (luku kertoo vastaajan suositteluhalukkuudesta, ja se voi vaihdella –100 ja +100 välillä). 

Valtaosa YAMK-tutkinnon suorittaneista kokee tutkinnon parantaneen asemaansa työmarkkinoilla. Valtakunnallisesti näin ajattelee 83 % vastaajista – Humakin alumnien arviot ovat tätäkin myönteisempiä.

Teksti: Asiantuntija Johanna Henriksson, ORCID-tunnus: 0009-0009-8586-4476
Kuvat: kuvituskuva amk-uraseuranta.turkuamk.fi ja bannerit Humak, Johanna Henriksson
Julkaisupäivä: 23.5.2025
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Lähteet ja lisätietoa  

Tarkempaa tietoa Uraseurantakyselyn tuloksista löydät Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusesta, jossa voit tarkastella visualisoituja tuloksia Power BI -raporteilta tutkinnoittain ja vertailla Humakin tuloksia muihin ammattikorkeakouluihin.