Humakin kansainvälisen tutkimusosaamisen kehittäminen Youth participation -hankkeessa | TKI-Harticle-sarja | osa 2

Kuuden harticlen sarja Youth participation – A key to an inclusive society, TKI-kyvykkyydestä julkaistaan Humakin verkkosivuilla marraskuussa 2024. Kirjoittajat ovat Humakin henkilöstöä. 

Osa 1, (julk. 4.11.2024). Mitä TKI-kyvykkyys on?
Osa 2, (julk. 11.11.2024). Humakin kansainvälisen tutkimusosaamisen kehittäminen Youth participation -hankkeessa.

Tässä tekstissä käsitellään TKI-toiminnan kehittämistä kansainvälisen tutkimusyhteistyön näkökulmasta. Kirjoituksessa esitellään hankkeessa tehtyä tutkimusprosessin kehittämistä sekä hankkeen työpaketin 1 tutkijoiden työtä Humakin tutkimustoiminnan kansainvälistämiseksi. Lisäksi tekstissä annetaan kehittämissuosituksia Humakissa tehtävän tutkimuksen tehostamiseksi.

Perusasiat kuntoon

Tutkimushankkeen alussa havaittiin varsin nopeasti, että Humakissa ei ollut nykyaikaista digitaalista aineistonhallintasuunnitelmatyökalua. Kyseessä oli merkittävä puute, sillä kyseisellä työkalulla voidaan sekä tukea suunnittelua perinteisiä paperipohjia paremmin että varmistaa suunnitelman kattavuutta. Sähköinen työkalu ohjaa aineistonhallintasuunnitelmantekoa kysymyksillä ja ohjelaatikoilla, joiden avulla voidaan pitää huoli siitä, että tutkija on ottanut huomioon kaikki mahdolliset näkökohdat. Työkalu voi myös tarjota valmista suunnitelmapohjaa, joka helpottaa tutkijan työskentelyä. Työkalun avulla voidaan vahvistaa tutkimusorganisaation aineistohallintasuunnitelmien tasalaatuisuutta.

Tutkimusprosessia lähdettiin kehittämään benchmarkkaamalla muissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa käytettäviä aineistonhallintasuunnitelmatyökaluja. Työskentelyn tuloksena valittiin hankittavaksi DMPTuuli-työkalu, joka ostettiin Humakin käyttöön keväällä 2023. Hankkeen työpaketin tutkijoiden ja yleisemmin Humakin TKI-kyvykkyyden kannalta olisi ollut toivottavaa, että työkalun käytöstä olisi järjestetty avointa koulutusta. Koska koulusta ei kuitenkaan tarjottu, työpaketin vastuututkija opetteli työkalun käytön verkosta avoimesti saatavilla olleiden ohjevideoiden avulla. Hän myös huolehti siitä, että työkalu lisättiin Humakissa käytössä olevaan ohjelmistojen karttaan eli Koalaan. Työkalu on tällä hetkellä kaikkien käytettävissä Humakissa ja sitä on käytetty myös opiskelijoiden kanssa vastuututkijan opinnäytetyöohjausryhmässä.

Seuraavaksi havaittiin organisaatiosta puuttuvan sopimuspohja hankkeessa kerätyn tutkimusaineiston omistajuudesta ja käyttöoikeudesta. Sopimuspohja oli tutkimuksen alkuunsaamiselle välttämätön sillä, työpaketissa kerättäisiin kansainvälisenä yhteistyönä aineisto useammassa maassa. Hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti aineiston tekijänoikeuksista tuli sopia ennen aineiston keräämistä. Näin vältetään jälkikäteen väärinkäsityksistä syntyviä erimielisyyksiä ja vahvistetaan tutkimuskonsortion jäsenten välistä luottamusta. Tässä hankkeessa luonnollisesti tarvittiin sopimuspohja englanninkielisenä. Koska omasta organisaatiosta ei ollut saatavilla minkäänlaista sopimuspohjaa, työpaketin vastuututkija ryhtyi jälleen benchmarkkaamaan muita tutkimusorganisaatioita. Tämän jälkeen tutkija muokkasi benchmarkkaustyön tuloksena löytyneen mallipohjan hankkeen tutkimukseen soveltuvaksi ja hyväksytti sen organisaation kehittämispalveluissa. Laadittua sopimuspohjaa käytettiin työpaketin kaikkien kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksissa.

Tässä yhteydessä sovittiin myös kerätyn aineiston tallentamisesta Tietoarkistoon avoimen tieteen periaatteen mukaisesti. Tässäkin asiassa hankkeessa tehdään työtä, joka on uutta Humakissa. Tallentaminen tehdään hankkeen päättymisen jälkeen ja avataan muille tutkijoille, kun tutkimusryhmä on saanut julkaistua omat artikkelinsa.

Verkostoituminen ja kumppaneiden sitouttaminen

Työpaketin kansainväliset kumppanit löydettiin verkostojen ja henkilökohtaisten kontaktointien avulla. Osa tutkijoista oli entuudestaan tuttuja, osa tuntemattomia mutta tutuista yhteistyöorganisaatioista. Yksi tutkija oli uusi tuttavuus organisaatiosta, jonka kanssa ei ollut tehty aikaisemmin yhteistyötä. Hankkeessa ei ollut mahdollista siirtää palkkarahoja ulkomaalaisille kumppaneilla, mistä johtuen konsortion muodostuminen perustui kiinnostavaan hankeideaan. Hankkeessahan tarjottiin mahdollisuutta osallistua uudenlaiseen innovatiiviseen tutkimukseen. Osalle kumppaneista sitoutumista helpotti myös aikaisemmasta yhteistyöstä tutun ja luotetun humakilaisen mukanaolo hankkeessa. Nämä kaksi seikkaa kantoivat hankkeen loppuun saakka siitäkin huolimatta, että rahoitusosuuden puute oli suurimmalle osalle kansainvälisistä yhteistyökumppaneista merkittävä ongelma ja esti osaa heistä paneutumasta kaikilta osin syvällisesti tutkimusryhmän työskentelyyn.

Tutkimusryhmän kasvutarina   

Tutkimusryhmän jäsenet tunsivat etukäteen oman maansa muut tutkijat. Osa heistä tunsi myös toisen Humakin tutkijoista entuudestaan. Ryhmän tuttuuden ja luottamuksen luominen sekä yhteisen tavoitteen ja työskentelytapojen määrittely Teams-kokouksissa olikin työlästä. Yhteinen samassa paikassa pidetty aloitusseminaari oli luonut huomattavasti tehokkaamman lähdön koko tutkimushankkeelle. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista.

Hankkeen tutkijoiden ryhmäytymistä selvästi tuki kaksi kansainvälistä nuorisotutkimuksen konferenssia, joihin merkittävä osa kansainvälisistä yhteistyökumppaneista osallistui. Ensimmäiseen konferenssiin osallistui paikan päällä yksi yhteistyökumppani ja verkkovälitteisesti kaksi.

Toiseen konferenssiin osallistui paikan päällä yhteensä seitsemän kansainvälistä kumppania. Jälkikäteen arvioiden jälkimmäinen konferenssi oli merkittävä tutkimusryhmän ryhmäytymisen kannalta. Osaltaan ryhmäytymistä vahvisti myös aineistokeruuvaiheesta siirtyminen artikkeleiden kirjoittamiseen.

Tämän tutkimushankkeen perusteella voi sanoa, että heti alusta olisi kannattanut panostaa vahvemmin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden liikkuvuuteen ja tukea heidän matkustamistaan, hankerahoitus olisi sen mahdollistanut, vaikka palkkarahoja ei ollutkaan mahdollista siirtää. Tämä olisi tehostanut hankkeen etenemistä ja myös mahdollistanut uusien yhteisten tutkimushankehakemusten tuottamisen.

Lopuksi

Työpaketissa koottiin kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka yhteistyön tuloksena kerättiin kiinnostava aineisto ja kirjoitettiin yhteisartikkeleita. Aineistonhallintasuunnitelmatyökalun hankkimisen ja aineiston tekijän- ja käyttöoikeussopimuspohjan lisäksi organisaation TKI-kyvykkyyttä tutkimuksen osalta kehitettiin saamalla näkyvyyttä konferensseissa kansainvälisen tutkimusryhmän johtamiselle, meritoitumalla kansainvälisten vertaisarvioitujen yhteisartikkeleiden kirjoittamisessa sekä aloittamalla uusi yhteistyöhanke yhden kumppanimaan kanssa.

Ei myöskään sovi unohtaa, että hankkeen työpaketti tarjosi yhdelle YAMKin opiskelijalle mahdollisuuden tehdä opinnäytetyö kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Lisäksi työpaketissa toteutui TKIO-lyhenteen O oli opetus yhden kansainvälisen yhteistyökumppanin vierailuna Humakin Speakers’ Corner -tapahtuman puhujana.

Hankkeen jälkeen jatkettaessa Humakissa tehtävän tutkimuksen kehittämistä osana TKI-kehittämistyötä tulee kiinnittää enemmän huomiota kansainvälisten kumppaneiden rahoituksen saamiseen. Näin luotaisiin pohjaa kertaluonteisen tutkimusyhteistyön sijaan pitkäjännitteiselle tutkimusyhteistyölle.

Kirjoittajat:

Merja Kylmäkoski, ORCiD ID 0000-0001-8242-3709, FT, yliopettaja, Humak, Nuorisotyö, Yhteisöjen kehittäminen

Eeva Sinisalo-Juha, ORCID ID 0000-0003-2352-1389, YTT, lehtori, Humak, Nuorisotyö, Yhteisöjen kehittäminen