Humakin seikkailukasvatusosaamista Suomeen ja maailmalle

Elokuussa 2024 käynnistynyt From Adventure to Employment (FATE) on kansainvälinen Erasmus+ -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten elämänhallinta- ja työelämävalmiuksia seikkailukasvatuksen keinoin. Hanketta toteuttavat Valo-valmennusyhdistys ry päätoteuttajana sekä osatoteuttajina Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Sfera International Bitola (Pohjois-Makedonia) ja Inovatyvi karta (Liettua).

FATE- hankkeen toimijoiden vartalot yhteiskuvassa Liettuan Vilnan TSM- tapaamisessa maassa olevan Laisva Lietuva laatan ympärillä. Kuva: FATE- hanke.

Mitä seikkailukasvatus on?

Seikkailukasvatus on kokemuksellista oppimista, tavoitteellista seikkailua aidossa ympäristössä. Nuorisotyössä se ilmenee usein käytännön toimintoina, joissa nuoret oppivat itseään ja ryhmää tukevien tehtävien kautta. Toiminta tapahtuu usein luonnossa seikkaillen, ja tavoitteena on vahvistaa esimerkiksi itsetuntoa, yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä ja osallisuutta (Priest & Gass, 2018).

Humakin seikkailukasvatuksen opiskelijat pohtivat yhdessä reittiä karttojen kanssa vaelluksella Ylläksellä. Kuva: Sanni Hydén

Humakin roolina on toimia hankkeen seikkailukasvatuksen asiantuntijana – valmentajana ja kouluttajana, joka tukee kumppaniorganisaatioita menetelmien soveltamisessa osaksi nuorisotyötä. Muut hankkeen toimijat ovat nuorisotyön järjestöjä, joissa seikkailukasvatuksellinen lähestymistapa tarjoaa uusia keinoja nuorten tukemiseen.

Seikkailukasvatuksen koulutuksesta käytännön toteutuksiin

Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin yhteiseen oppimiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Joulukuussa 2024 Helsingissä järjestettiin neljän päivän intensiivikoulutus, jossa hankekumppanit perehtyivät seikkailukasvatuksen perusteisiin ja käytännön sovelluksiin.

Koulutuksessa käytiin läpi seikkailukasvatuksen pedagogisia lähtökohtia, ohjaajan roolia sekä sitä, kuinka kokemukselliset menetelmät tukevat nuorten oppimista ja kasvua. Harjoitteet ja reflektiot tarjosivat osallistujille konkreettisia välineitä oman työn kehittämiseen.

Koulutuksen jälkeen kumppaniorganisaatiot ovat toteuttaneet omissa maissaan seikkailukasvatuksellisia aktiviteetteja nuorten kanssa, ja Humakin seikkailukasvatuksen lehtorit ovat jakaneet valmennustukea. Aktiviteetteja on ollut monipuolisesti erilaisia, esimerkiksi poniratsastus, purjehdus ja vaeltaminen. Tällä hetkellä hankkeessa on menossa vaihe, jossa aktiviteetit pyörivät aktiivisesti, ja samalla toimintaa arvioidaan, valmennetaan ja kerätään kokemuksia eri maiden toteutuksista.

Tavoitteena nuorten osallisuus, hyvinvointi ja työllistymisvalmiudet

FATE-hankkeen keskiössä on ajatus siitä, että luontoperustainen toiminta ja kokemuksellinen oppiminen voivat merkittävästi vahvistaa nuorten valmiuksia opiskella, tehdä töitä ja toimia yhteisössä. Hankkeen tavoitteina on, että:

• nuorten sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky, johtajuus ja tiimityötaidot kehittyvät,
• osallistujien itsetunto vahvistuu,
• nuorisotyöntekijöiden tieto ja taito seikkailukasvatuksesta syvenee,
• osallistujat tunnistavat luontoympäristön myönteiset vaikutukset mielenterveyteen,
• nuorten valmius opiskella ja työllistyä paranee, sekä
• kansainvälinen yhteistyö ja verkostot vahvistuvat kumppanien välillä.

Näiden tavoitteiden kautta hanke tukee nuorisotyötä laajemminkin: se tuo esiin, miten kokemuksellinen oppiminen ja seikkailukasvatus voivat toimia konkreettisina välineinä nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä.

Reflektion ja osallistamisen merkitys nuorisotyössä

Hankkeen aikana on noussut vahvasti esiin reflektion merkitys seikkailukasvatuksessa. Reflektio – eli kokemusten käsittely ja niistä oppiminen – on keskeinen työkalu kokemuksellisessa oppimisessa, joka muuttaa yksittäiset tapahtumat merkityksellisiksi oppimiskokemuksiksi (Kolb 1984). Kumppaneiden toteutuksia seuratessa on ollut inspiroivaa huomata, kuinka nuoret pohtivat omia oivalluksiaan yhteisissä keskusteluissa ja oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan.

Toinen keskeinen havainto liittyy osallistamiseen. Vehviläisen (2006) mukaan, mitä enemmän yksilö pystyy vaikuttamaan ja toimimaan yhteistyössä ryhmän, yhteisö kanssa, sitä korkeampi on voimaantumisen tunne. Osallistaminen tarkoittaa siis sitä, että nuorilla on aktiivinen rooli päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa, eikä heitä nähdä vain toiminnan kohteina. Seikkailukasvatuksessa tämä lisää motivaatiota, sitoutumista ja vastuullisuutta.

Esimerkki osallistamisesta – kokemus FATE- hankkeessa.

Elokuussa 2025, hankkeen toisessa Transnational Steering Meeting (TSM) -tapaamisessa Liettuan Vilnassa, Humakin seikkailukasvatuksen asiantuntijat pitivät työpajan hankkeen nuorisotyöntekijöille tavoitteena kehittää hankkeessa tapahtuvia aktiviteetteja. Valmennustyöpajassa käsiteltiin osallistamista ja pohdittiin keinoja, joilla nuoria voitaisiin jatkossa osallistaa aktiivisemmin aktiviteettien suunnitteluun ja päätöksentekoon.

FATE- hankkeen toimijat Liettuassa Vilnan pääkirjaston luentotilassa valmennustyöpajassa. Kuva: FATE- hanke.

Pohjois-Makedonian nuorisotyöntekijä kokeili tätä heti käytäntöön palatessaan kotimaahansa: nuoret suunnittelivat ja toteuttivat itse aiheen valiten, luonnon puhdistamiseen ja roskien keräämiseen keskittyneen aktiviteetin, johon osallistui yli 20 nuorta – aiempiin kolmeen verrattuna merkittävä lisäys. Lisäksi tuleviin tapahtumiin ilmoittautui paljon uusia osallistujia, vaikka markkinointia ei ollut aloitettu.

Nuoret itse suunnittelemansa luonnon puhdistamiseen ja roskien keräämisen keskittyvän aktiviteetin parissa keräämässä roskia luonnosta Pohjois-Makedonian Bitolassa meren rannassa. Kuva; FATE- hanke.

Tämä esimerkki osoittaa, kuinka nuorten osallisuuden vahvistaminen lisää sitoutumista ja yhteisöllisyyttä. Kun nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, he ottavat toiminnan omakseen ja kokevat sen merkitykselliseksi. Pohjois- Makedonian nuorisotyöntekijä oli ihmeissään, kuinka pienet muutokset saivat aikaan niin ison vaikutuksen.

Lisäksi hankkeen aikana on korostunut aitojen kokemusten arvo. Luonnossa tapahtuvat tehtävät ja seikkailulliset tilanteet tarjoavat nuorille mahdollisuuden kohdata itsensä ja toiset uudella tavalla. Näissä hetkissä syntyy oppimista, joka ei rajoitu pelkästään taitojen harjoitteluun – se muovaa myös itsetuntemusta, luottamusta ja yhteisöllisyyttä.

Kohti arviointia ja jatkuvaa oppimista

Keväällä 2026 FATE-hankkeessa siirrytään arviointivaiheeseen. Eri maiden toteutuksia ja vaikutuksia tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti, ja tulosten pohjalta rakennetaan yhteisiä suosituksia ja toimintamalleja.

Jo hankkeen ensimmäisten tulosten perusteella voidaan todeta, että hanke on lisännyt kansainvälistä ymmärrystä seikkailukasvatuksen mahdollisuuksista. Se on myös osoittanut, kuinka tärkeää on tarjota nuorille tilaa kokeilla, erehtyä ja onnistua – turvallisessa ympäristössä, jossa jokainen kokemus nähdään mahdollisuutena kasvuun.

Humakin näkökulmasta FATE on ollut oppimisprosessi myös lehtoreille. Kansainvälinen yhteistyö on tuonut uusia näkökulmia siihen, miten seikkailukasvatus voi tukea nuorten hyvinvointia eri kulttuurisissa konteksteissa ja kuinka reflektion, osallistamisen ja autenttisten kokemusten merkitys on universaali.

Yhteenvetona

FATE – From Adventure to Employment hanke osoittaa, että seikkailukasvatukselliset menetelmät vahvistavat nuorten työelämätaitoja. Se muistuttaa, että oppiminen ei aina tapahdu luokkahuoneessa – joskus se tapahtuu metsäpolulla, tiimitehtävän äärellä tai yhteisen oivalluksen hetkessä.

Kun nuoret saavat mahdollisuuden osallistua, reflektoida ja kokea, syntyy oppimista, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen – sekä yksilöinä että yhteisöinä.

Lähteet

• Kolb, D. A. (2014). Experiential learning: Experience as the source of learning and development.
• Priest, S., & Gass, M. (2018). Effective Leadership in Adventure Programming. Human Kinetics.
• Vehviläinen, J. (2006). Nuorten osallisuushankkeen hyvät käytännöt. Helsinki: Hakapaino Oy.