Järjestöt tekoälyn äärellä: Varovaista innostusta ja vastuullista kehittämistä

 

SaavutaÄly-blogisarjaa julkaistaan Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeessa.

Digitalisaatio ja tekoäly ovat mullistaneet monia aloja, ja ne ovat jo vahvasti rantautuneet myös järjestökentälle. Tekoäly onkin jo uinut osaksi useiden toimistotyöläisten arkea laajemmin ja nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan vielä pari vuotta sitten.

Tuore Järjestödigi 2024 -selvitys valottaa, miten suomalaiset järjestöt suhtautuvat tekoälyyn ja hyödyntävät sitä toiminnassaan. Tulokset paljastavat kiinnostavan kuvan varovaisen innostuneesta, mutta harkitsevasta suhtautumisesta uuteen teknologiaan.

Kolmasosa järjestöistä ei ole kokeillut tekoälyä

Järjestödigi 2024 -selvityksen mukaan tekoälyn käyttö on yleisempää valtakunnallisissa järjestöissä kuin paikallisissa (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 30). Tämä ei yllätä, sillä suuremmilla organisaatioilla on usein enemmän resursseja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Pienillä järjestöillä ei välttämättä edes ole palkattuja työntekijöitä. Kaikista selvitykseen vastanneista järjestöistä 37 prosenttia ei vielä käytä tekoälyä lainkaan (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 31). Toisaalta tämä tarkoittaa, että yli 60 % järjestöistä on jo ottanut ensiaskeleita tekoälyn maailmaan.

Vaikka moni järjestö on siis ainakin kokeillut tekoälyä, sen päivittäinen käyttö on vielä harvinaista. Vain 5,5 % järjestöistä hyödyntää tekoälyä päivittäisessä toiminnassaan (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 31). Tämä kertoo siitä, että tekoäly ei ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa järjestöjen jokapäiväisissä rutiineissa, eli potentiaalia kasvulle on runsaasti.

Tekoäly on järjestöillä aktiivisimmassa käytössä ideoinnissa ja tiedonhaussa, tekstien tuottamisessa ja muokkaamisessa, raporttien ja sisällön jäsentämisessä sekä kielenkäännöksissä ja kuvitusten tekemisessä (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 35). Nämä käyttötavat osoittavat, että tekoäly nähdään erityisesti luovuuden ja tiedonhallinnan apuvälineenä.

ChatGPT ja Copilot nousevat esiin suosituimpina tekoälysovelluksina järjestöjen keskuudessa (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 39). Nämä työkalut ovatkin helppokäyttöisiä ja monipuolisia, mikä varmasti selittää niiden suosiota.

Kuvituskuva: Tekoäly (Gerd Altmann, Pixabay).

Vastuullisuus on tärkeää järjestöille

Järjestödigin tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttö on vielä pitkälti kokeilukulttuurin tasolla, ja vain harvalla järjestöllä on tekoälyn käyttöön liittyviä linjauksia tai strategiaa (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 32). Selvitys maalaakin kuvan järjestökentästä, joka on kiinnostunut tekoälystä mutta etenee sen käyttöönotossa harkiten.

Moni järjestö näkee tekoälyn mahdollisuudet, mutta on samalla tietoisia sen haasteista. Erityisesti työkaluvalinnat, tekoälyn tuottamien sisältöjen luotettavuus ja tietoturva nousevat esiin huolenaiheina (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 32).

Järjestödigi-raportista piirtyy kokonaisuutena kuva, että teknologian vastuullinen hyödyntäminen on järjestöille tärkeää. Yksityisyyden suoja, ympäristönäkökulmat ja saavutettavuus ovatkin keskeisiä teemoja, joita moni organisaatio pohtii tekoälyn äärellä. Tekoälyn käyttöönotossa voidaankin nähdä eräänlainen ristiriita: painaako vaakakupissa enemmän tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen vai vastuullisuuskysymykset? Miten voisimme pitää tasapainossa tekoälyyn liittyvät mahdollisuudet ja haasteet?

Kuvituskuva: Ihmiset (Bob Dmyt, Pixabay).

Tekoäly auttaa vaikuttavuuden ja saavutettavuuden edistämisessä

Järjestöjen valtionavustuksia on leikattu rajusti, esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa. Järjestökentän resurssit olivat jo ennestään tiukat, ja nämä leikkaukset vaikeuttavat entisestään järjestöjen toimintaa. Valtionavustuksen leikkaukset heikentävät suoraan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia ja lisäävät eriarvoisuutta.

Resurssien vähentyessä tekoäly voisi vahvistaa merkittävästi kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi rutiiniviestinnässä ja hallinnollisissa tehtävissä vapauttaa työntekijöiden ja vapaaehtoisten aikaa tärkeämpään työhön, kuten ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Näin voidaan edistää hyvinvointia, ehkäistä yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista kestävyyttä tekoälyn avulla.

Oman järjestön toiminnan sekä kohderyhmän tarpeiden ennakointi tekoälyn avulla voisi olla yksi osa järjestöjen omaa strategista kehittämistyötä. Järjestödigi 2024 -selvityksen mukaan tekoälyn hyödyntäminen järjestöjen strategisessa kehittämisessä on vielä melko vähäistä: vain 5 prosenttia järjestöistä ilmoittaa käyttäneensä tekoälyä tähän tarkoitukseen (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 36).

Tekoälyä voitaisiin käyttää monin tavoin myös järjestöjen viestinnän suunnittelussa ja markkinoinnin kohdentamisessa. Nyt vain 11 prosenttia järjestöistä käyttää tekoälyä apuna markkinoinnissa tai datan analysoinnissa ja vain 5 prosenttia hakukoneoptimoinnissa (Vuohelainen & Seppälä, 2025, 36)

Kolmas tärkeä esimerkki tekoälyn mahdollisesta käyttötavasta on saavutettavuuden edistäminen esimerkiksi tarjoamalla monikielistä viestintää ja esteettömiä digitaalisia palveluita. 30 prosenttia järjestöistä käyttääkin jo tekoälyä kielenkäännöksiin (Tieke & al, 2025, 36). Tekoälyn avulla järjestöt voivat tavoittaa laajemman ja monimuotoisemman yhteisön, mikä tukee yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Mutta millaisia vaikutuksia EU:n tekoälyasetuksella on työpaikoille? EU:n tekoälysäädöksen (asetus 2024/1689) mukaan helmikuusta 2025 lähtien tekoälyä käyttävien ja kehittävien organisaatioiden on panostettava tekoälylukutaidon kehittämiseen. Herää iso kysymys siitä, millä resursseilla järjestöt voivat tätä käytännössä toteuttaa. Joka tapauksessa on selvää, että myös järjestöjen tarvitsee laatia omia linjauksiaan tekoälyn käyttöön – selkeät ohjeistukset tekoälyn käyttöön saattaisivat myös madaltaa työntekijöiden kynnystä tekoälyn laajempaan käyttöön.

SaavutaÄly-hanke tukee järjestöjä tekoälyn haltuunotossa

Tekoälyn käyttö herättää paljon kiinnostusta, mutta myös aiheellista epävarmuutta. Yksi epävarmuuden suurimmista syistä on tietämättömyys. Työelämän ja tehtävien muuttuessa henkilöstön osaamisen jatkuva päivittäminen onkin tärkeämpää kuin koskaan.

Humakin ja Laurean yhteinen SaavutaÄly-hanke vastaa järjestöjen tiedontarpeeseen muutoksen keskellä. Hankkeen tavoitteena on lisätä järjestöjen ymmärrystä tekoälystä sekä lisätä valmiuksia hyödyntää tekoälyä oman työn ja organisaation kehittämisessä. Järjestämme hankkeessa verkostotapaamisia, tietoiskuja ja työpajoja Uudellamaalla toimiville järjestöille. Kanssamme voi aloittaa myös pidempikestoisen kehittämiskumppanuuden. Lue lisää hankkeen verkkosivuilta ja ilmoittaudu mukaan tapahtumiimme!

Lue myös: Syväväärennökset mullistivat mediaympäristömme – miten säilytämme luottamuksen? – Humak

Kirjoittajat

Analyn Wagas-Hyvönen ja Suvi Tuominen toimivat SaavutaÄly-hankkeessa, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja toteutetaan ajalla 1.11.2024-30.10.2026.

Blogitekstin jäsentelyssä ja otsikoiden ideoinnissa käytettiin apuna Perplexity-tekoälyä. Claude 3.5:lle luotua hankebottia konsultoitiin tekstin sisällöllisissä asioissa.

Lähteet:

Asetus tekoälysäädöksestä 2024/1689.

Kiukas, V. (16.4.2024). Kehysriihi: Hallitus aikaisti ja kasvatti sote-järjestöjen avustusleikkauksia. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Haettu 14.2.2025 osoitteesta https://www.soste.fi/uutiset/kehysriihi-hallitus-aikaisti-ja-kasvatti-sote-jarjestojen-avustusleikkauksia/

Vuohelainen, H. & Seppälä, P. (2025). Tekoäly. Järjestödigi-kartoitus 2024. Haettu 20.2.2025 osoitteesta https://www.jarjestodigi.fi/