Kohtaaminen ja työhyvinvointi

Hyvinvoiva Humak -hanke on pohtinut yhteisöllisyyttä, sen rakentamista ja ylläpitoa, jotta monipaikkaisen yhteisön sisällä niin työntekijät kuin myös opiskelijat voisivat hyvin.

Kohtaaminen ihmisten kesken samassa fyysisessä tilassa on edelleenkin merkityksellistä, mutta samalla on häivytettävä virtuaalisiin kohtaamisiin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Sähköisten viestimien aikana työhön mahdutetaan aina uusia ja uusia tehtäviä. Yhtenä tehtävänä voi olla yhteisöllisyyden kehittäminen, toistemme huomioiminen ja niin ollen olemassa olevien ja uusien toimintatapojen pohtiminen.

Yhteisöllisyys monipaikkaisessa hybridityössä

Meissä elää vahvana Ihmisten tarve kuulua joukkoon. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Taitomme olla läsnä, kanssakulkijana yhteisellä matkalla rakentaa itsemme ja toistemme välille sillan, jota pitkin yhteisöllisyyden rakennusmateriaaleja on helpompi kuljettaa puolitiehen vastaan.

Yhteisöllisyyden rakentuminen vaatii aikaa kohdata toisemme ihmisinä, myös monipaikkaisessa hybridityössä. Kun tarkastelemme merkityksellisiä kohtaamisia, toissijaista on, kuinka pitkä maantieteellinen välimatkamme on, sen sijaan sillä on merkitystä, kuinka lähelle toista uskallamme ihmisyytemme päästää. Ihmisyyden välittäminen ja vastaanottaminen ei vahvistu tai heikkene johtuen välillämme olevista kilometreistä, vaan yhteisöllisyyden muodostumiseen, ylläpitämiseen ja vahvistamiseen liittyvistä arvovalinnoista sekä tahtotilasta niiden tarkasteluun ja kehittämiseen.

Pelisääntöjen merkitys

Yksilötasolla työyhteisöllisyys on subjektiivinen kokemus, jota ei voi kokea yksin. Sen määrittely työryhmä-, organisaatio-, ja verkostotasoisesti vaatii yhteisessä keskustelussa syntynyttä yhteisymmärrystä ja suuntaviivoja sen kehittämiseksi. Jotta yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa, tarvitaan aikaa, rohkeutta ja rehellisyyttä sen tarkasteluun. Toivottava muutos syntyy sen jälkeen yksinkertaisesti asioita muuttamalla.

Vastuu yhteisöllisyyden kehittämisestä ja sitä kautta työyksinäisyyden vähentymisestä on organisaation kaikilla tasoilla. Yksilön kokemus siitä, että kuuluu työyhteisöön, vaatii selkeitä pelisääntöjä yhdessä ja erillään tekemisen käytäntöihin, työn muotoiluun ja työnteon tapoihin, kuin myös vuorovaikutuksen käytänteisiin sekä sen kanaviin.

Kuvituskuva: Network_4109223_1280. Gerd Altmann, Pixabay.com.

Vuorovaikutuksen merkitys

Vuorovaikutukselle, kohtaamiselle ja yhteisöllisyydelle rakennetaan pohjaa antamalla niille sekä aikaa muotoutua että edelleen vahvistua. Jos työssä ei ole riittävää huokoisuutta, haastaa se näiden perustusten rakentamisen vahvaksi. Työyhteisöllisyyden kokemuksen esteinä voivat olla vuorovaikutuksen pulmat niin suullisessa kuin myös kirjallisessa viestinnässä.

Yksinkertainen esimerkki on kiire. Viestejä voidaan sanoittaa vauhdilla lyhyesti ja monitulkintaisesti, jolloin niiden väärintulkitsemisen mahdollisuus kasvaa. Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on hyvä haaste niin yksilöille kuin myös työryhmille, verkostoille ja jopa organisaatioille.

Yhteisöllisyyden teesit

Luottamusta ei rakenneta hetkessä, eikä siten myöskään yhteisöllistä organisaatiota. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus vahvistaa hyvinvointia. Panostamalla yhteisöllisyyteen on mahdollista vähentää yksinäisyyden kokemuksia työyhteisössä. Koska tarve kuulua joukkoon elää meissä vahvana myös hybridityössä, on tämän lähtöajatuksen pohjalta Humakille laadittu monipaikkaiseen hybridityöhön tarkoitetut yhteisöllisyyden teesit, jotka ovat sovellettavissa myös muihin organisaatioihin.

Harticlen pohjana on käytetty Hanna Leimun ja Lilja Nauskan opinnäytetyötä  ”Me ollaan kuitenkin ihmisiä eikä koneita tässä työssä”– Kehittämistoimet yhteisöllisyyden tukemiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen monipaikkaisessa hybridityössä (2024).

Yhteisöllisyyden teesit Leimun ja Nauskan (2024) YAMK-opinnäytetyön sekä Hyvinvoiva Humak -hankkeen muotoilemina ovat:

1. Kohtaamisen kulttuuria vahvistetaan kaikilla organisaation tasoilla.
   • Kohtaamisiin panostetaan tarkastelemalla ja kehittämällä vuorovaikutustyötä monipaikkaisessa hybridityössä. Annetaan ja otetaan aikaa läsnäoloon ja näytetään konkreettiassa, että kohtaamiset ovat organisaatiossa merkityksellisiä.
2. Yhteisöllisyyden tila määritellään ja sitä tarkastellaan avoimesti.
   • Määritellään, mitä työyhteisöllisyys ja työyksinäisyys tarkoittavat organisaatiossa. Käytetään aikaa yhteisöllisyyden tilan avoimeen ja rehelliseen tarkasteluun.
3. Yhteisöllisyyttä uskalletaan vahvistaa ja kehittää kaikilla organisaation tasoilla.
   • Uskalletaan kokeilla, mitä vaikutuksia eri organisaatiotasojen toimilla on, kun ne kohdistetaan työn fyysisesti yhdessä ja erillään tekemisen käytänteisiin, työn muotoilun ja työnteon tapojen kehittämiseen sekä vuorovaikutukseen liittyvien kanavien ja käytänteiden toimiin.
4. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään kaikilla organisaation tasoilla.
   • Ymmärretään vuorovaikutustaitojen merkitys yhteisöllisyyden rakentamisessa ja organisaation rooli näiden taitojen kehittämisessä.
5. Työn huokoisuutta lisätään suunnitelmallisesti.
   • Työn muotoilussa ja työaikasuunnittelussa otetaan huomioon joutenolon aika. Uskalletaan kokeilla, miten tahdin hidastaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen. Uskalletaan ottaa riski, että huokoisuutta lisäämällä työn tuloksellisuus lisääntyy ja työn laatu paranee.

Kirjoittajat

Hanna Leimu, Yhteisöpedagogi (YAMK) -opiskelija Humak
Lilja Nauska, Yhteisöpedagogi (YAMK) -opiskelija Humak
Hanna Putkonen, KM, opo, eo