Kohti kaksikielistä korkeakoulutusta englanninkielisessä seikkailukasvatuksen tutkinnossa

Vuonna 2018 Humak käynnisti englanninkielisen, seikkailukasvatuspainotteisen yhteisöpedagogikoulutuksen. Nyt Helsingin kampuksella opiskelee aidosti kansainvälinen joukko tulevia seikkailukasvatuksen ammattilaisia.  Kun yhä useampi heistä pyrkii myös rakentamaan työuransa Suomeen, kielen oppimisen tuen tarve on kasvussa. Vastataksemme tähän tarpeeseen pilotoimme tämän lukuvuoden aikana kaksikielistä pedagogiikkaa ensimmäisen vuoden opetuksen ja harjoitteluiden yhteydessä. Pilotit ovat osa KaksKo-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia vahvistamalla suomen kielen oppimista englanninkielisissä tutkinnoissa. 

Seikkailukasvatuksen opiskelijat syysvaelluksella Lapissa. Kuva: Rupak Maharjan.

Suomen kielen opetuksen kehittäminen vastaa tunnistettuun tarpeeseen

Humak on tarjonnut seikkailukasvatusta yli 20 vuoden ajan osana suomenkielistä yhteisöpedagogikoulutusta, ammatillisina täydennyskoulutuksina ja avoimen AMK:n kursseina, mutta syksyllä 2018 käynnistetty seikkailukasvatuspainotteinen yhteisöpedagogikoulutus oli Humakin ensimmäinen englanninkielinen tutkintokoulutus. Ensimmäisissä opiskelijaryhmissä noin puolet opiskelijoista oli suomalaisia, mutta viime vuosina tutkinnosta on kehittynyt yhä monikulttuurisempi ja kansainvälisempi koulutus, jossa on opiskelijoita yli 30 maasta. Yhä useammat heistä haluavat rakentaa pysyvän työuran Suomeen. 

Uuden koulutuksen aloittamisen jälkeisinä vuosina painopisteemme oli sisältöjen ja opetussuunnitelman kehittämisessä sekä ympäri maailmaa tulevien opiskelijoiden vastaan ottamiseen liittyvien käytännön järjestelyiden haltuun ottamisessa. Tutkintoon kuului suomen kielen opintoja, mutta emme pystyneet tarjoamaan johdonmukaista ja laadukasta kielen oppimisen tukea läpi opintojen. Vastataksemme tähän haasteeseen, yhdistimme voimamme neljän muun ammattikorkeakoulun kanssa ja käynnistimme Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) tukemana KaksKo- hankkeen. Hankkeessa pilotoidaan kaksikielisiä opintokokonaisuuksia, joissa suomen opetus on kytketty substanssin opetukseen sekä kehitetään kaksikielisen harjoittelun malli, joka tukee työpaikkojen valmiuksia auttaa vieraskielistä opiskelijaa oppimaan kieltä harjoittelun aikana. 

Tämä on erittäin tervetullut suunta: Useat tutkimukset (Lauronen 2025; Lu & Everson Härkälä 2024; Välimäki, Pitkänen, Niemi & Veijola 2023) osoittavat, että suomen kielen taito on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka hidastaa kansainvälisen tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja integroitumista Suomeen. Jopa korkeasti koulutettujen on vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä riittämättömän kielitaidon vuoksi. Myös oma työelämäselvityksemme (Henriksson & Pohjanmäki 2024) antoi viitteitä siitä, että suomen kielen osaamisen puute vaikeutti valmistuneiden työllistymistä, eikä kielitaidon kehittyminen ohjelman aikana aina vastannut odotuksia. 

Jo ensimmäiselle vaellukselle opiskelijoille jaetaan kielen oppimista tukeva taskusanasto.

Seikkailukasvatuksen koulutuksessa ensimmäisen vuoden opetus toteutetaan suurelta osin lähiopetuksena ja se rakentuu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmätyöskentelyn ympärille. Käytännönläheiset opintojaksot, joilla melotaan, kiipeillään, retkeillään sekä kehitetään ryhmänohjaustaitoja ja pedagogista osaamista tarjoavat loistavan ympäristön käytännönläheiseen kielen oppimiseen. Sama pätee tehtäviin, joissa opiskelijat toimivat harjoittelupaikoilla. 

Käytännönläheinen koulutus tarjoaa loistavan ympäristön kielen oppimiseen. Kuva: Kim Lindblad.

Suomen kielen oppimispolun pilotoinnissa keskitymme syksyllä 2025 opintonsa aloittavaan ryhmään. Näin voimme KaksKo-hankkeen kaksikielisen opetuksen ja harjoittelun mallia kehittäessämme tarkastella samaa opiskelijajoukkoa opintojen alusta lähes valmistumiseen asti. 

Kielen oppimisen mahdollisuuksia integroidaan lähes kaikkiin ensimmäisen vuoden opintoihin. Urasuunnittelun ja siihen liittyvien valmennuspäivien yhteydessä opiskelijat saavat tukea henkilökohtaisen suomen kielen oppimissuunnitelman (Kielihops) laatimiseen. Yhteisöpedagogin ammatillisen osaamisen perusteet –opintojaksolla harjoitellaan yksinkertaisia tervehdyksiä, arjen kielitaitoa ja keskeistä sanastoa sekä tarjotaan mahdollisuuksia testata uusia taitoja vuorovaikutuksessa suomea äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden kanssa. Olemme myös rakentaneet harjoittelupaikkaverkoston, johon kuuluvat työpaikat sitoutuvat tukemaan opiskelijoiden kielten oppimista harjoittelujakson aikana. Harjoittelukumppaneille tarjotaan myös koulutusta, ohjausta ja tukimateriaaleja KaksKo-hankkeen kautta. Näiden kokemusten pohjalta kehitämme kaksikielisen harjoittelun mallia. 

Lähiopetus ja pedagogisten taitojen harjoittelu pienryhmissä ovat keskeinen osa seikkailukasvatuksen opintoja. Kuva: Sini Lahti.

Kevätlukukaudella kun opiskelijat ottavat haltuun kiipeilyn, köysitoiminnan, melonnan, seikkailukasvatuksen ohjaamisen sekä varusteiden käsittelyn perustaitoja, he laajentavat myös suomen kielen osaamistaan perehtyen alan sanastoon ja seikkailukasvattajan ammatilliseen kielitaitoon. Käytännönläheinen pedagoginen ote, suuri lähiopetuksen määrä ja pienryhmissä tapahtuva vuorovaikutus tarjoavat turvallisen ja kannustavan ympäristön kielen oppimiseen. 

Lukuvuoden 2025–2026 aikana myös Humakin opetushenkilöstölle tarjotaan koulutusta ja tukea kaksikielisen opetuksen pedagogiseen toteutukseen ja suunnitteluun. 

LÄHTEET 

Henriksson, J. & Pohjanmäki, T. 2024. Venturing into the World of Work: Humak Adventure Education Graduate Outcomes Survey. Humak University of Applied Sciences.  

Lauronen, T. 2025. Millä hinnalla? Kansainväliset korkeakouluopiskelijat Suomessa. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr.  

Lu, W. & Everson Härkälä, T. 2024. International student experience of employment integration in Finland. Research in Somparative and International Education. Sage Publications.  

Välimäki, M., Pitkänen, V., Niemi, M. & Veijola R. 2023. Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotoutuminen, työelämä ja tuen tarpeet. Kansainvälisten osaajien Suomi –tutkimushanke.