Kommunikaatio-ohjauksen ammattilaiset tekevät palveluista saavutettavia – Sijoittumisselvitys Humakista valmistuneista tulkeista

Humanistinen ammattikorkeakoulu on kouluttanut tulkkaukseen ja kommunikaatio-ohjaukseen erikoistuneita tulkkeja (AMK) vuodesta 2018. Koulutus perustuu laaja-alaiseen osaamiseen puhevammaisten tulkkauksessa, monikanavaisessa vuorovaikutuksessa sekä saavutettavuuden ja ohjauksen menetelmissä. 

Tulkki (AMK), tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus -opintojen keskiössä ovat puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (AAC), kuten selkoilmaisu, tukiviittomat ja kuvakommunikointi. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan ja hänen lähipiirinsä välistä vuorovaikutusta sekä vastata yhteiskunnan kasvavaan tarpeeseen kielellisesti saavutettavista palveluista. Tarvetta vahvistaa myös kiristyvä lainsäädäntö saavutettavuudesta, joka koskee nykyään myös yksityissektoria. 

Selvitys perustuu pieneen otokseen – tulokset suuntaa antavia

Humak kartoitti ensimmäistä kertaa tutkinnosta vuosina 2022–2024 valmistuneiden työelämään sijoittumista. Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely, joka toteutetaan viisi vuotta sitten valmistuneille, ei toistaiseksi ole tuottanut tietoa tulkkaukseen ja kommunikaatio-ohjaukseen erikoistuneiden tulkkien työurista.  

Kysely lähetettiin 32 valmistuneelle, joista 17 vastasi (53 %). Samalla kartoitettiin loppuvaiheen opiskelijoiden urasuunnitelmia – heistä vastasi 11 (42 %). Vastaajien vähäisen määrän vuoksi tulokset kuvaavat alan tilannetta suuntaa antavasti. 

Valmistuneet tyytyväisiä työuraansa huolimatta alan haasteista

Selvitykseen vastanneista valmistuneista 88 % (n=15) kertoo olevansa vähintään melko tyytyväisiä työuraansa. Vastanneista 59 % (n=10) on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työuraansa. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin: yli puolet vastanneista on ollut yhtäjaksoisesti työelämässä ja reilu kolmannes pääasiassa töissä joitain katkoksia lukuun ottamatta. 

Tyytyväisyyttä tukevia tekijöitä ovat erityisesti nopea työllistyminen, työn monipuolisuus ja mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista käytännössä. Osa on löytänyt mielekkäitä tehtäviä, joissa yhdistyvät tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus. Myös työnantajan tuki, hyvä palkka ja tutkinnon arvostus ovat lisänneet työtyytyväisyyttä. 

Koulutuksen erityisosaamista vastaavia työpaikkoja – kuten kommunikaatio-ohjaajan tai kirjoitustulkin tehtäviä – on vastaajien kokemusten mukaan tarjolla rajallisesti. Tämä on johtanut siihen, että osa vastanneista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai muissa ohjaustehtävissä. Palkkaus ei myöskään aina heijasta työn vaativuutta tai asiantuntijuutta. Lisäksi määräaikaiset työsuhteet ja työllistymisen alueelliset erot vaikuttavat siihen, kuinka alalle on mahdollista työllistyä. Osa onkin päätynyt täydentämään osaamistaan tai siirtynyt kokonaan toiselle alalle työn rajallisen saatavuuden vuoksi. 

Alan tehtäviin sijoittuminen vaihtelevaa

Vain neljännes (n=4) vastanneista on työskennellyt koulutustaan vastaavissa tehtävissä koko valmistumisen jälkeisen ajan. Vajaa kolmannes (n=5) on toiminut näissä tehtävissä yli puolet ajasta, kun taas neljännes on hyödyntänyt tutkinnon tuottamaa osaamista muissa työtehtävissä. Viidennes (n=3) vastanneista ei ole päässyt vielä tekemään lainkaan alan töitä. 

Alan työtehtävissä korostuvat puhevammaisten tulkkaus, vuorovaikutuksen tukeminen sekä erilaisten kommunikointikeinojen ja apuvälineiden käyttö. Työssä tarvitaan viittomien, kuvakommunikaation ja erilaisten kommunikointisovellusten hallintaa. Osa tehtävistä liittyy myös arjen ohjaukseen ja osallisuuden tukemiseen pedagogisin menetelmin. 

Kommunikaatio-ohjauksen asiantuntija voi toimia apuna suullisissa viestintätilanteissa asiakkaille, joilla on hetkellisiä tai pysyviä kielellisiä haasteita. Tällaisia asiakkaita voivat olla muun muassa autismin kirjon henkilöt, ihmiset, joilla on kielellisen kehityksen häiriöitä, muistisairaat, CP-vammaiset, toisesta maasta muuttaneet ihmiset sekä lapset ja nuoret. Kuva: Ilja Eloranta.

Koulutuksen tarjoama asiantuntijuus mahdollistaa työskentelyn kouluttajana, materiaalien tuottajana ja asiakastyössä laitoskuntoutuksessa sekä hyvinvointialueilla. Kommunikaation apuvälineiden ja ohjelmistojen, kuten Boardmakerin, Papunetin ja GoTalkNow’n, tuntemus on tärkeä osa ammatillista osaamista. Selvityksessä mainittuja alan työtehtävien ammatti- ja tehtävänimikkeitä ovat muun muassa puhevammaisten tulkki, kommunikaatio-ohjaaja, tulkki, kirjoitustulkki sekä puheterapeutin etäavustaja. 

Vastanneista kuusi on työllistynyt kuntiin tai kuntayhtymiin (40 %), toiseksi yleisin työllistäjä on mikroyritykset (19 %). Työskentelyalueet kattavat lähes koko Suomen Ahvenanmaata, Satakuntaa, Kanta-Hämettä ja Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. 

Osaamista hyödynnetään jo opiskeluaikana

Kolme loppuvaiheen opiskelijaa työskentelee jo koulutusta vastaavissa tehtävissä, kuten kommunikaatio- tai AAC-ohjaajana. Yli puolet vastaajista hyödyntää opintojensa aikana hankittua osaamista erilaisissa kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan tai ohjaustyön tehtävissä. 

Vaikka kaikki tehtävät eivät suoraan vastaa koulutuksen mukaista toimenkuvaa, niissä hyödynnetään tutkinnossa hankittua osaamista. Esimerkiksi tukiviittomien ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien (AAC) käyttö on olennainen osa työtä erityisesti lasten kanssa.  

Kuvakommunikaatio on menetelmä, jossa kuvat tukevat tai korvaavat puhetta, mahdollistaen selkeämmän ja saavutettavamman vuorovaikutuksen. Se on erityisen tärkeä tilanteissa, joissa yhteinen kieli puuttuu, kielelliset haasteet vaikeuttavat viestintää tai kun halutaan lisätä ymmärrettävyyttä ja osallistavuutta. Kuva: Ilja Eloranta.

Vanhustyössä kommunikaatiota tukevat menetelmät, kuten keskustelunaloituskortit, kuvakommunikaatio, piirtäminen ja selkokieli, ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Näiden avulla tuetaan asiakkaiden vuorovaikutusta ja oma-aloitteisuutta tilanteissa, joissa asiakkaalla on puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia. 

Osa toimii myös kouluttajina, opastaen muita työntekijöitä kommunikaation tukimenetelmien tai tulkkauksen käytössä. Työelämä osoittaa, että koulutuksen tuottama osaaminen on siirrettävissä monenlaisiin tehtäviin, vaikka nimike tai työympäristö ei aina vastaisikaan suoraan tutkinnon mukaista toimenkuvaa. 

Puolella loppuvaiheen opiskelijoista ei vielä selkeää urasuunnitelmaa

Selvitykseen osallistuneista opiskelijoista yli puolella ei ole vielä selkeää urasuunnitelmaa valmistumisensa jälkeen. Kolmella on tiedossa alan työpaikka valmistumisen jälkeen ja yhdellä muun alan työpaikka. Yksi aikoo toimia yrittäjänä puhevammaisten tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen alalla. 

Selkeät urasuunnitelmat omaavat aikovat hakeutua töihin ensisijaisesti Uudellemaalle, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Yksi ilmoitti hakeutuvansa töihin ulkomaille. 

Jatkuva ammatillinen kehitys – merkki alan dynaamisuudesta 

Lähes kolmannes (n=5) selvitykseen osallistuneista valmistuneista on täydentänyt osaamistaan lyhyemmillä koulutuksilla, kursseilla tai opintokokonaisuuksilla. Yhtä monta on jatkanut tutkintoon johtaviin opintoihin, kuten maisteri- tai kanditutkintoihin, toisiin ammattikorkeakoulututkintoihin tai ammatillisiin perustutkintoihin. 

Keskeisimmät syyt lisäkouluttautumiselle olivat ammattitaidon kehittäminen, työllistymisen haasteet sekä halu edetä omalla uralla. Monet näkevät lisäkouluttautumisen tarpeellisena myös jatkossa nopeasti kehittyvän alan vaatimusten mukaisesti. 

Erityisryhmiin liittyvän osaamisen, kuten autisminkirjon asiakkaiden kanssa työskentelyn ja Nepsy-valmennuksen, nähdään edellyttävän lisävalmiuksia. Myös uusien kommunikaatioteknologioiden, sovellusten, viestintämenetelmien ja selkokielen hallinnan korostetaan olevan osa nykypäivän ammattilaisen ydinosaamista. 

Monet ilmaisivat kiinnostuksensa osaamisen kehittämiseen ja erikoistumiseen, esimerkiksi kirjoitustulkin tehtäviin tai vuorovaikutusosaamisen syventämiseen. Joillakin oli suunnitelmia jatko-opinnoista varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi tai terveydenhoitoalalle. Toisaalta muutamat harkitsevat kokonaan toisen ammatin opiskelua. 

Käytännön osaamista ja työelämävalmiuksia kaivataan lisää 

Sekä valmistuneet että loppuvaiheen opiskelijat toivat esiin useita kehittämistarpeita koulutuksen sisällöissä ja painotuksissa. Yleisimpänä nousi tarve lisätä käytännön osaamista sekä mahdollisuuksia kohdata eri asiakasryhmiä koulutuksen aikana. Tämä nähtiin tärkeänä valmiuksien rakentajana työelämään siirtyessä. 

Erityisesti kommunikointimenetelmien ja apuvälineiden hallintaan kaivattiin lisää opetusta molemmissa vastaajaryhmissä. Toiveita esitettiin puhevammaisten käytössä olevien kommunikointikeinojen – kuten tukiviittomien, bliss-symboleiden, selkokielen ja viitotun puheen – syvällisempään oppimiseen. 

Teknisten työkalujen osalta toivottiin konkreettisempaa harjoittelua ohjelmistojen, kuten DialoQ:n, Gridin ja Boardmakerin, sekä katseohjattavien laitteiden käytössä. Myös puheen rytmissä piirtämisen menetelmään haluttiin perehtyä syvemmin. Loppuvaiheen opiskelijat korostivat erityisesti kuvien muokkauksen ja käsittelyn opettelun tarvetta. 

Opiskelijat nostivat esiin myös työelämävalmiuksien vahvistamisen tarpeen. He toivoivat lisää tietoa työllistymisen eri muodoista, kilpailutusprosesseista, Kelan työtilausten käytännöistä sekä raportoinnista työnantajalle ja Kelalle. Harjoittelumahdollisuuksien lisäämistä pidettiin tärkeänä. 

Molemmista vastaajaryhmistä esitettiin kritiikkiä viittomakielen painotuksesta – puhevammaisten tulkin koulutuksessa viittomakielen määrän katsottiin olevan suhteettoman suuri verrattuna tukiviittomiin ja muihin kommunikointia tukevien menetelmien tarpeeseen. 

Opiskelijat toivoivat lisäksi kouluttamistaitojen kehittämistä sekä neuropsykologisen puolen koulutuksen lisäämistä ja sen vaikutusten ymmärtämistä kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa. 

Opinnoissa saatava vahva pedagoginen osaaminen ja vuorovaikutuksen asiantuntijuus luovat perustan kommunikaation opetus-, ohjaus- ja neuvontatehtäviin eri-ikäisille asiakkaille ja tahoille. Kuva: Ilja Eloranta.

Korkeakoulututkinto hakee paikkaansa työmarkkinoilla

Selvitykseen osallistuneet tuovat esiin alan kehitysvaiheen haasteita. Osa valmistuneista on toiminut alan tehtävissä vain ajoittain tutkinnon suorittamisen jälkeen ja osa ei vielä laisinkaan. Tämä saattaa johtua siitä, että organisaatiot eivät ole vielä täysin tunnistaneet kommunikaatio-ohjauksen ammattilaisten tuomaa lisäarvoa. Alan kasvun kannalta olisi tärkeää tehdä työelämän tarpeita näkyviksi ja tuoda esiin, että tulkkausalan koulutuksista valmistuneilla on monipuolista osaamista vastaamaan näihin tarpeisiin. 

Korkea tyytyväisyysaste työuraan valmistumisen jälkeen osoittaa kuitenkin, että koulutus tuottaa motivoituneita ammattilaisia, jotka löytävät merkityksellisiä töitä. Osaamisen monipuolinen hyödyntäminen eri tehtävissä kertoo koulutuksen antavan laaja-alaista, yhteiskunnassa tarvittavaa kompetenssia. 

Väestön ikääntyminen ja saavutettavuuden vaatimusten kiristyminen luovat perustan alan tulevaisuudelle. Digitalisaation mahdollisuudet avaavat uusia väyliä kommunikoinnin tukemiseen, mutta edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. 

Koulutuksen kehittäminen työelämälähtöisempään suuntaan ja työelämäyhteistyön tiivistäminen voivat parantaa valmistuneiden valmiuksia. Samalla tarvitaan alan tunnettuuden lisäämistä ja uusien työpaikkojen syntymistä, jotta erikoisosaamiselle löytyy paremmin käyttöä. Alan pitkäjänteinen kehitys edellyttää jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Humak seuraakin säännöllisesti valmistuneiden työllistymis- ja sijoittumistietoja esimerkiksi uraseurantakyselyn, Tilastokeskuksen tilastojen ja omien selvitysten kautta. Opetussuunnitelmia uudistamalla ja opintosisältöjä päivittämällä varmistetaan, että koulutukset vastaavat työelämän tarpeita. Viimeisin uudistus toteutettiin muutama vuosi sitten, ja sen pohjalta laaditut opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2023. 

Kattavampaa tietoa pidempään alalla työskentelevien työllisyystilanteesta verrattuna vastavalmistuneisiin saadaan kuitenkin vasta vuodesta 2027 alkaen, kun uraseurantakysely kohdistuu ensimmäistä kertaa tulkkauksesta ja kommunikaatio-ohjauksesta valmistuneisiin. Tänä syksynä kahdeksatta kertaa toteutettava uraseurantakysely on suunnattu vuonna 2020 valmistuneille. 

Kirjoittajat:
Johanna Henriksson, KM, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu (ORCID-tunnus: 0009-0009-8586-4476)
Titta Pohjanmäki, KL, strategiapäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivä: 2.9.2025
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu