Krääsäytymisestä takaisin pitkäikäisyyteen – urheilu- ja vapaa-ajan tuotteet voivat olla jo elinikäisiä

Urheilun ja vapaa-ajan alalla kestävä kasvu ja vastuullisuus ovat osa tätä päivää, mutta tilanne on myös monisyinen ja haastava. Uusvanhat edelläkävijät ja uudet mahdollisuudet luovat uskoa, toisaalta taas ostokäyttäytyminen, toimialan krääsäytyminen ja juurtuneet toimintatavat jarruttavat muutosta.

Enemmän tekoja, vähemmän puhetta

Armeijaylijäämän ja ulkoilu- sekä retkeilyvarusteiden erikoisliike Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm on sitä mieltä, että vastuullisuuden ja kestävän kasvun osalta nähdään ja kuullaan tällä hetkellä enemmän puheita kuin tekoja. ”Kuluttajat saattavat ilmaista kiinnostuksensa vastuullisuutta kohtaan, mutta samaan aikaan halpaverkkokaupat menestyvät massatuotannolla ja halvoilla hinnoilla”, Lindholm toteaa. ”Viime vuonna Suomeen tilattiin kaksi miljoonaa hattua kiinasta. Tarvitaanko näitä tuotteita ihan oikeasti ja kuinka moni niistä kestää käytössä?” 

Myös vaativaan ammatti- ja vapaa-ajan käyttöön funktionaalisia varusteita suunnittelevan ja valmistavan Savotan ympäristöpäällikkö Harri ”Harmi” Rautiainen on samaa mieltä maailman krääsäytymisestä. ”Yleisesti ottaen on huolestuttavaa, pelottavaa ja inhottavaa että maailma hukkuu kaikenlaiseen krääsään, joka ei kestä”, Rautiainen toteaa.

Lindholmin mukaan nykyinen olemassaolomme perustuu täysin kestämättömään toimintaan ja valtaviin hiilidioksidipäästöihin. ”Yrityksillä ei ole työkaluja täysin kestävään toimintaan, koska infrastruktuuri ja yhteiskunnan rakenteet on rakennettu vastuuttomiksi. Villan, puuvillan ja polyesterin tuotanto kuormittaa ympäristöä sekä suurin osa tavaroiden kuljetuksista ja tuotannosta perustuu fossiilisiin polttoaineisiin ja materiaaleihin, jotka aiheuttavat merkittäviä kasvihuonepäästöjä”, Lindholm sanoo. 

Lindholm on myös hieman pessimistinen kulutustottumusten muuttumisen suhteen. ”Ihmisluonto on sellainen, että se keräilee resursseja ja ostaa enemmän sen takia kuin todelliseen tarpeeseen.”

Siirtymisen haasteet – niin henkiset kuin fyysisetkin

Nuuksiossa järjestettävän ulkoilufestivaali Nouxfestin pääkoordinaattori Terho Lahtinen toteaa, että suurin ympäristöjälki tapahtumien osalta syntyy ihmisten liikkumisesta tapahtumapaikalle. ”Lähes 70 prosenttia tapahtuman hiilijalanjäljestä tulee ihmisten liikkumisesta tapahtumiin. Välinehankinnatkin ovat tähän verrattuna pienessä roolissa.” 

Vaikka viestinnällä voidaan kannustaa ihmisiä suosimaan muun muassa julkisia kulkuvälineitä, vaikuttaminen ihmisten liikkumiseen on kuitenkin melko hankalaa. ”Kyse on loppujen lopuksi kuitenkin ihmisten omasta päätöksestä ja ihmiset saapuvat tapahtumiin niillä keinoilla, jotka heillä on käytössä. Liikenteen sähköistyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa asiaan, vaikka sekään ei ole kokonaisuudessaan päästötöntä, sillä päästöt vain siirtyvät muualle. Monimutkaiseen kysymykseen ei ole kätevää patenttivastausta”, Lahtinen kertoo.

Itse tapahtumien päästöt tai luonnolle aiheutuva kuluminen eivät ilman massiivisia tuotantoja tai materiaalihankintoja ole kovin merkittäviä. ”Isoimmat ympäristöhaitat ovat melu ja liikenteen aiheuttamat haitat, mutta näitä pyritään minimoimaan esimerkiksi pitämällä livemusiikin äänenvoimakkuus niin kevyenä, ettei se häiritse luontoa tai naapureita”, Lahtinen sanoo. ”Kansallispuistossa myös tapahtumien sijoittelu on tarkkaa. Siinä otetaan huomioon esimerkiksi lintujen pesimäajat eikä aktiviteetteja suunnitella muualle kuin olemassa oleville reiteille.”

Ratkaisun avaimet – muoti, koulutus ja pitkäikäiset tuotteet

Toivoa kuitenkin on. Lindholmin ja Rautiaisen edustamat yritykset ovat uineet koko olemassaolonsa nykykehityksen vastavirtaan myymällä ja valmistamalla tuotteita, jotka kestävät mahdollisimman pitkään. ”Savotta on siinä mielessä vastarannan kiiski, että teemme oikeasti tuotteita jotka kestävät. Kunnollisuus on yksi tärkeimmistä arvoistamme ja se tarkoittaa sitä, että tehdään kunnollista kampetta, joka oikeasti kestää. Puolustusvoimien kanssa 1960-luvulta alkanut yhteistyö on ollut melkoinen stressitesti Savotan tuotteille”, Rautiainen sanoo. 

Arvoissa saattaa piillä myös ratkaisun avain. ”Jos on tarpeeksi iso vipuvarsi, sillä saa liikkeelle kirjaimellisesti mitä tahansa. Nykyisin nuoret edellyttävät työnantajiltaan sellaista arvolupausta, jonka takana sekä firma että työntekijät pystyvät seisomaan. Kun on osa samanhenkistä koneistoa, se voi muodostaa vipuvarren, joka muuttaa asioita”, Lindholm sanoo. 

Yksi vipuvartta tarvitsevista asioista olisi Lindholmin mukaan muoti, joka perustuu tällä hetkellä lähes pelkästään jatkuvasti kasvavaan kulutukseen. ”Muotiajattelun pitäisi muuttua sellaiseksi, että asiat ovat muodissa pitkään. Esimerkiksi farkut ovat aina muodissa, mutta jotenkin sekin on saatu muokattua niin, että vyötärön korkeus ja lahkeen kapeus vaihtelee niin paljon, että ’vääränlaiset’ farkut aiheuttavat painetta hankkia oikeanlaiset. Ihmiset ovat laumasieluja”, Lindholm toteaa. 

Harri Rautiainen nostaa esille myös todellisen vaikuttavuuden kartoittamisen. ”Sen varmistamiseksi, että tämä valtava ihmismassa ei kuluttaisi luontoa ihan loppuun, tarvittaisiin nimenomaan lisää faktaa siitä, mikä oma ympäristövaikutus on. Savottaa kiinnostaa se, mitä meidän kamppeille oikeasti tapahtuu. Tuotteiden elinkaaren ymmärtämisessä asiakaspalaute on tärkeässä roolissa, sillä huollamme edelleen 30 vuotta vanhoja rinkkoja.”

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Kiertotalous, data ja tulevaisuus

Kiertotalous ja kierrätettävyys tulevat nousemaan isona teemana tulevaisuudessa tekstiilialalla, sillä iso osa kangasmateriaalista menee edelleen hukkaan. ”Esimerkiksi Savotalla oli hackathon-hanke, jonka tuloksena selvitettiin kuinka tekstiilijätteestä voi syntyä rakennuslevyä. Teknisesti se on mahdollista ja käytännön toimia kartoitetaan”, Harri Rautiainen kertoo. 

Myös data ja tekoäly tulevat kasvamaan yhä tärkeämpään rooliin. ”Savotan sisaryhtiö tutkii tekoälyä ja robotiikkaa. Dataa tarvitaan koko ajan enemmän kaikkeen ohjattavuuteen ja päivän sana on tiedolla ohjaaminen”, Rautiainen toteaa. ”Yleisesti ottaen enää ei onneksi mennä ympäristöasioissakaan mutulla tai hälläväliä -asenteella.”

Nouxfestin Terho Lahtinen korostaa myös ympäristövaikutusten taloudellisia vaikutuksia. ”Aiemmin on ajateltu että kisat on vaan kisat ja sillä selvä, mutta mitä enemmän pystyy ympäristövaikutuksissa säästämään, siinä samalla säästetään kustannuksista, koska ne syntyvät käytännössä aina energian tai materiaalien käyttämisestä”, Lahtinen toteaa. ”Ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen tekeminen ei pitäisi olla liiketoimintaa haittaavaa vaan päinvastoin, sen pitäisi johtaa kannattavaan liiketoimintaan.” 

Lahtinen kaipaa myös laajempaa tutkimusta ja valistusta liikkumisen osalta. ”Liikuntapalveluiden tarjoajat tai tapahtumajärjestäjät eivät välttämättä tällaiseen pysty, mutta liittojen ja julkisten toimijoiden kautta tietoa sekä saataisiin kerättyä että jaettua tehokkaammin, että kaikki tietäisivät liikkumisen hyvät keinot ja kaikilla olisi oppeja ja ohjeita vastuulliseen toimintaan.” 

”Tieto ja osaaminen hyvien vaatteiden valmistamiseen ja muodin luomiseen on jo olemassa”, Valtteri Lindholm sanoo. ”Tärkeintä olisi muuttaa aiempaa ajattelutapaa ja myydä vähän ja kalliilla sen sijaan, että myy paljon niin halvalla. Ihmiset eivät tarvitse niin paljon halpaa.” 

Harri Rautiaisen mukaan paras ympäristöteko on kestävä tuote. ”Materiaalin kierrättäminen on hyvä asia, mutta se ei ole yhtä tehokasta kuin tuotteen pitkän elinkaaren varmistaminen. Kun tuote oikeasti kestää siinä käyttötarkoituksessa mihin se on tehty, sehän on kaikkein parasta kun sitä ei tarvitse uusia.”

Teksti: Taneli Rantala
Kuvat: Kuvituskuva: Harri ”Harmi” Rautiainen / Savotta, Valtteri Lindholm / Varusteleka, Terho Lahtinen / Nouxfest, Harri Rautiainen ja Niilo / Savotta.
Videot: Taneli Rantala, Emma-Karoliina Reponen

Kestävän kasvun artikkelisarja on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoilla puhtaaseen siirtymään -hanketta. Hankkeen toteutti Humak ja sen rahoitti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA (RRF).