Kun matematiikka, taide ja luonto kohtaavat
Taidelähtöiset menetelmät luonnontieteissä yhdistävät tiedon, tunteet ja tekemisen. Kun matematiikkaa, kemiaa tai biologiaa opitaan luonnossa yhteisöjen kanssa luovia ja taiteellisia prosesseja hyödyntäen, oppiminen muuttuu kokemukselliseksi ja merkitykselliseksi. Tämä lähestymistapa vahvistaa sekä ymmärrystä tieteellisistä ilmiöistä että kykyä ajatella luovasti ja kriittisesti.
Taidelähtöiset menetelmät luonnontieteissä yhdistävät tiedon, tunteet ja tekemisen. Kun matematiikkaa, kemiaa tai biologiaa opitaan luonnossa yhteisöjen kanssa luovia ja taiteellisia prosesseja hyödyntäen, oppiminen muuttuu kokemukselliseksi ja merkitykselliseksi. Tämä lähestymistapa vahvistaa sekä ymmärrystä tieteellisistä ilmiöistä että kykyä ajatella luovasti ja kriittisesti.
Kuvittele oppitunti, jossa oppilaat eivät istu luokassa laskemassa geometrian kaavoja, vaan rakentavat metsään taideteoksen oksista ja kivistä. He mittaavat, tutkivat symmetriaa ja tutkivat muotoja, mutta samalla he tuntevat käsissään puun tekstuurin, haistavat metsän tuoksun ja näkevät, miten heidän luomuksensa muuttuu valon mukana.
Tai kuvittele kemian tunti, jossa oppilaat tutkivat pH-arvoja luomalla väripigmenttejä luonnonmateriaaleista ja dokumentoivat muutokset taiteellisesti. Biologian tunnilla voisi osallistua luonnon ennallistamisprojektiin, jossa tieteellinen havainnointi ja taiteellinen dokumentointi kulkevat käsi kädessä.
Tutkimukset osoittavat, että kun oppiminen sitoo yhteen kognitiiviset, emotionaaliset ja fyysiset ulottuvuudet, tieto kiinnittyy paremmin ja ymmärrys syvenee (Skulmowski & Rey, 2018; Nathan ym., 2024). Konkreettinen tekeminen ja aistinvarainen kokemus luonnossa auttavat hahmottamaan abstrakteja käsitteitä tavalla, jota pelkkä teoreettinen opiskelu ei mahdollista (Kuo, Browning & Penner, 2018).
Yhteisöt ja yhteinen tekeminen
Yhteisölähtöinen oppiminen tuo kouluun paikallista tietoa ja kulttuuria. Kun oppiminen viedään ulos koulun seinien ulkopuolelle ja yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa, se saa aivan uuden ulottuvuuden. Oppilaat näkevät, miten heidän oppimansa liittyy todelliseen elämään ja omaan ympäristöön. Samalla se rakentaa yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa siteitä sukupolvien välillä.
Kun oppilaat työskentelevät yhdessä luovien ja tieteellisten haasteiden parissa, he kehittävät ongelmanratkaisutaitoja, luottamusta omiin kykyihinsä ja kykyä toimia yhdessä muiden kanssa. Taide ja kulttuuri tarjoavat tapoja käsitellä tunteita, ilmaista kokemuksia ja luoda merkityksiä. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja luovat tilaa pohdinnalle.
Tiede tarvitsee taiteellista ajattelua
Elämme aikaa, jolloin tieteen merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa on korostunut – ilmastonmuutoksesta pandemiavasteisiin ja teknologian kehitykseen. Samalla kuitenkin luottamus tieteeseen on monin paikoin rapistunut. Disinformaatio ja valeuutiset leviävät nopeasti. Miten voimme kasvattaa nuoria, jotka ymmärtävät tieteen merkityksen, mutta osaavat myös ajatella luovasti ja kriittisesti?
Kun taide ja tiede kohtaavat, syntyy jotain ainutlaatuista. Taide tekee abstrakteista käsitteistä konkreettisia, saa kysymään kysymyksiä ja rohkaisee kokeilemaan. Se vahvistaa luovaa ajattelua – taitoa, joka on välttämätön tulevaisuuden haasteiden kohtaamisessa. Samalla se luo oppimiseen leikillisyyttä ja tilaa kokeilulle, jossa virheet ovat osa prosessia, eivät epäonnistumisia.
Tällainen oppiminen vahvistaa myös ekokulttuurista ymmärrystä – kykyä nähdä ihmisen ja luonnon väliset syvät yhteydet. Se tukee kestävyyssiirtymää kasvattamalla nuoria, jotka osaavat toimia sekä paikallisesti että globaalisti muuttuvan maailman haasteiden edessä.
Lähteet:
Kuo, M., Browning, M., & Penner, M. (2018). Do lessons in nature boost subsequent classroom engagement? Refueling students in flight. Frontiers in Psychology, 8, 2253. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2017.02253
Nathan, M. J., Schenck, K., Vinsonhaler, R., Michaelis, J. E., Swart, M. I., & Walkington, C. (2024). Research avenues supporting embodied cognition in learning and instruction. Educational Psychology Review, 36(1), 10. https://doi.org/10.1007/s10648-024-09847-4
Skulmowski, A., & Rey, G. D. (2018). Embodied learning: introducing a taxonomy based on bodily engagement and task integration. Cognitive Research: Principles and Implications, 3, 6. https://doi.org/10.1186/s41235-018-0092-9
Kirjoittaja:
Nina Luostarinen ORCID 0000-0003-0777-2858, TaT, TKI-erityisasiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 16.12.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
