Kun ymmärrät algoritmeja, sinulla on valtaa – siksi tekoälylukutaito on demokratiakysymys

 

SaavutaÄly

Tekoälylukutaito on yhdenvertaisuuskysymys, koska osaaminen ei jakaudu tasaisesti. Sosioekonominen tausta, koulutus ja sukupolvi vaikuttavat nimittäin merkittävästi tekoälylukutaidon osaamistasoon (Cotter & Reisdorf, 2020). Tämä luo uuden ulottuvuuden digitaaliseen eriarvoisuuteen, algoritmisen tietämyksen kuilun.

Onkin tärkeää tarjota saavutettavaa ja käytännönläheistä tietoa tekoälystä sekä oppimismahdollisuuksia kaikille, ja vahvistaa kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Käyttämällä tekoälyä oppii samalla sen toiminnasta, joten kaikkia tulisi kannustaa kokeilemaan tekoälyn käyttöä. Mutta toisaalta muita haavoittuvammassa asemassa olevat saattavat olla erityisen alttiita tekoälyn haitoille, kuten valeuutisille ja tekoälyn tuottamille kuville ja videoille.

Pieni robotti suurten kysymysten äärellä.

Algoritmit ohjaavat tunteita ja keskustelua

Sosiaalisen median algoritmit nostavat näkyviin sisältöjä, jotka herättävät voimakkaita tunteita, koska juuri ne keräävät eniten reaktioita. Tämä saattaa muuttaa ja vääristää verkossa käytävää keskustelua esimerkiksi nostamalla esiin kärkkäimpiä mielipiteitä. Frau-Meigs (2023) korostaakin, että algoritmilukutaito on olennainen osa media- ja informaatiolukutaitoa ja edellyttää sekä teknistä ymmärrystä että kriittistä ajattelua.

Meidän tulisikin pohtia vähintäänkin yhtä paljon sitä, mistä vaietaan kuin sitä, mistä puhutaan. Jos ymmärrät algoritmien toimintaa ja osaat käyttää niitä hyödyksi, sinulla on valtaa. Tällä on myös yhteiskunnallista vaikutusta ja heijastumia demokratian toteutumiseen. Heikot digitaidot voivat estää aktiivista kansalaisuutta – siksi tekoälyn lukutaito on myös osallisuuden kysymys.

Onkin tärkeää rohkaista monipuoliseen sisällön seuraamiseen ja tarjota tiloja, joissa erilaiset näkökulmat kohtaavat. Oman somekuplan tunnistaminen ja sen rikkominen on tekoälylukutaitoa parhaimmillaan. Vastuu siitä, miten algoritmit toimivat, on isoilla sosiaalisen median alustoilla. Voidaankin pohtia, olisiko niiden vastuulla myös kouluttaa käyttäjiä tekoälyn lukutaidosta ja tehdä algoritmien toimintaa läpinäkyvämmäksi.

Rohkeutta, kokeilua ja oppimisen iloa.

Tekoäly ei saa latistaa luovuutta

Tekoäly voi olla tukiäly eli väline, joka täydentää mutta ei korvaa ihmistä. Salonen ja Kotilainen (2024) painottavat eettisen kestävyyden merkitystä tekoälylukutaitojen kehittämisessä ja huomauttavat, että tekoälyn käyttö voi tukea lukutaidon kehittymistä, mutta samalla herää huoli luovuuden heikkenemisestä ja tekoälyn käytön helppouden houkuttelevuudesta. Omasta ajattelutaidosta ja ideointikyvystä olisi tärkeää pitää kiinni.

Tekoälytaitojen kehittämiseen voidaan kokeilla esimerkiksi opintopiirejä ja vertaisoppimista, joissa osallistujat jakavat osaamistaan ja oppivat yhdessä. Tekoälyä voidaan käyttää fiksusti ja niin, että se kehittää ja laajentaa omaa ajattelua eteenpäin.

Tasapainoa ja eettistä harkintaa oppimisen tueksi.

Kriittistä ajattelua ja demokratiaa

Tekoälyn lukutaito ei siis ole vain tekninen taito, vaan se on osa kriittistä ajattelua, demokratiaa ja yhteisöllisyyttä. Lopuksi vielä muistutus siitä, että käyttämiemme termien valinta ei ole neutraalia. Termit vaikuttavat paljonkin siihen, miten ymmärrämme teknologiaa ja sen roolia yhteiskunnassa. Pölönen (2024) nostaa esiin, kuinka puhetapa ja sanat ohjaavat ajatteluamme tekoälystä: kun tekoälylle annetaan inhimillisiä piirteitä ja kuvaillaan sitä inhimillisin termein, saattaa syntyä harhaanjohtava kuva sen kyvyistä. Kriittinen suhtautuminen kielenkäyttöön on osa tekoälyn lukutaitoa.

SaavutaÄly-hanke tarjoaa konkreettisia välineitä ja työpajoja, joissa oppiminen tapahtuu yhdessä. Järjestötoimijat voivat edistää tekoälyn lukutaitoa osana kansalaistoimintaa ja varmistaa, että jokaisella tässä yhteiskunnassa on mahdollisuus ymmärtää ja hyödyntää teknologiaa.

Lähteet

Cotter, K., & Reisdorf, B. C. (2020). Algorithmic knowledge gaps: A new dimension of (digital) inequality. International Journal of Communication, 14, 745–765. https://ijoc.org/index.php/ijoc/article/view/12450/2952

Frau-Meigs, D. (2023). Algorithm literacy as a subset of media and information literacy: Competences and design considerations. Journalism and Media, 4(2), 416–436. https://www.mdpi.com/2673-6470/4/2/26

Pölönen, P. (2024). Tekoäly ei hallusinoi, verkosto ei ole yhteisö, eivätkä somekontaktit ole ystäviä. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/74-20153204

Salonen, S., & Kotilainen, S. (2024). Kohti eettistä kestävyyttä tekoälylukutaitojen kanssatutkimuksessa. Aikuiskasvatus, 44(1), 41–53. https://doi.org/10.33336/aik.141641

Kirjoitus pohjautuu SaavutaÄly-hankkeen työntekijöiden ja harjoittelijoiden keskinäiseen lukupiiriin tekoälylukutaidosta.

Kuvat: Pixabay