Luovan alan osuuskunnat kaipaavat osaamista asiakkaiden löytämiseen ja osuustoiminnan kehittämiseen

CreaCoop-hanke teetti varsinaissuomalaisille luovan alan osuuskunnille jäsenkyselyn toukokuussa 2025. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millaisena osuuskuntien jäsenet kokivat oman osuuskuntansa toiminnan ja sen kautta työskentelyn.

Toukokuussa 2025 kerättyyn jäsenkyselyyn vastasi yhteensä 30 osuuskunnissa toimivaa luovan alan osaajaa yhteensä kahdeksasta eri osuuskunnasta. Vastaukset kerättiin verkkolomakkeella, ja kyselyä jaettiin ensisijaisesti osuuskuntien sisäisen viestinnän kautta. Vastanneista osuuskunnista seitsemän osallistuu CreaCoop-hankkeen osuuskuntavalmennukseen.

Osuuskunnat saivat omaa osuuskuntaansa koskevat anonyymit vastaukset käyttöönsä, ja osuuskuntia kannustettiin hyödyntämään niitä toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa. CreaCoop-hanke käyttää tietoja osuuskunnille suunnattujen sisältöjen, kuten osuuskuntavalmennuksen, verkkokurssien ja luovan alan osuustoimintaoppaan toteuttamisessa.

Humakin TKI-erityisasiantuntija Petri Katajarinne kertoo osuuskunnista. Kuva: Kaisa Suokas.

Tarvittava lisäosaaminen osuuskunnissa

Kyselyssä kävi ilmi, että suurimmat osaamistarpeet osuuskunnissa painottuivat kahdentyyppisiin teemoihin – osuuskunnan sisäisen toiminnan järjestämiseen sekä osaamisen ja tuotteiden myyntiin asiakkaille.

Jälkimmäisessä teemassa painottuivat puutteellinen osaaminen markkinoinnissa ja näkyvyyden rakentamisessa, tuotteistamisessa ja tuottavien liiketoimintamallien kehittämisessä. Osuuskunnan sisäiseen toimintaan liittyen osaamista kaivattiin erityisesti talouden hallintaan liittyviin asioihin, yleiseen projektinhallintaan, osuuskunnan verkostoitumiseen sekä osuuskunnan sisäisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Olennaista on, että tahtotila osuuskunnissa esimerkiksi uusien palveluiden kehittämiseen tai taloudenhallinnan tehostamiseen periaatteessa löytyy, mutta osuuskunnan sisältä ei löydy riittävää osaamista näiden kehittämiseen.

Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että osaamista on hankittu osallistumalla lyhyille kursseille tai perehtymällä itsenäisesti asioihin, mutta se on koettu työlääksi ja yksittäisille aktiiveille kasautuvaksi vastuuksi. Lisäksi monet osuustoimintaan tai yrittäjyyteen liittyvät koulutukset eivät palvele luovien alojen erityistarpeita riittävästi. Osuuskunnat kaipaisivatkin nimenomaan täydennyskoulutusta, joka olisi räätälöity luovan alan osuustoimijoille.

Osuuskuntien vahvuudet

Osuuskuntien jäsenet kokivat, että osuuskuntien suurimpia vahvuuksia tällä hetkellä ovat yhteisöllisyys ja yhteistyö. Osuuskunnassa voi työskennellä omaehtoisesti, mutta kuitenkin yhteisön tukeen turvautuen. Osuuskunnissa on myös laadukasta osaamista ja ammattitaitoa, jotka nousivat esiin kyselyn vastauksissa ylpeydenaiheina.

Luovan alan osuuskuntien vahvuutena nähtiin myös luovuus ja rohkeus, jotka erottavat nämä osuuskunnat muista toimialoista. Oma osuuskunta nähtiin idearikkaana paikkana, jossa omaa luovuutta pääsee näyttämään ja käyttämään, ja uudet ajatukset otetaan avoimesti vastaan.

Myös oman osuuskunnan vakiintunut asema sekä hyvä hallinto ja talous koettiin vahvuuksiksi. Tämä korostui etenkin pitkään toimineissa osuuskunnissa. Vakiintunut asema koettiin näkyvän esimerkiksi sen kautta, että osuuskunta on alueella tunnettu ja asiakkaat löytävät sen palveluiden äärelle.

Osuuskunnan jäsenten henkilökohtainen osaaminen

Kyselyssä kartoitettiin osuustoiminnan lisäksi myös osuuskunnan jäsenten henkilökohtaista osaamista. Tarkoitus oli selvittää, miten hyvin jäsenet kokivat voivansa hyödyntää osaamistaan paitsi omien tuotteiden ja palveluiden myymiseksi osuuskunnan kautta, myös osuuskunnan yhteisen toiminnan kehittämiseksi.

Yksilötasolla osaamista kaivattiin erityisesti palveluiden tuotteistamiseen, markkinointiin sekä hinnan määrittelyyn. Moni vastaaja koki, että haluaisi hyödyntää digimarkkinointia ja erityisesti sosiaalista mediaa tehokkaammin markkinointialustana tai myyntikanavana. Vastauksissa todettiin myös verkostoitumistaitojen tärkeys, joissa koettiin vielä olevan parantamisen varaa.
Osuustoiminnan kannalta moni vastaaja toivoi parempaa ymmärrystä osuustoiminnan hallinnollisista prosesseista ja strategisesta suunnittelusta. Ylipäätään yrittäjyystaitojen kehittäminen nähtiin tarpeellisena, jotta voisi osallistua aktiivisemmin osuuskunnan hallinnointiin.

Henkilökohtaisina vahvuuksina vastaajat kokivat oman taiteellisen osaamisensa. Yksittäiset taidot kuten maalaaminen, soittaminen, muotoilu tai opettaminen koettiin oman ammatillisen osaamisen ytimenä.

Vahvuuksina nähtiin myös ihmisten kohtaaminen, kokonaiskuvan näkeminen sekä uusien yllättävien ideoiden löytäminen. Osuustoiminnan kannalta moni koki olevansa hyödyllinen osa osuuskuntaa aktiivisena laskuttajana ja yhteisöllisyyden luojana. Moni hallitsi myös hyvin jonkin tietyn osa-alueen, kuten markkinoinnin, talouden tai tapahtumatuotannon.

Kuvituskuva: Pexels.

Luovien alojen osuuskuntien kehittämisen painopisteet

Luovien alojen osuuskuntien yleiset kehittämistarpeet ovat viime vuosien ajan pysyneet pitkälti samoina, ja niitä on aiemmin kartoitettu esimerkiksi Cuporen Taide- ja kulttuurialan osuuskunnat-selvityksessä vuonna 2014. CreaCoop-hankkeen osuuskuntien jäsenille suunnatun kyselyn tulokset heijastelivat pitkälti samoja teemoja, joita on käyty läpi CreaCoopin osuuskuntavalmennuksessa. Valmennuksessa on keskitytty muun muassa hallinnon ja talouden vahvistamiseen, yhteisöllisyyden luomiseen sekä markkinointi- ja myyntitaitojen kehittämiseen.

Lähteet: Saukkonen, P. & Sivonen, O. (2014). Taide- ja kulttuurialan osuuskunnat Suomessa. Cuporen verkkojulkaisuja 22. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Kirjoittaja: Kaisa Suokas, kulttuurituottaja AMK, asiantuntija, CreaCoop, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 20.11.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit / Harticles
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu