Matkalla oppivaan ammatilliseen oppilaitokseen
Ammatilliset oppilaitokset ovat jatkuvassa muutoksessa. Yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset kehittyvät nopeammin kuin koskaan.
Ammatilliset oppilaitokset ovat jatkuvassa muutoksessa. Yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset kehittyvät nopeammin kuin koskaan. Miten voimme varmistaa, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat ovat valmiita tulevaisuuden työelämään? Mitkä seikat edistävät ammatillisen oppilaitoksen kehittymistä oppivaksi yhteisöksi ja miten tiimivalmennus voi tukea tätä prosessia?
Näitä kysymyksiä Leena Karjalainen tarkastelee yhteisöpedagogi (AMK) ja työyhteisön kehittäjä opinnäytetyössään ”Kohti oppivaa ammatillista oppilaitosyhteisöä – kulmakivet ja tiimivalmennuksen hyödyt” Opinnäytetyön kehittämiskohteena oli Saimaan ammattiopisto. Työssä hyödynnettiin vertailuarviointia myös sen kahteen kumppanioppilaitokseen, Varalan urheiluopistoon ja Luovi Itä-Suomeen.
Oppivan yhteisön kulmakivet
Ammatillisen oppilaitoksen tulevaisuus on oppivassa yhteisössä. Oppiva organisaatio on sellainen, joka sopeutuu, uudistuu ja muuttaa toimintaansa ympäristön vaatimusten mukaisesti. Se oppii kokemuksistaan ja hankkii jatkuvasti uutta osaamista.
Tämä edellyttää ammatilliselta koulutukselta rakenteiden ja käytänteiden uudistamista sekä uudenlaista pedagogista ajattelua ja jatkuvaa oppimista. Muutosprosessi on kokonaisvaltainen, koskee koko oppilaitosyhteisöä, ja se vaatii aikaa. Oppilaitosten tulisi myös nykyistä systemaattisemmin hyödyntää olemassa olevia oppilaitosverkostoja ja rakentaa uusia kumppanuuksia. Verkosto-oppiminen olisi selkeästi yksi mahdollisuus nopeuttaa prosessia oppivaksi organisaatioksi.
Opinnäytetyössä tunnistettiin kaikkiaan 14 keskeistä teemaa, kulmakiveä, luokiteltuina Peter Sengen (2006) viiden perusperiaatteen mukaisesti:
- Henkilökohtainen mestaruus (yksilön pätevyys): Yksilön oppimisen tukeminen, asiantuntijuuden rooli sekä omien tavoitteiden merkitys. Tätä tuetaan valmentavalla johtajuudella (1) sekä omien tavoitteiden kirkastamisella ja jakamisella tiimissä (2).
- Mielenmallit: Syvään juurtuneiden ajattelu- ja toimintatapojen tiedostaminen ja muuttaminen. Tässä auttavat ulkopuolinen tiimivalmennus (3), uudistavat rakenteet (4) ja dialogiset treenit (5).
- Yhteinen jaettu visio: Yhteinen ymmärrys organisaation tavoitteista ja sitoutuminen niihin. Visio syntyy osallisuuden (6) kautta, sen tuomisella osaksi arkea (7) sekä johdon suunnan näyttämisellä (8).
- Tiimioppiminen: Oppimisen tehostaminen tiimeissä dialogin ja yhteisen harjoittelun avulla. Tätä tukevat koulutettu tiimivalmentaja (9) sekä yksilötason (oppimissopimus, lukuohjelma, treenikirjan käyttö) (10) ja tiimitasoiset (tiimi, dialogiset treenit) (11) elementit.
- Systeemiajattelu: Kyky nähdä kokonaisuuksia ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita sekä uudistaa toimintatapoja. Sitä mahdollistavat johtajuuden teot (12), henkilöstön dialogitaidot (13) ja mahdollistavat rakenteet (14).
Opinnäytetyön tuloksena syntyi ”työkalupakki” oppivan ammatillisen oppilaitosyhteisön rakentajille. Työkalupakissa erottuivat valmennukselliset keinot, yksilö- ja tiimikohtaiset sekä rakenteelliset keinot. Erityisesti tiimivalmennuksen ja valmentavan esihenkilön rooli korostuivat, ja niiden avulla voitiin vahvistaa kaikkia viittä oppivan organisaation perusperiaatetta.
Kuvituskuva: crowd-2457732_Gerd Altmann Pixabay.
Kohti jatkuvaa kehittämistä
Matka oppivaksi organisaatioksi on hidas, eikä määränpäätä todellisuudessa saavuteta koskaan. Oppivan ammatillisen oppilaitosyhteisön rakentaminen on mahdollista pitkäjänteisellä ja tietoisella työllä, jossa tiimivalmennuksella ja valmentavalla johtajuudella on keskeinen rooli. Opinnäytetyön perusteella voidaan esittää seuraavia toimintasuosituksia oppilaitoksille:
- Kehitä valmentavaa johtajuutta: Tarjoa koulutusta ja valmennusta esihenkilöille.
- Vahvista tiimityötä ja dialogia: Luo rakenteita, jotka tukevat yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
- Hyödynnä tiimivalmennusta apuna. Se lisää myös hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
- Opi verkostossa: Opi systemaattisesti olemassa olevissa oppilaitosverkostoissa ja rakenna uusia kumppanuuksia. Näin nopeutat prosessia.
- Mahdollista jatkuva kehitys: Tee oppimisesta jatkuva ja luonteva osa organisaation toimintaa. Etene askel kerrallaan, kirkasta tavoite ja varmista yhteinen suunta. Älä luovuta.
Kirjoittajat: Leena Karjalainen, hanke- ja asiakkuuspäällikkö, Sampo Saimaan ammattiopisto, yhteisöpedagogi, työyhteisön kehittäjä (valmistuva) ja Kimmo Lind, YTT, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Tämä harticle perustuu Leena Karjalaisen opinnäytetyöhön, jonka ohjaajana Kimmo Lind on toiminut. Harticle on kirjoitettu heidän yhteistyönään siten, että Karjalainen on vastannut harticlen laajemmasta pohjatekstistä, jota Lind on työstänyt, tiivistänyt ja toimittanut.
Julkaisupäivämäärä: 25.4.2025
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu