Miksi jokainen sukupolvi tarvitsee äänensä? Opiskelijapolitiikka 2000-luvulla 

Opiskelijapolitiikka on sukupolvien yli jatkuva ilmiö, joka yhdistää menneisyyden ja nykyisyyden opiskelijasukupolvet yhteisten tavoitteiden ja haasteiden kautta. Vaikka toimintaympäristöt ovat muuttuneet ja teknologian rooli on kasvanut, opiskelijapolitiikan ytimessä on säilynyt pyrkimys parantaa opiskelijoiden asemaa ja luoda parempia edellytyksiä opintoihin sekä elämään niiden ulkopuolella. Tämä ilmiö tarjoaa sekä vaikuttamisen mahdollisuuden että kasvualustan yksilön kehitykselle ja yhteisön hyvinvoinnille. 

Humakin Vaikuttamisen viikot -harticlesarjan päättää Jarmo Röksän kirjoittama artikkeli, joka perustuu TKI-asiantuntija Jouni Holopaisen ja opiskelijakunta HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja Elina Liekkisen ajatuksiin omista opiskelijapolitiikan kokemuksistaan. Artikkeli tarkastelee opiskelijapolitiikkaa yhteiskunnallisena ilmiönä ja selvittää aktiivien kokemusten kautta, miten opiskelijapolitiikka ja sen merkitykset ovat muuttuneet verrattaessa 2000-luvun alkua ja nykypäivää.  Myös Röksä on toiminut opiskelijapolitiikassa yliopistonsa ylioppilaskunnassa.

Opiskelijapolitiikka oppimisen laboratoriona 

Elina Liekkinen korostaa osallistumisen monipuolista merkitystä: ”Osallistuminen ei ole vain tapa vaikuttaa omiin opiskeluolosuhteisiin, vaan se on tilaisuus oppia ryhmädynamiikkaa, johtajuutta ja neuvottelutaitoja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.”  

Tämä huomio tuo esiin opiskelijapolitiikan roolin eräänlaisena ”koulutuslaboratoriona”, jossa tulevat yhteiskunnan vaikuttajat hankkivat taitoja, joita tarvitaan niin työelämässä kuin laajemmin yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näitä taitoja ei välttämättä opi muilla tavoin opintojen aikana. 

Opiskelijakunta HUMAKOn aktiiveja vuonna 2021 Helsingin kampuksella.

Opiskelijapolitiikka toimii yhteiskunnallisia muutoksia heijastavana sosiokulttuurisena peilinä 

Jouni Holopainen, joka oli aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa vuosina 2007–2012 ylioppilaskuntansa hallituksessa ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL), näkee jatkuvuuden merkityksen: ”Kun aloitin, oli paljon samankaltaisia haasteita kuin nytkin: rahoitus, opiskelijoiden jaksaminen ja työelämään siirtyminen. Uudet teknologiat ovat tulleet mukaan kuvioihin, mutta ydin – halu parantaa opiskelijoiden asemaa – ei ole muuttunut.”  

Tämä osoittaa, kuinka opiskelijapolitiikka reflektoi aikansa erityiskysymyksiä, mutta myös pysyviä teemoja, kuten opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Se toimii sosiokulttuurisena peilinä, joka heijastaa laajempia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia nuorten aikuisten elämään. 

Opiskelijapolitiikka identiteettityön välineenä ohjaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen 

Osallistuminen opiskelijapolitiikkaan voi merkitä myös yksilöllistä identiteetin rakentamista ja vahvistamista. ”Kun on mukana vaikuttamassa, löytää usein sen, mikä itselle on tärkeää. Se voi olla tietty arvo tai asia, jonka puolesta haluaa työskennellä jatkossakin”, Liekkinen pohtii.  

Tämä tukee ajatusta siitä, että opiskelijapolitiikka voi olla merkittävä identiteettityön väline, joka auttaa opiskelijoita ymmärtämään omat arvonsa ja intressinsä ja ohjaa niitä kohti laajempaa yhteiskunnallista vaikuttamista. 

Vaikka toimintamuodot ovat ajan myötä muuttuneet ja digitaaliset työkalut ovat entistä merkittävämmässä roolissa, opiskelijapolitiikan perimmäinen tarkoitus pysyy samana: opiskelijoiden äänen kuuluminen ja heidän tarpeidensa edistäminen. Sosiologisesti tarkasteltuna opiskelijapolitiikka voi näyttäytyä mikrokosmoksena yhteiskunnasta, jossa valtasuhteet, konfliktit ja yhteisöllisyys tulevat esille. Se muistuttaa, että nuoret eivät ole vain tulevaisuuden vaikuttajia, vaan aktiivisia toimijoita tässä ja nyt – rakentamassa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. 

Opiskelijat osallistuvat Humakin toiminnan kehittämiseen mm. erilaisissa työryhmissä ja henkilöstötapahtumissa. Kuva Humakin henkilöstön Bestispäiviltä vuodelta 2024. Vasemmalta hallintopäällikkö Titta Pohjanmäki, opiskelijakunta HUMAKOn toiminnanjohtaja Aleksi Niemi, asiantuntija Kaisa Manner, HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja Elina Liekkinen ja hallinnon asiantuntija Johanna Henriksson. Kuva: Jarmo Röksä

Yhteinen tavoite säilyy – vaikuttaminen jatkuu 

Opiskelijapolitiikka on enemmän kuin sen yksittäiset toimet; se on yhteisön muovaama alusta, jossa harjoitellaan vaikuttamista, opitaan yhteistyötä ja omaksutaan taitoja, joita tarvitaan niin yksilöllisellä kuin kollektiivisella tasolla. Se on paitsi oppimisprosessi myös merkittävä sosiaalisen pääoman rakentaja, joka kantaa opiskelijoiden mukana pitkälle tulevaisuuteen. 

Sekä Holopainen että Liekkinen kannustavat opiskelijoita osallistumaan: ”Muista, että asioihin voi vaikuttaa!” 

Tämän päivän opiskelijatoimijoille on tilaa vaikuttaa, oppia ja löytää intohimo, joka voi muokata heidän tulevaisuuttaan ja opiskelijoiden asemaa. Yhteisen hyvän puolustaminen on perinne, joka odottaa jatkajiaan. HUMAKOn edustajistovaalien äänestys päättyy 6.11.2024.

Teksti: Jarmo Röksä, YM, viestintäpäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu: Jouni Holopainen, YM, TKI-asiantuntia, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Elina Liekkinen, opiskelija, Opiskelijakunta HUMAKOn hallituksen puheenjohtaja.
Julkaisupäivämäärä 5.11.2024
Julkaisusarja: Humak Harticle, ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Humakin Vaikuttamisen viikot 28.10. – 10.11.2024: Osallistu ja vaikuta!

Vaikuttamisen viikkojen aikana julkaisemme humakilaisten kirjoittamia harticleja vaikuttamisesta eri näkökulmista. Kolmatta kertaa järjestettävien vaikuttamisviikkojen teemana on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tavoitteena on innostaa humakilaisia osallistumaan aktiivisesti ja tunnistamaan, miten omalla panoksellaan voi vaikuttaa korkeakouluyhteisöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Sarjassa julkaistut harticlet:

• Pasi Toivanen: Sosiaalinen markkinointi – viisi vinkkiä hauskaan vaikuttamiseen
• Päivi Rainò: Vastaaminen kannattaa: viittomakielibarometri antaa eduskunnalle tietoa kielioloista
• Pia Lundbom: Miksi kansalaistoimintaa tarvitaan?
• Merja Kylmäkoski: Kuntien ammatillisen nuorisotyön kehittämismahdollisuudet on turvattava
• Miki Mielonen: Vaikuttamistyön on oltava suunnitelmallista ja nopeasti reagoivaa
• Jarmo Röksä et al.: Miksi jokainen sukupolvi tarvitsee äänensä? Opiskelijapolitiikka 2000-luvulla

Tämän vuoden vaikuttamisviikoilla järjestetään monia konkreettisia tilaisuuksia, joissa jokainen voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa:

• Uraseurantakysely (10.10.–10.11.2024) – Varaslähdön vaikuttamisen viikkoon 10. lokakuuta ottava uraseurantakysely kerää vuonna 2019 valmistuneilta alumneiltamme tärkeää tietoa korkeakoulun ja opetuksen laadun kehittämiseksi.
• Opiskelijakunta HUMAKOn paikallistoimijoiden haku (1.–28.10.) – olemalla aktiivisesti mukana paikallistasolla vaikuttaa omaan lähiyhteisöön positiivisella tavalla.
• Edustajistovaalit (30.10.–6.11.2024) – äänestä ja vaikuta opiskelijakuntasi tulevaisuuteen. Opiskelijakunta ajaa opiskelijan etua korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa.
• Aloitus- ja välikyselyt 1.-3. vuoden opiskelijoille sekä loppuvaiheen opiskelijoiden AVOP-kyselyt (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalaute) (28.10.-10.11.2024) – tarjoavat mahdollisuuden antaa palautetta ja vaikuttaa opiskelijakokemukseen.

Jokainen osallistuminen, vastaus ja mielipide vievät yhteisöä eteenpäin. Vaikuttaminen on nyt sinun käsissäsi!,