Minkä pitäisi muuttua? Nuorten kanssa työskentelevien ajatuksia moninaisemman työelämän edistämisestä

Tämän kevään NUORI2024-päivillä Tampereella markkinoimme Humakin ständillä TREENI – Työelämän yhteistreenit -hankettamme. Keräsimme nuorisoalan ammattilaisilta pienimuotoisen kyselyn avulla tietoa siitä, minkä heidän mielestään pitäisi muuttua, jotta nuorten moninaisuus ja yksilölliset tarpeet tulisivat huomioiduksi työelämässä nykyistä paremmin.

Keinojen miettiminen nuorten ja työelämän kohtaanto-ongelmiin onkin tärkeää, sillä eri tutkimus- ja kyselytulosten mukaan nuorten huoli työelämän kuormittavuudesta jatkaa kasvuaan. (Esimerkiksi Eronen, Niskanen, Veijola & Simonen 2022; THL 2023.) 

Saimme kyselyymme yhteensä 47 vastausta, joista olemme koostaneet tuloksia ja tehneet nostoja tähän blogiin. Väliotsikot ovat suoria lainauksia saamistamme vastauksista. Vastauksissa korostui tarve muuttaa asenteita kohti avoimempaa ajatusmaailmaa, lisätä tietoa ja osaamista moninaisuudesta, luoda monipuolisempia työ- ja tehtävänkuvia, kohdata nuoret yksilöllisemmin ja kokonaisvaltaisemmin sekä osallistaa nuoria nykyistä enemmän.  

Työpaikoilla on tärkeää lisätä tietoisuutta moninaisuudesta ja kiinnittää huomiota nuorten työntekijöiden osallistamiseen. Kuva: Kindelmedia

”Työnantajien ymmärrys moninaisuudesta tulisi lisääntyä”

Moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta työelämässä puhutaan yhtä enenevässä määrin – onneksi! Puheen lisäksi tarvitaan myös tekoja. Huomion kiinnittäminen ja panostaminen moninaisuuteen voisi kannattaa monestakin syystä. Osa tutkimuksista osoittaa monimuotoisuuden kasvattavan yrityksen tehokkuutta, osa kuitenkin osoittaa sen olevan jopa haitallista yrityksen suoriutumiselle (ks. Huhta & Myllytaus 2023).

Yritysten menestymisen on tulevaisuudessa nähty hyötyvän siitä, että sen toimintatapoja ohjaavat monimuotoisuuden periaatteet (TEM 2023). Moninaisuuden hyödyt realisoituvat työpaikoilla kuitenkin vasta silloin, kun siitä tulee kokonaisvaltainen osa johtamista, strategiaa, arvoja ja toimintakulttuuria (Bruun 2023).  

Moninaisuudella tarkoitetaan ihmisten keskinäistä erilaisuutta iältään, sukupuoleltaan, etniseltä tai kansalliselta taustaltaan, kansalaisuudeltaan, kieleltään, vakaumukseltaan, perhetilanteeltaan, terveydentilaltaan, työkyvyltään, koulutustaustaltaan ja arvoiltaan (Työturvallisuuskeskus 2023). Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantaja ei saa myöskään asettaa näiden tekijöiden osalta ketään eriarvoiseen asemaan.  

Etenkin nuorilla, joilla on erilaisia sairauksia, vammoja ja/tai oppimisen vaikeuksia, on kuitenkin suuri riski jäädä väliinputoajiksi koulutus- ja työpaikkavalinnoissa. Kuten tilastot ja tutkimustulokset osoittavat, nuorten mielenterveysoireilu sekä neurodiversiteettiin liittyvät diagnoosit ovat viime aikoina lisääntyneet (THL 2023; Näe nepsy 2024).

Nuorten tulevaisuusraportin mukaan kolmannes nuorista pelkää, että työelämä on liian raskasta. Nuorten innokkuus siirtyä työelämään on vähentynyt huomattavasti: tällä hetkellä vain 53 % nuorista odottaa sitä innolla, mikä on selvästi vähemmän kuin ennen pandemiaa (NYT 2024). Juuri nyt tarvitaan rohkaisevampaa työelämäpuhetta ja viestiä siitä, että yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan aivan kaikkien panos.   

Useissa kyselymme vastauksissa tuotiinkin esille, että työnantajat tarvitsevat enemmän tietoa ja koulutusta moninaisuuden kohtaamisesta. Työpaikkojen, työnantajien sekä nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten ajantasainen tieto ja osaaminen, koskien erityisesti neurokirjon nuorten kohtaamista ja nuorten mielenterveysoireilua, nähtiin olevan avainasemassa. Vastauksissa painotettiin myös yksilöllistä kohtaamista ja nuorten tarpeiden huomioimista sekä kiireetöntä ja kunnollista perehdytystä. Yhtä vastaajistamme lainataksemme tarvitaan:  

”Vähemmän ennakkoluuloja, enemmän aikaa ja laatua perehdyttämiseen.” 

Kyselyvastauksissa esitetyissä kehittämisehdotuksissa tuotiin esiin esimerkiksi henkilöstön edustajien, kuten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kouluttautuminen erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja huomioimiseen. Keskiössä ovat yhden vastaajan sanoin ”tietoisuuden lisääminen ja avoin puhe ”.  

Kohtaamis- ja perehdytysosaaminen ovat tärkeitä taitoja etenkin nuorten työntekijöiden kanssa toimittaessa. Kuva: RDNE

 ”Otetaanko nuoret mukaan suunnittelu- ja kehitystyöhön?”

Tyytyväisimpiä työelämään ovat ne nuoret, jotka pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä ja joiden mielipiteitä kuunnellaan työpaikoilla (Vastuullinen kesäduuni 2023 –tutkimus). Nuorisotyön vahvaa ydintä ja ideologiaa on nuorten osallisuus ja sen tukeminen.

Tuore tutkimustieto kertoo, että kunnallisen nuorisotyön ammattilaisten keskuudessa nuorten osallisuuden vahvistamisen merkityksen koetaan nuorisotyön tehtävänä vahvistuneen entisestään (Kivijärvi, Kauppinen & Kiilakoski 2024). Myös NUORI2024-päivien kyselyn vastauksissa ehdotettiin aktiivisempaa nuorten mukaan ottamista työpaikkojen kehitys- ja suunnittelutyöhön. 

Työssä saatu kannustus ja palaute vahvistavat osallisuuden kokemusta sekä lisäävät kiinnittymistä työpaikkaan ja työelämään. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset ja muunsukupuoliset ovat kuitenkin kokeneet kannustuksen ja arvostuksen puutetta. Nuorten toive yhdenvertaisesta ja turvallisesta työelämästä on tärkeä ja oikeutettu. (NYT 2024.) 

“Asenne – kiireettömyys – tietoisuus – pilkotut työtehtävät”

Nuorille tärkeitä työelämää koskevia tekijöitä ovat kohtuulliset työajat, turvallinen ja viihtyisä työympäristö sekä hyvät työkaverit ja johtajat (TAT 2023). Toiveet ovat siis hyvin kohtuullisia – tasapainoista ja hyvää työelämää koskevia toiveita.

Kyselyvastaustemme perusteella nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset kannustivat työpaikkoja rakentamaan monipuolisempia työtehtäviä ja tarjoamaan nuorille tukea, jotta heidän olisi mahdollista löytää omat vahvuutensa. Työpaikkoja haastettiin allokoimaan aikaa nuorten työntekijöiden kohtaamiselle ja yksilölliselle perehdyttämiselle sekä vahvistamaan monimuotoisuusosaamista.   

Yleensä kyse ei ole mittavista resurssoinneista, vaan pienistä merkityksellisistä kohtaamisen hetkistä, aidosta kiinnostuksesta ja halusta selvittää nuorten työntekijöiden osaaminen, toiveet ja kehittymistarpeet. Palkinnoksi tästä vaivannäöstä saa tyytyväisen ja motivoituneen, työpolkunsa alussa olevan työntekijän.  

Mukana tärkeässä yhteiskunnallisessa tehtävässä

TREENI-hankkeessa pyrimme vastaamaan näihin nuorisoalan ammattilaisten viisaisiin ajatuksiin ja ehdotuksiin, kehittämällä monimuotoisempaa ja suvaitsevaisempaa työelämää nuorille. Keräämme kokemustietoa nuorilta, työpaikoilta ja sidosryhmiltä eri osapuolten tarpeisiin vastaavien ja aidosti hyödyllisten kehittämistoimien varmistamiseksi.  

Kuulemme mielellämme lisää ajatuksia siitä, miten voimme yhdessä edistää tätä tärkeää yhteiskunnallista tehtäväämme – nuorten ja työelämän parasta mahdollista kohtaamista. Lähtökohtana lienee yhden vastaajan osuva kiteytys:  ”Työpaikan, työpaikalla työskentelevien ja nuoren asenteen eli kaikkien osapuolten asenteiden olisi muututtava.” 

Lähteet

Bruun, A. (2023) Työelämän monimuotoisuusohjelman 2021–2023 loppuraportti (valtioneuvosto.fi) Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.5.2024. 

Eronen, E., Niskanen, V., Veijola, R. & Simonen, J. (2022) Nuorten hyvä elämä -hankkeen loppuraportti. 

Huhta, M. & Myllytaus, V. (2023) Monimuotoisuus työelämässä. 100 keinoa organisaation vetovoiman kasvattamiseen. Helsinki: Alma Talent. 

Kivijärvi, A., Kauppinen, E. & Kiilakoski, T. (2024) (toim.) Poikkeusoloista uuden kynnykselle (edition.fi) Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja nro 186. Viitattu 1.5.2024. 

NYT (2024) Nuorten tulevaisuusraportti 2024. Kyselytutkimus: Nuorten huoli työelämän kuormittavuudesta jatkaa kasvuaan – NYT (nuortennyt.fi) Viitattu 28.5.2024. 

Näe Nepsy (2024) Tietoa | Näe nepsy (naenepsy.fi) Viitattu 6.6.2024. 

TEM (2023) Monimuotoisuudesta menestystä – tietoa ja työkaluja työnantajille. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut  2022:1. y 

THL (2023) Kouluterveyskysely 2023. Viitattu 7.6.2024. 

Työturvallisuuskeskus (2023). Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä-opas. Viitattu 4.5.2024. 

Vastuullinen kesäduunitutkimus (2023). Yleistulokset Vastuullinen kesäduunitutkimus 2023. Viitattu 7.6.2024.