Mitä TKI-kyvykkyys on? | TKI-Harticle-sarja | osa 1

Kuuden harticlen sarja Youth participation – A key to an inclusive society, TKI-kyvykkyydestä julkaistaan Humakin verkkosivuilla marraskuussa 2024. Kirjoittajat ovat Humakin henkilöstöä. 

Osa 1, (julk. 4.11.2024). Mitä TKI-kyvykkyys on?

Ammattikorkeakoululaki määrittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan ammattikorkeakoulujen toiseksi perustehtäväksi opetuksen rinnalle. TKI-toiminta käsittää alueelliset kehittämishankkeet, uusien tuotteiden kehittelyn, sosiaaliset innovaatiot ja soveltavan tutkimuksen. (Parkkola 2017; Lindholm 2019.) Vuonna 2023 ammattikorkeakoulut tekivät TKI-toimintaa noin 270 miljoonan euron edestä (Arene 2024). Summan odotetaan nousevan, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön uusi rahoitusmalli kannustaa ammattikorkeakouluja panostamaan TKI-toimintaan yhä enemmän (OKM 2024). Tämä merkinnee sitä, että TKI-rahoituksesta käydään yhä kovempaa keskinäistä kilpailua ammattikorkeakoulujen kesken.

Miten kyvykkäitä ammattikorkeakoulut ovat TKI-tehtävässään ja miten kyvykkyyttä voisi parantaa? Tässä artikkelissa avaamme TKI-kyvykkyyden käsitettä, tarkastelemme sen merkitystä ammattikorkeakoulujen toiminnassa ja pohdimme, miten TKI-kyvykkyyttä voidaan kehittää.

Organisaation TKI-kyvykkyys

Organisaation kyvykkyys tarkoittaa sen kykyä hyödyntää resurssejaan tehokkaasti tavoitteidensa saavuttamiseksi. Organisaation kyvykkyys voidaan määritellä osaamisen kokonaisuuksien yhdistymiseksi, joka mahdollistaa menestyksekkään toiminnan muuttuvassa ympäristössä. Organisaation kyvykkyyttä voidaan tarkastella sekä yksilön että organisaation tasolla. Yksilötasolla kyvykkyys liittyy henkilökohtaiseen osaamiseen, taitoihin ja kykyyn soveltaa niitä käytännössä. Organisaatiotasolla kyvykkyys puolestaan kuvaa koko organisaation kykyä yhdistää ja hyödyntää yksilöiden osaamista, prosesseja ja resursseja tavalla, joka tuottaa lisäarvoa ja kilpailuetua. (Marjomaa 2024; Gentz 2022.)

Organisaation kyvykkyyksiä on jaoteltu kirjallisuudessa monella tavalla. Taloudellinen kyvykkyys tarkoittaa kykyä tehdä kannattavia investointeja ja ylläpitää taloudellista vakautta. Prosessikyvykkyys tarkoittaa kykyä sulavaan ja tehokkaaseen toimintaan. Oppimis- ja muutoskyvykkyys puolestaan tarkoittavat kykyä omaksua uutta tietoa ja reagoida nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan.  (Ks. esim. Bridge Impact 2024; Järvi 2019; Wahlroos 2010; Marjomaa 2023).

TKI-kyvykkyyksien osa-alueet

TKI-kyvykkyys voidaan määritellä organisaation kyvyksi suunnitella ja toteuttaa tehokkaasti vaikuttavia TKI-hankkeita. Edellä mainitut organisaation kyvykkyydet ovat tärkeitä TKI-toiminnan kannalta, mutta TKI-toiminnassa korostuvat muutamat sille ominaiset kyvykkyydet.  Näitä ovat digikyvykkyys, ennakointikyvykkyys, verkostoitumiskyvykkyys, menetelmällinen kyvykkyys ja eettinen kyvykkyys. Panostamalla näihin kykyihin, organisaatio vahvistaa TKI-kyvykkyyttään.

Digikyvykkyys tarkoittaa organisaation kykyä mobilisoida informaatio- ja älyteknologia osaksi organisaation ketterää toimintaa (Marjomaa 2024).  Digikyvykkyyttä on pitkään tarvittu tehokkaaseen prosessienhallintaan, markkinointiviestintään ja kommunikaatioon. Nyt kuitenkin on noussut uutena elementtinä tekoälyavusteinen TKI-toiminta. Mielestämme on selvää, että tulevaisuuden TKI-hankkeet suunnitellaan ja osin toteutetaankin yhteistyössä tekoälyn kanssa.  Ne organisaatiot, jotka kykenevät hyödyntämään uutta teknologiaa, saavat selvän kilpailuedun. Arvokkaimmillaan tekoäly on sellaisissa TKI-hankkeissa, joissa innovoidaan täysin uusia tuotteita, palveluita ja toimintamalleja (esim. Ruotsalainen & Karjula 2023).

Ennakointikyvykkyys on kaiken kehittämisen ytimessä, sillä kehittämistoiminta tähtää aina uudistamiseen. TKI-rahoitusta ei ole mahdollista saada olemassa olevien toimintojen pyörittämiselle, vaan uusien luomiselle. Tämä ei ole mahdollista, jos hankkeiden suunnittelijat eivät tunnista tulevaisuuden trendejä ja heikosti näkyviä merkkejä muutoksesta eli heikkoja signaaleja.

Verkostoitumiskyvykkyys on TKI-toiminnan perusedellytyksiä. Kehittämistä ei voi koskaan tehdä yksin tutkijan kammiossa, vaan keskikokoinenkin hanke edellyttää yleensä kontaktia useampaan sataan ihmiseen.  Lähes kaikki merkittävät hankkeet tehdään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, joten olemassa olevat verkostot ja niiden ylläpito on tärkeä osa organisaation TKI-kyvykkyyttä. Verkostot ovat nykymaailmassa yhä useammin kansainvälisiä.

Menetelmällinen kyvykkyys tarkoittaa kykyä kehittää toimintaa ja hankkia ammattialan kannalta uutta tietoa.  TKI-toiminnassa tämä ei tarkoita pelkkää akateemisen tutkimuksen menetelmien hallintaa, vaan myös monenlaisten kehittämistyön menetelmien osaamista.

Eettinen kyvykkyys on muodostunut yhä tärkeämmäksi osaksi TKI-toimintaa, koska ihmisten yksityisyyden suojeleminen ja turvallisen tilan luominen ovat tulleet jopa aikaisempaa tärkeämmiksi osiksi toimintaa. Eettisen kyvykkyyden voisi määritellä lyhyesti kyvyksi toteuttaa TKI-hankkeita siten, että kenellekään ei koidu hankkeesta haittaa.

Humakin hallinnoimassa ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa Youth Participation -hankkeessa edistettiin Humakin kansainvälistä verkostointikyvykkyyttä, eettistä kyvykkyyttä ja menetelmällistä kyvykkyyttä. Hankkeessa rakennettiin uusia kansainvälisiä verkostoja ja luotiin puitteet sille, milloin eettistä ennakkoarviointia tarvitaan TKI-hankkeissa.

Menetelmällistä kyvykkyyttä parannettiin kirjoittamalla teoksen ”Innovatiiviset tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät”, jossa esitellään 50 kekseliästä menetelmää kehittää toimintaa. Lisäksi hanke tarjosi lukuisille Humakin opiskelijoille opinnäytetöiden tilauksia ja mahdollisuuksia oppia hankkeissa eli edisti TKI-perustaista oppimista (Ks. Kolehmainen & Lindholm 2019).

Lopuksi: TKI-kyvykkyys muuttuu ja kehittyy

Organisaation kyvykkyys ei ole staattinen tila, vaan jatkuvasti kehittyvä ominaisuus. TKI-toiminnassa teknologian kehittyminen, yksityisyyden ja turvallisuuden merkitys, opiskelijoiden roolin muuttuminen sekä kansainvälistyminen ovat tekijöitä, jotka ovat jo muuttaneet TKI-kyvykkyyden painopisteitä. Organisaation kyvykkyyden kasvaessa sen toiminta muuttuu tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi. Tämä näkyy esimerkiksi parantuneena ongelmanratkaisukykynä, innovaatioiden lisääntymisenä ja ketterämpänä reagointina toimintaympäristön muutoksiin.

Lähteet

Arene 2024. TKI-toiminnan ajankohtaiset. Avattu 20.9.2024.

Bridge Impact 2024. 5 tekijää, joista kyvykkyys kosostuu https://www.bridgeimpact.fi/blogi/kyvykkyyden-johtaminen-ei-ole-helppoa. Avattu 20.9.2024.

Gentz, Minna 2022. Mitkä ihmeen kyvykkyydet? Osaamisella ja asiantuntijuudellahan kilpailu voitetaan – vai voitetaanko? Ilmarisen blogit. Avattu 21.9.2024.

Hautio, Minna & Lindholm, Arto 2025 (tulossa). Tutkimuksellisen kehittämistyön innovatiiviset menetelmät. Kustantaja ei vielä tiedossa.

Järvi, Kati 2019. Mitkä ovat keskeiset kyvykkyydet, joilla voi kasvaa ja uudistua? Bonfiren artikkeli. Avattu 20.9.2024.

Kolehmainen, Marjo & Lindholm, Arto (toim.) 2019. TKI-perustainen oppiminen Humakissa. Helsinki: Humak.

Lindholm, Arto 2019. Johdanto. Teoksessa Kolehmainen, Marjo & Lindholm, Arto 2019. TKI-perustainen oppiminen Humakissa. Helsinki: Humak, 9–16.

Marjomaa, Nadja 2024. Kyvykkyys-hankkeesta uusia työkaluja ja menetelmiä digikyvykkyyden kehittämiseen.  Karelia-ammattikorkeakoulun artikkeli. Avattu 21.9.2024.

OKM 2024. Korkeakouluille uudet rahoitusmallit. Korkeakouluille uudet rahoitusmallit – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö. Avattu 20.9.2024.

Parkkola, Timo 2017. Miksi ammattikorkeakoulu tekee TKI-toimintaa? Teoksessa Parkkola, Timo (toim.) Oppia TKI kaikki. TKI-toiminta oppimisen mahdollistajana Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Helsinki: Humak, 7–9.

Ruotsalainen, Petteri & Karjula, Katri 2023. Tekoälyllä alkuun ja digiosaamisella maaliin. Humakin asiantuntijablogi.

Wahlroos, Marita 2010. Liikesuhteissa kehittyvät organisaation kyvykkyydet: tapaustutkimus teknologiakylästä. Oulun yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta, markkinoinnin yksikkö.

Kirjoittajat:

Päivi Marjanen, koulutusjohtajat, FT, dos, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Arto Lindholm, yliopettaja, VTT, Arto Lindholm, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 4.11.2024
Sarja: Humak Harticle, ammatillinen.