Muotoilualan kestävä kasvu tulee materiaaleista – mutta myös ihmisistä

Vuoden sisustusarkkitehtitoimistoksi valitun Kohinan toimitusjohtajan ja luova johtajan Susanna Kallion mukaan ekologisuus, energiatehokkuus ja yleisesti kiertotalouden ratkaisut ovat tällä hetkellä muotoilualalla näkyviä kestävän kasvun teemoja. ”Olemme integroineet rakennuksen hiilijalanjäljen laskemisen vahvasti osaksi prosessiamme ja olemme pyrkineet olemaan omassa toiminnassamme edelläkävijöitä”, Susanna kertoo.

Kierrätysmateriaalit ovat myös tällä hetkellä vahvasti esillä. ”Ne ovat olleet jo pitkän aikaa myöskin teollisesti tuotetuissa asioissa, kuten vaikkapa lattiamatoissa. Yleisesti ottaen myös se, että hiilijalanjälki on laskettava, tulee kiihdyttämään koko alan kehittymistä. Myöskin pintamateriaaleista datan perusteella hiilijalanjäljen laskeminen on yhä helpompaa. Myös digitaalisten työkalujen integrointia kehitetään paljon, sillä digitaalisia tuotteita ja palveluita tulee paljon tällekin toimialalle.”

Circular Design eli kiertotalouden mukainen muotoilu on ollut Design Forum Finlandin strategisena teemana jo kolmatta vuotta, kertoo Design Forum Finlandia vetävä Joakim Karske. ”Muotoilualalla on aina ollut keskeinen rooli suurissa toimintaympäristöön kohdistuvissa murroksissa. Ilmastonmuutos ja sitä palveleva vihreä siirtymä on niistä suurin.”

”Järjestimme maailman ensimmäisen vuoden mittaisen Circular Design -valmennuksen 50:lle suomalaiselle yrityksille ja syksyllä lanseerasimme kaikille avoimen, itseopiskeltavan verkkokurssin samalla teemalla”, Karske kertoo.

Vaikka moni yritys toteuttaakin jo kiertotalouden logiikkaa osana liiketoimintaansa, harva tekee sitä täysin aukottomasti.”

Vihreästä siirtymästä elinkaariin

Kiertotalouden lisäksi vihreä siirtymä eli talouden rakennemuutos kohti kestävää kasvua ja hiilineutraaleja yhteiskuntia on merkittävä asia muotoilualalle. ”Vihreässä siirtymässä on kyse vieläkin suuremmasta murroksesta ja systeemitason muutoksesta, joka vaikuttaa yrityksen kulttuuriin, tuotteiden suunnitteluun, kierrätykseen pohjautuvien palvelukonseptien ja liiketoimintamallien suunnitteluun, markkinointiviestintään ja moneen muuhun”, Joakim Karske sanoo. ”Circular Design on syntynyt tämän tarpeen ratkaisemiseen.”

Erityisesti toimistoihin ja työtiloihin huonekaluja valmistavan Loook Industriesin toimitusjohtaja Kevin Lahtinen kertoo huonekaluvalmistajien miettivän tuotteisiin käytettävien materiaalien vastuullisuutta. ”Pohjoismaissa ollaan siinä mielessä oltu aina vastuullisia, että käytetään puuta joka tulee sertifioidusta metsästä ja niin edelleen”, erityisesti toimistoihin ja työtiloihin huonekaluja valmistavan Loook Industriesin toimitusjohtaja Kevin Lahtinen kertoo. ”Ja suositaan materiaaleja lähistöltä.”

”Nykyään mietitään myös paljon tuotteiden elinkaaria”, Loook Industriesin luova johtaja Ivar Gestranius sanoo. ”Pystytäänkö tuotteita huoltamaan, voiko osia ja esimerkiksi kankaita vaihtamaan helposti, kun vanha kangas on kulunut? Myös työympäristöjen kehittäminen työhyvinvointia tukeviksi on tärkeää tällä alalla.”

Elinkaarista puheen ollen, viime aikoina esille ovat nousseet myös rakennusten elinkaaret. Susanna Kallion mukaan Suomessa meneillään olevaan purkubuumiin on alettu hiljalleen suhtautua negatiivisemmin.

”Arkkitehtuurissakin on ruvettu puhumaan siitä, että purkamisintoa olisi syytä hillitä, koska se ei ole kauhean ekologista verrattuna korjaamiseen. Se on kuitenkin moninainen yhtälö, johon vaikuttavat tontista lähtien rakennusaikana vallinneet standardit ja määräykset.”

Hyvinvointi on megatrendi, innovaatiot olisi ymmärrettävä uudelleen

Susanna Kallion mukaan tulevaisuudessa inhimillisyys, käyttäjäkokemus ja se, tiloja tehdään ihmiseltä ihmiselle on Kohinan tekemiselle yhä tärkeämpi lähtökohta. ”Myös visuaalisesti ja esteettisesti. Toimitilaympäristöistä toivotaan yhä enemmän kodinomaisempia ja miellyttävämpiä. Esimerkiksi Docrateen uuden yksityissairaalan tilojen suunnittelussa panostettiin asiakaspolun lisäksi työntekijäpolkuun. Kun työntekijät tulevat kuulluiksi, se on myös vetovoimatekijä työpaikalle.”

”Hyvinvointi on tällä hetkellä megatrendi, ja siitä tullaan myös vastuullisuuteen. Yritykset panostavat nykyisin siihen, että työntekijöillä on hyvä olla ja viimeiset vuodet on puhuttu muun muassa siitä, että rakennetaan wellness roomeja toimistoille”, Kevin Lahtinen kertoo.

Loook Industries on siinä mielessä niin ikään oman alansa edelläkävijä, että yritys julkaisi jo vuonna 2018 omat hyvinvointituotteensa. ”Se perustui havaintoon siitä, että me tarvitaan se breikki työpäivässä. Meillä oli jo valmis tuote, kun teema nousi isosti esille”, Kevin Lahtinen toteaa.

Alan innovaatioiden osalta Joakim Karske kaipaisi innovaatioiden ja keksintöjen merkitysten erottamista toisistaan. ”Meillä puhutaan paljon innovaatioiden merkityksestä yritysten kasvulle, mutta käytännössä puhumme teknologisista keksinnöistä, joista käytämme sanaa innovaatio.”

”Innovaatio on aina markkinalähtöistä keksinnön tuotteistamista ja kaupallistamista, jolla ratkaistaan selkeä asiakastarve tai havaittu ongelma. Suomessa pitäisi ehdottomasti hyödyntää enemmän asiakasymmärrystä, muotoilua, luovaa suunnittelua, markkinointia, asiakaskokemusta ja brändiä teknologioiden kaupallistamiseen – silloin puhutaan aidosta innovoinnista”, Karske toteaa.

Lisää ymmärrystä ja yhteistyötä

Tulevaisuuden osaamisen osalta Lahtinen ja Gestranius nostavat esiin vielä paremman ymmärryksen siitä, miten ihmiset tekevät töitä, miten työtiloja käytetään ja miten hyvinvoinnin osalta työpaikoilla pystytään tarjoamaan vielä parempia kokemuksia.

”Isot huonekaluvalmistajat tekevät myös tutkimuksia siitä, miten tiloja ja kalusteita käytetään”, Kevin Lahtinen kertoo. ”Totta kai yritykset tutkivat tilojen käyttöä omien tuotteidensa kautta, mutta koska raportit ovat julkisia, mekin seuraamme niitä tarkasti.”

”Dataa on nykyään saatavilla vähän sieltä sun täältä. Ne voittavat, jotka eivät vain reagoi vaan pystyvät ennakoimaan ja vähän ennustamaankin trendejä”, Ivar Gestranius lisää. ”Näen tärkeänä myös eri alojen kesken tehtävän yhteistyön, sillä toisilta aloilta voi saada tosi paljon hyvää tietoa, dataa ja osaamista mitä ei meidän alalta suoraan löydy.”

Susanna Kalliolle tulevaisuuden osaaminen muotoilualalla tarkoittaa muun muassa työympäristön kehittämisen palveluita. ”Monialainen osaaminen on yhä tärkeämpää. Suunnittelijoiden lisäksi osana projekteja on ollut myös humanistisen koulutuksen saaneita ihmisiä kehittämässä työympäristöjä ja muutosjohtamista.”

Joakim Karske nostaa esiin niin ikään kokonaisvaltaisen ajattelun opettelun ja yritysjohdon osaamisvaateen uuden teknologian ja sääntelyn osalta. ”Esimerkiksi kestävä muotoilu ja kiertotalous vaativat monen eri osaamisalueen saumatonta yhteistyötä siiloissa toimimisen sijaan. Tämä vaatii myös uudenlaisen kulttuurin rakentamista.”

***

Julkaistu 30.4.2025
Teksti ja video: Taneli Rantala
Kuvat: iStock, Design Forum Finland, Loook Industries, Kohina

Kestävän kasvun artikkelisarja on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoilla puhtaaseen siirtymään -hanketta. RELOAD-osaamiskokonaisuudessa tarjotaan 14 maksutonta täsmäverkkokurssia mm. Kestävää kasvua, Tuotteista palveluiksi ja digisisällöiksi, Vastuullisuusviestintä ja Muutoskyvykkyys.

Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.