NEET -tilanteesta inhimilliseen työelämään

Nuorten työttömyys kasvaa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tilanne vaatii uusia toimenpiteitä työnantajilta sekä oppilaitoksilta. Lukuisat hankkeet pyrkivät edistämään tilannetta, mutta vaikuttavuus edellyttää tiivistä kumppanuutta, tuoreita ja kestäviä ratkaisuja. Kirjoituksemme avaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilannetta ja työelämän haasteita. Digitaalinen harrastustoiminta on yksi hyvä väline rakentaa siltaa kohti opintoja ja työelämää, kohti parempaa tulevaisuutta.

EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi alentaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuden alle yhdeksään prosenttiin (9%) vuoteen 2030 mennessä. Suomi on onnistunut alentamaan näiden NEET-tilanteissa (Not in Employment, Education or Training) olevien 15-29-vuotiaiden nuorten määrän alle kahteentoista prosenttiin, mutta EU:n asettamaan tavoitteeseen on yhä matkaa. Samaan aikaan nuorten pitkäaikaistyöttömyys on rajussa kasvussa, joka tulee heijastumaan myös NEET-tilanteessa olevien nuorten määrään.

NEET -tilanteessa olevien nuorten määrää on vähennettävä sekä väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen että pitkittyneiden NEET-tilanteiden inhimillisten ja yhteiskunnallisten haittojen vuoksi.

Digiharrastaminen auttaa NEET-tilanteissa olevia 16-29-vuotiaita löytämään tien työhön tai opintoihin. Humanistisen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun HOPE-hanke kehittää digiharrastamisen mallia, jolla tähdätään nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistumiseen.

Kirjoitimme aiemmassa blogitekstissämme tuloksellisen digiharrastustoiminnan elementeistä. Näitä tärkeitä tuloksellisen digiharrastustoiminnan elementtejä ovat turvallinen, saavutettava, esteetön ja sensitiivinen toimintaympäristö sekä -työote. Kun HOPE-hanke onnistuu tavoitteessaan ja NEET-tilanteessa aiemmin ollut nuori työllistyy, niin nämä kriittiset elementit tukevat näitä nuoria pysymään myös työelämässä.

Millaista työelämää nuoret voivat tutkimusten mukaan sitten odottaa ja mitä nuorisoalan asiantuntijoiden mielestä pitäisi huomioida erityisesti NEET-tilanteissa olevien nuorten näkökulmasta?

Louhela-nimikkeet.

Nuorten kokema työhyvinvointi romahti

Tuoreen Miten Suomi voi? – tutkimuksen (2024) perusteella nuorista aikuisista jopa kaksinkertainen määrä kärsii todennäköisestä työuupumuksesta verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Nuorten aikuisten kokema työhyvinvointi romahti korona-aikana, eikä suuntaa ole onnistuttu kääntämään. Erityisesti nuorilla heikentyneen työhyvinvoinnin takana on vähäisempi pystyvyyden tunne sekä heikompi kyvykkyys nähdä oman työn myönteisiä vaikutuksia. Nuoren kykyjen tunnistamiseen on työpaikoilla syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n etsivän nuorisotyön asiantuntija Miikka Piiroinen pitää nuorten työllistymisen keskeisenä lähtökohtana nuoren myönteistä suhtautumista itseensä ja elämään. Myönteisen suhtautumisen syntyminen ja vahvistuminen edellyttää tukea kykyjen ja osaamisen tunnistamiseksi, jonka tulisi jatkua nuorten palveluista työelämään siirryttäessä. Piiroisen mielestä etenkin etsivän nuorisotyön ja työpajojen piirissä olevat nuoret tarvitsisivat kipeästi lisää tuettujen oppisopimusten mahdollisuuksia sekä mestari-kisälli-tyyppistä työssä oppimista. ”Nyt tällaista ei juurikaan ole tarjolla, vaikka monelle nuorelle juuri ne voisivat sopia”, Piiroinen pohtii.

Lappeenranta pelitila.

Nuorten naisten ja sateenkaaritaustaisten karut työelämäkokemukset

Nuorten naisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osalta työelämätilastot näyttävät vieläkin karummilta. Terve Suomi –tutkimuksen (2023) mukaan jopa joka viides nuori nainen on kohdannut syrjintää työelämässä. Masennuksen ja mielenterveysongelmien suuri vaikutus menetettyinä työkykyvuosia näkyy erityisesti 18–34-vuotiaiden naisten joukossa.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden näkökulmasta työelämäkokemukset ovat niin ikään synkkiä: EU:n teettämän tutkimuksen mukaan (2020) suomalaisista sateenkaarivastaajista ainoastaan 8% on täysin avoimia työpaikallaan sukupuoli- tai seksuaali-identiteetistään ja koulutuksessa identiteetistään täysin avoin oli vain 6% sateenkaarivastaajista.

Valtioneuvoston teettämä selvitys vahvistaa oletusta sukupuolen moninaisuuteen liittyvästä työsyrjinnästä: päätoimisista palkansaajista kolmannes arvioi selvityksessä, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokisivat todennäköisesti syrjintää heidän työpaikallaan.

SETA ry:n verkkonuorisotalo Loisteen hankepäällikkö Sanna Immonen korostaa, että sateenkaarinuorilla tulee olla tunne siitä, että opiskelu- ja työskentely-ympäristö on turvallinen ja kunnioittava, ja että jokainen nuori on yhteisön arvostettu ja hyväksytty jäsen omana itsenään. Se edellyttää nuorten työllistäjiltä aktiivisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä ihmisten moninaisuuden tunnistamiseksi ja kunnioittamiseksi.

Työyhteisön ja esihenkilön kielteiset asenteet ja syrjintä lisäävät työn psykososiaalista kuormitusta ja voivat vaikuttavat negatiivisesti ja pitkävaikutteisesti työuraan ja työkykyyn.  Työelämän haittoja vähentävät samat tekijät, joita nuorisotyön ammattilaiset arvostavat digiharrastustoiminnassa: yhdenvertaisuus, turvallisuus ja sosiaalinen tuki. Digiharrastustoiminnan kautta työelämään ja opintoihin suuntaavien nuorten tuleekin kokea, että työelämä tai opinnot vastaavat tältä osin heidän odotuksiinsa.

NEET-tilanne edellyttää vahvaa yhteistyötä

Digitaalinen harrastustoiminta voi osaltaan olla yksi puuttuva linkki avointen työmarkkinoiden ja erilaisten palveluiden välillä. Matalan kynnyksen digiharrastustoiminta voi avata nuorille tärkeitä verkostoitumisen paikkoja ja tarjota mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja tavoitteelliseen digitaitojen harjoitteluun. Työpajatoiminnan osalta on positiivisia viitteitä opinnollistamisen sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hyödyistä nuorten työllistymiselle ja opintojen etenemiselle, miksi onkin järkevää niveltää näitä elementtejä osaksi tavoitteellista digiharrastustoimintaa ja polkuja kohti työelämää.

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen HOPE-hanke pyrkii tekemään aktiivista yhteistyötä alan yritysten ja yrittäjien kanssa sopivien toimintamallien kehittämiseksi.

Ihmisen kokoinen työelämä

Jokainen NEET-tilanteesta syrjäytynyt nuori on sekä inhimillinen tragedia että taloudellinen menetys. Syrjäytymisen seuraukset voivat jatkua huono-osaisuuden kierteenä sukupolvelta toiselle.

Digitaalinen harrastustoiminta rakentaa polkua opintoihin ja työelämään, jossa työskentelyn tulee olla yhtä lailla saavutettavaa, esteetöntä, sensitiivistä ja turvallista. Siksi digitaalista harrastustoimintaa tulee niveltää nuorten palveluiden lisäksi myös osaksi inhimillisempää työelämää, joka tarjoaa nuorille turvaa, yhdenvertaista kohtaamista ja aidosti ihmisenkokoisia työkuvia.

Lähteet:

Castaneda, A., Kuusio, H.m Leemann, L. & Majlander, S. (2023).  Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset. Terve Suomi -ilmiöraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 3.12.2024 osoitteesta:  https://repo.thl.fi/sites/tervesuomi/ilmioraportit_2023/yksinaisyys_osallisuus_ja_syrjintakokemukset.html

Euroopan unionin komissio (4.3.2021). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma. Euroopan unionin julkaisutoimisto. Haettu 2.1.2024 osoitteesta: https://op.europa.eu/webpub/empl/european-pillar-of-social-rights/fi/index.html

Euroopan unionin perusoikeusvirasto (2020). Openness about being LGBTI at work (Living openly and daily life) visualisation. European union for fundamental rights LGBTI Survey Data Explorer. Haettu 27.11.2024 osoitteesta:
https://fra.europa.eu/en/publications-and-resources/data-and-maps/2020/lgbti-survey-data-explorer

Hakolampi, A. & Mielonen, M. (21.3.2025). Digiharrastamalla kohti opintoja ja työelämää? Blogi. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Haettu 5.5.2025 osoitteesta: https://www.humak.fi/blogit/digiharrastamalla-kohti-opintoja-ja-tyoelamaa/

Kaltiainen, J., Hakanen, J., & Toppinen-Tanner, S. (20.4.2021). Nuorten työhyvinvointi on selvästi heikentynyt korona-aikana. Tiedote. Työterveyslaitos.  Haettu 4.12.2024 osoitteesta: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/nuorten-tyohyvinvointi-selvasti-heikentynyt-korona-aikana

Kanninen, O., Virkola, T., Lilja, E., & Rask, S., (2022). Tavoitteena syrjimätön työelämä – työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20. Valtioneuvoston kanslia. Haettu 4.12.2024 osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-362-3

Lavikainen, P., Lehtimäki, AV., Heiskanen, J., Luoto, R., Ademi, Z., Martikainen, J. (2024): The impact of chronic conditions on productivity-adjusted life years (PALYs) in both the workplace and household settings in the general adult population in Finland. Value in Health Journal.  https://doi.org/10.1016/j.jval.2024.09.017

Lepistö, J. ( 27.2.2025) . Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä yli kaksinkertaistui, syyt julki – tuhoisa syrjäytymiskierre uhkaa. Artikkeli. MTV Uutiset. Haettu 5.5.2025 osoitteesta:  https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pitkaaikaistyottomien-nuorten-maara-yli-kaksinkertaistui-syyt-julki-tuhoisa-syrjaytymiskierre-uhkaa/9108296

Opetus- ja kulttuuriministeriö (3.10.2022). OECD-vertailu: suomalaisten nuorten koulutustaso laskenut keskitason alapuolelle. Tiedote. Valtioneuvosto. Haettu 2.1.2025 osoitteesta: https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/oecd-vertailu-suomalaisten-nuorten-koulutustaso-laskenut-keskitason-alapuolelle

Pietiläinen, M., Viitasalo, N., Lipiäinen, L., Ojala, S., Leinonen, M., Otonkorpi, K., Lehtoranta,  E., Jokinen, E., Korvajärvi, P. & Nätti, J. (2018). Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura. Loppuraportti. Haettu 3.12.2024: https://core.ac.uk/reader/250151800

Suuntala, S., Kaltiainen, J., Hakanen, J., (2.10.2024). Miten Suomi voi? -tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja kesän 2024 välillä. Miten Suomi voi?-tutkimuskooste. Työterveyslaitos. Haettu 2.12.2024 osoitteesta: https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi

Vauhkonen, T&  Hoikkala, T. (2020). Syrjäytymisen lasku. Tutkimus syrjäytymisestä ja sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 153. Haettu 2.1.2025 osoitteesta:
https://www.researchgate.net/profile/Teemu-Vauhkonen/publication/350157148_SYRJAYTYMISEN_LASKU_Tutkimus_syrjaytymisesta_sen_kustannuksista_ja_kohdennetun_nuorisotyon_vaikuttavuudesta_TEEMU_VAUHKONEN_TOMMI_HOIKKALA/links/6053ab1a458515e834559ee1/SYRJAeYTYMISEN-LASKU-Tutkimus-syrjaeytymisestae-sen-kustannuksista-ja-kohdennetun-nuorisotyoen-vaikuttavuudesta-TEEMU-VAUHKONEN-TOMMI-HOIKKALA.pdf