OSA 1: Humak, YAMK-opiskelijat ja kehittämistyön tilaaja tarttuvat kulttuurialan johtamishaasteisiin

Tämä on blogi osa kolmiosasista blogisarjaa. Ensimmäisessä blogissa käsitellään kulttuuri- ja tapahtuma-alan johtamiseen liittyvää opinnäytetyötä ja sen käynnistämää keskustelua yleisesti. Toisessa osassa paneudutaan johtamisosaamisen tarpeeseen. Kolmas osa avaa aihetta kansainvälisesti englanniksi.

Marika Häkkilän ja Melissa Heinisen tuore opinnäytetyö Kohti sosiaalisesti kestävää johtamista: kulttuuri- ja tapahtuma-alan johtamiskulttuuri ja sen kehittäminen sosiaalisesti kestäväksi on oiva esimerkki siitä, kuinka YAMK-opiskelijat voivat tuoda esiin tärkeitä epäkohtia ja löytää niihin ratkaisuja yhdessä tilaajan ja korkeakoulun kanssa. Työn tilaajana oli TAKU ry.

Kolmiosaisen blogikokonaisuutemme ensimmäisessä blogissa reflektoin ohjaajana tekijä Marika Häkkilän kanssa sitä, mitkä ovat tämän kiinnostavan työprosessin ja tulosten keskeisimmät havainnot. Toisessa osassa paneudutaan erityisesti johtamisosaamisen tarpeeseen. Kolmas blogimme on englanninkielinen, jossa avaamme antia kansainvälisesti – jatkossa toivomme, että kulttuurialan johtamista kehitettäisiin ja parhaita käytäntöjä jaettaisiin kansainvälisesti ja Humakin kulttuurituotannon ala olisi kumppaneineen tässä kehittämistyössä mukana.

Rohkeus tarttua vaikeisiin aiheisiin

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan johtamisongelmat nousevat silloin tällöin otsikoihin tai keskusteluihin, mutta aihepiirin ajantasaista ja kattavaa tutkimusta on kovin vähän. Häkkilä ja Heininen tarttuivat aiheeseen ja selvittivät systemaattisesti alalla toimivien esihenkilöiden kanssa sitä, mitkä tekijät estävät sosiaalisesti kestävää johtamista. Esihenkilöille suunnattu kysely on elo-syyskuulta 2024 ja saman kohderyhmän teemahaastattelut tammi-helmikuulta 2025 eli aineistoa voi pitää varsin tuoreena.

Opintoihin liittyvien töiden arvo syntyy usein erityisestä uteliaisuudesta. Tekijät kysyivät myös niitä kysymyksiä, jotka saattoivat olla epämiellyttäviä tai vaikeita vastaajille. Kriittinen ajattelu paljastaa työelämän totuttuja kompromisseja.

Kuvituskuva.

Konkreettiset löydökset epäkohdista – kolme nostoa

1. Johtamisosaamisen puute nousee vastauksissa keskeisellä tavalla esiin. Substanssin hallitsevat esihenkilöt pääsevät tai joutuvat johtamistehtäviin ilman riittävää koulutusta ja perehdytystä. Tämä on selkeästi esiinnouseva ongelma, joka vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin. Tähän teemaan paneudutaan blogisarjan toisessa osassa.
2. Resurssiniukkuus ja työn pirstaleisuus ovat myös keskeinen ongelma. Esihenkilöt kantavat liian montaa roolia samanaikaisesti, mikä heikentää johtamisen laatua.
3. Organisaation tuen puute heijastuu esihenkilöihin. Johtajat jäävät vastausten mukaan usein yksin haasteidensa kanssa ilman riittäviä tukirakenteita.

Nämä havainnot eivät ole yllätyksiä kulttuurialan kouluttajalle, mutta arvokasta on se, että olettamusten sijaan asiasta on työn myötä tutkittua ja aineistoon perustuvaa tietoa. Kulttuurialan koulutuksen järjestäjän vastuulla on ilman muuta myös luoda uutta johtamiskoulutusta ja suunnitella sitä havainnoiduista tarpeista käsin.

Ratkaisukeskeinen ote kehittämiseen

Inspiraatio työhön lähti tekijöiden omista alan havainnoista. Miten helposti tekijät saattoivat asettua objektiivisen tutkijan rooliin?

Marika Häkkilä kertoo siitä, että teema oli lähtenyt omista huonon johtamisen havainnoinnin kokemuksista. Kun tekijät pystyivät asettumaan subjektiivisesta kokemuksesta objektiiviseen tarkasteluun, korostui ratkaisukeskeisyys. Ongelmissa märehtimisen sijaan haluttiin korostaa muutoksen mahdollisuutta.

Lisäksi teoreettinen viitekehys toi ajankohtaisuutta. Tuorein tutkimustieto ja käsitteet, kuten sosiaalinen kestävyys johtamisessa, nostivat analyyttistä tasoa ratkaisujen etsimisessä. Oma osaaminen teorioiden hyödyntämisessä lisääntyi ja toi rohkeutta kysyä ”miksi näin tehdään” ja ”voisiko toisin”.

Tilaaja, tekijät ja ammattikorkeakoulu tekevät yhteistä vaikuttamistyötä

Opinnäytetyö ei jää vain akateemiseksi harjoitukseksi. TAKU ry:n tilaamana se palvelee suoraan alan kehittämistä.

Parhaimmillaan YAMK-kehittämistyö synnyttää vahvan tarpeen jakaa tuloksia ja reflektioita niitä laajemmalle yleisölle sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhteistyössä tilaajan kanssa.

Lue lisää:

Marika Häkkilä ja Melissa Heininen 2025, Kohti sosiaalisesti kestävää johtamista: kulttuuri- ja tapahtuma-alan johtamiskulttuuri ja sen kehittäminen sosiaalisesti kestäväksi – Theseus Viitattu 1.9.2025. (Kts. työn laaja lähdeluettelo.)

Taku ry, Millaisia ovat kulttuurialan esihenkilöiden ja johtajien kuormitustekijät? Viitattu 1.9.2025.

Taky ry, Jäsenkysely, Viitattu 1.9.2025.

Kirjoittajat:

Laura Päiviö-Häkämies
Yliopettaja, Humak, laura.paivio-hakamies@humak.fi

FT Laura Päiviö-Häkämies on työskennellyt vuodesta 2018 alkaen kulttuurituotannon yliopettajana Humakissa. Hän on aiemmin työskennellyt alan esimiestehtävissä vuodesta 1998 alkaen kansainvälisen järjestön pääsihteerinä, Kotkan kaupungin kulttuurijohtajana, Mynämäen kunnan sivistysjohtajana, Kotkan Meripäivien toimitusjohtajana ja Turun Musiikkijuhlien toimitusjohtajana. Näissä töissä hän on päässyt havainnoimaan alan johtamiskulttuuria toimijan, tutkijan ja alalla työskentelevien jatko-opiskelijoiden ohjaajan näkökulmista.

Marika Häkkilä
Kulttuurituottaja (YAMK), hakkilamarika@gmail.com

Marika Häkkilä on kulttuurituottaja, jonka missiona on edistää sosiaalista kestävyyttä luovilla aloilla. Kymmenvuotisen tuottajauransa aikana hän on työskennellyt tapahtuma- ja media-alalla, tarkastellen johtamiskulttuuria niin johdettavan kuin esihenkilön näkökulmasta.