Pikkujoulut Kuurojen Liitto ry:n 120 vuotta kunniaksi ja keskustelua viittomakielisten asemasta

Tulkkipalveluihin liittyvistä aiheista keskusteltiin Humakin järjestämissä pikkujouluissa marraskuun lopulla vuonna 2025. Paneelissa pohdittiin millaista tulkin työ voisi olla vuonna 2040. Samalla juhlistettiin 120-vuotiasta Kuurojen Liittoa. 

Tulkkipalvelujen historiaa ja viittomakielisten asemaa peilattiin loppuvuoden tulkkausalan tapaamisessa. Samalla muisteltiin muun muassa vuonna 1975  Irma Jalosen ja Ulla Pohjoisen julkaiseman tutkimuksen vaikutuksia kuurojen asemaan.

Tutkimus vuodelta 1075 työikäisten kuurojen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa

Kyselylomakkeen palautti 1230 kuuroa (68.9%). Palautetuista lomakkeista jouduttiin hylkäämään 121 liian vaikeasti tulkittavina tai täyttämämättöminä. Mikä tämä kyselylomake olikaan, johon vastasi peräti yli tuhat kuuroa. 1975 ilmestyneessä Jalosen ja Pohjoisen tutkimuksessa todettiin, miten kuurojen kieli on vaikeaselkoista kuulevalle. Tarkasteltavasta ryhmästä 51.7% ilmoitti ymmärtäneensä kaikki kysymykset, vaikka vastauksista kävi ilmi, ettei kysymyksiä aina oltu käsitetty oikein. Kyselylomakkeessa on 130 kysymystä kuurojen arjesta ja työelämästä.

Otan yhden kysymyksen tulkin tarpeesta ns. kuulevien koulussa. 444 kuuroa ei osannut vastata, tarvitaanko tulkkausta vai ei. 529 vastasi, että tulkki on tarpeellinen. 136 kuuroa vastasi, että tulkki ei ole tarpeellinen. Tutkimuksessa todettiin, että kuurojenkouluissa puheopetus ei ole kuitenkaan kyennyt antamaan riittävää taitoa käyttää kieltä. Tätä oli vielä silloin 1970-luvun alun Suomessa, jolloin ei ollut lainkaan tulkkipalvelua ja kuurojenkouluissa siirryttiin pikkuhiljaa viittomakielellä tapahtuvaan opetukseen.

Kuurojen Liitto ry tiedotti vuonna 1972, että Kuurojen Liitossa tehdään parhaillaan tutkimusta työikäisten kuurojen oloista ja tietojen pitäisi olla Kuurojen Liitossa huhtikuun lopussa. Irma Jalosen ja Ulla Pohjoisen tutkimus johti aikoinaan viittomakielen tulkkipalvelulain alkamiseen.

Kuvituskuva: Kuurojen liitto -logo.

 

Kielivähemmistöjen asemasta on tehty kyselytutkimuksia

Näistä tulkkipalveluun liittyvistä aiheista keskusteltiin Humakin järjestämissä pikkujouluissa 27.11.2025. Järjestöneuvos Liisa Kauppinen ja Humakin tutkija Päivi Rainò muistelivat yhdessä 1970-luvun Suomea. Liisa Kauppinen kuvaili, millainen perheen äidin arki oli silloin, kuten ”piti pyytää naapuria soittamaan ajan lääkärille”. Päivi kertoi, miten hän ihmetteli silloin 15-vuotiaana, mitä hänen Ulla-siskonsa naputteli kirjoituskoneella kaikki päivät.

Kuuntelijana oli vähän ihmeellistä seurata, miten 1975 tehty määrällinen tutkimus muistuttaa viittomakielibarometriä (2020,2024). Oikeusministeriö on esitellyt saamenkielillä, viittomakielillä, ruotsin kielellä sekä myös suomen kielellä kaksikielisissä kunnissa, joissa suomenkieliset ovat vähemmistönä. Viittomakielibarometri toteutettiin vuonna 2024 toista kertaa, saamebarometri kolmatta kertaa ja kansalliskieliä koskeva kielibarometri kuudetta kertaa. Viittomakielibarometrissä on ollut mahdollista vastata kirjoitetulla kielellä tai viitotulla kielellä.

Kielellisten oikeuksien toteutumisessa on edelleen haasteita

Päivi Rainòn mukaan keskeisimmät haasteet kielellisten oikeuksien toteutumisessa koskevat tulkkauspalveluien järjestämistä ja saatavuutta. Lainsäädännön mukaan viranomaisen tulee tilata paikalle tulkki, jos tiedetään asiakkaan olevan viittomakielinen. Barometrin mukaan suurimman osan asioimistilanteista ei toteudu lain edellyttämällä tavalla, vaan kuuro joutuu tilaamaan tulkin itse.

Näen itse, että asiat ovat kuitenkin muuttuneet paljon 1970-luvulta tähän päivään saakka, vaikka on edelleen monenlaisia haasteita tulkkipalveluissa. Kuurot ja viittomakieliset ovat nykyään enemmän koulutetuimpia kuin 50 vuotta sitten – juuri tulkkipalvelun ja Kuurojen Liiton kovan työn ansioista.

Paneelikeskustelussa Humakin tulkkiopiskelijat, Kuurojen Liitto ry:n työntekijät ja Humakin lehtorit keskustelivat myös tulevaisuudesta, millaista tulkin työ on vuonna 2040. Keskustelussa todettiin, miten tärkeä tulkki on myös läsnä, ei mikään kone korvaisi elävää tulkkia. Paneelikeskustelun jälkeen nautittiin vähän jouluglögiä pipareiden kanssa. Vielä kerran onnea 120-vuotiaalle Kuurojen Liitolle!

Lähteet:

Jalonen & Pohjonen, 1975. Tutkimus työikäisten kuurojen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuurojen Liitto ry.

Kirjoittaja: Outi Ahonen, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, toim. Marika Stam
Julkaisupäivämäärä: 29.12.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu