Puhevammaisten tulkkauspalvelu lisää yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia

Tulkkauspalvelu edistää puhevammaisten henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan. Kuva: Felicia Buitenwerf, Unsplash

Suomessa vietetään syksyisin puhevammaisten viikkoa. Viikon tarkoituksena on nostaa esiin tietoa ja tarinoita puhevammaisuudesta sekä puhevammaisten ihmisten elämästä.

Tänä vuonna teemaviikon tavoitteena on nostaa esiin puhevammaisten tulkkauspalvelu ja sen moninaisuus. Puhevammaisten tulkkauspalvelulla tarkoitetaan yleisesti Kelan järjestämää tulkkauspalvelua, joka on käyttäjälleen maksutonta. Tulkkauspalvelua tuottavat tulkkausta tarjoavat yritykset, joissa työskentelee koulutuksen saaneita ammattitulkkeja. Suomessa ei ole kuitenkaan lakia, joka takaisi sen, että viranomaiset käyttäisivät vain koulutettuja tulkkeja.

Puhevammaisten tulkkauspalvelu pähkinänkuoressa

Suomessa on laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Tämän lain perusteella puhevammaisella henkilöllä on oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun erilaisissa elämäntilanteissa. Näitä tilanteita ovat niin harrastaminen, asiointi kuin työelämän tilanteetkin.

Tulkkauspalvelua ei kuitenkaan myönnetä ainoastaan puhevamman perusteella, vaan laki edellyttää, että tulkkauspalveluun oikeutettu henkilö pystyy ilmaiseman omaa tahtoaan, ja että hänellä on jokin kommunikointikeino käytössään. 

Tämän lakisääteisen ja käyttäjälleen maksuttoman tulkkauspalvelun järjestämisvastuu on Kelalla ja palvelun keskiössä on Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskus. Keskus ottaa vastaan tulkkaustilauksia palvelun käyttäjiltä ja välittää tilauksia edelleen kentällä toimiville tulkeille. Tulkkaustilaukset välittyvät muun muassa kilpailutuksen tulosten perusteella ja asiakkaan henkilökohtaisen tulkkitoiveen perusteella. Tulkkauspalvelukeskus pyrkii löytämään kuhunkin tulkkaustilaukseen tulkin, jolla on tiedot ja taidot kyseisen tilauksen onnistuneeseen suorittamiseen. 

Tulkkauspalvelun asiakaskunta

Puhevammaisten tulkkauspalvelua käyttävien henkilöiden joukko on moninainen. Puhevammaisuutta määrittää yleensä se, että puhevammaisella henkilöllä on haasteita tuottaa puhetta ja/tai ymmärtää puhetta. Tämä vaikuttaa edelleen siihen, että puhevammainen henkilö ei välttämättä tule ymmärretyksi tai hän ei ymmärrä muita erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheen keinoin. Suurimpia puhevammaisten tulkkauspalvelun ryhmiä ovat afaatikot ja kehitysvammaiset. 

Puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen haasteiden vuoksi puhevammaisilla henkilöillä voi olla käytössään erilaisia kommunikointia tukevia, korvaavia tai täydentäviä kommunikointikeinoja. Näillä keinoilla täydennetään niin puheen tuottamista kuin puheen ymmärtämistäkin. Keinoja ovat esimerkiksi eleet, ilmeet, tukiviittomat, kuvat tai selkokieli. Käytössä on myös erilaisia ja usein yksilöllisiä kommunikoinnin apuvälineitä ja kommunikointimenetelmiä.  

Erilaiset kommunikointikansiot ovat käytössä niin puhevammaisilla lapsilla kuin aikuisillakin. Kansiot kootaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kuva: Iija Eloranta.

Heinäkuussa 2024 puhevammaisten tulkkauspalveluun oikeutettujen henkilöiden määrä oli Tilastotietokanta Kelaston mukaan kokonaisuudessaan 2114 henkilöä. Palvelua käyttää kuitenkin vain noin neljäsosa tuosta määrästä.  

Tulkkauspalvelun käyttämättömyyttä on selvitetty. Tarkastelujaksolla 2011—2014 todettiin, että palvelun vähäinen käyttö liittyi ennen kaikkea tulkin tilaamiseen liittyviin vaikeuksiin. Myös tiedon puute, asumisyksikön henkilökunnan ja/tai omaisten asenteet tulkkauspalvelun käyttämiseen olivat syitä, miksi palvelua ei olla käytetty. 

Palvelun vähäinen käyttö on mielenkiintoinen seikka, jonka vuoksi tulkkauspalvelun teemaviikkoa varmasti nyt osittain vietetäänkin. Aihe on hyvä nostaa esille, sillä tulkkauspalvelun mahdollisuudet eivät selvästikään ole vielä kaikkien tiedossa tai kaikkien saatavilla. 

Vammaisten tulkkauspalvelua tuottaa koulutetut ammattilaiset

Vammaisten tulkkauspalvelua voi käyttää kaikissa elämän eri tilanteissa, elämän kaikissa vaiheissa. Puhevammaiset asiakkaat tekevät tulkkitilauksensa Kelan välityskeskukseen, jossa heille etsitään kuhunkin tilanteeseen sopiva tulkki. Tällainen lakisääteinen ja keskitetty palvelu takaa palvelun laadun tulkkien kouluttautumisen osalta. Asiakkaat voivat luottaa siihen, että Kelan tulkkauspalvelukeskuksesta tilattu tulkki on koulutuksen saanut tulkkauksen ammattilainen.  

Kelan Palvelukuvauksessa määritellään vähimmäisvaatimukset, joita tulkilla tulee olla, että hän voi tarjota tulkkausta vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun piirissä. Vuoden 2024 käsittävälle sopimuskaudelle puhevammaisten tulkin pätevyydeksi mainitaan AAC-koulutus ja vähintään kuuden vuoden työkokemus puhevammaisen henkilön tulkkina toimimisesta, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto tai tulkki AMK (puhevammaisten tulkki). Uusi kilpailutuskausi alkaa vuoden 2025 alusta, mutta uutta palvelukuvausta ei ole vielä saatavilla. 

Suomessa on tällä hetkellä noin 250 tulkkia, jotka tarjoavat Kelan välittämää ja lakiin perustuvaa puhevammaisten tulkkauspalvelua. Monet näistä tulkeista tekevät tulkkauksia myös muille asiakasryhmille, jotka ovat oikeutettuja vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluun. Näitä ryhmiä ovat kuulovammaiset ja kuulonäkövammaiset. 

Toissijainen laki, ensisijainen laki ja tulkkilaki

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta on toissijainen. Tämä tarkoittaa sitä, että Kela järjestää tulkkauksen tämän lain perusteella, jos puhevammainen henkilö ei saa tarkoituksenmukaista tulkkausta muun lain nojalla. Näillä muilla laeilla viittaan ensisijaisiin lakeihin, joiden perusteella viranomaista velvoitetaan tulkkauksen järjestämiseen.  

Esimerkkejä tällaisista ensisijaisista laeista ovat hallintolaki ja potilaslaki. Jos viranomainen ja asiakas eivät puhu tai käytä samaa kieltä, tai eivät ymmärrä toisiaan, tulee viranomaisen hankkia tilanteeseen tulkki. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa erilaiset terveydenhuollon ja sosiaalitoimen käynnit. Tulkattu vuorovaikutustilanne varmistaa sen, että viranomaisen antamat ohjeet ja neuvot tulevat ymmärretyiksi ja kaikkien osapuolten mielipiteet kuulluiksi yhdenvertaisesti.  

Näissä tapauksissa, joissa tulkin tilaaminen on viranomaisen vastuulla, voi viranomainen käyttää haluamaansa tulkkia, sillä Suomessa ei ole tulkkilakia. Tulkkilaki takaisi sen, että myös viranomaiset käyttäisivät aina vain koulutettuja tulkkeja. Tähän tulkkilain puuttumisen epäkohtaan ovat vedonneet monet toimijat kielialalla. 

Humak osallistuu puhevammaisten viikon viettoon Kuopiossa yhdessä tulkkiopiskelijoiden, puhevammaisten henkilöiden, Humakin henkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja alumnien kanssa. Viikkoa juhlistetaan keskiviikkona 2.10.2024 elokuvateatterissa, jossa katsomme yhdessä Kuninkaan puhe -elokuvan. Elokuva käsittelee puhumisen haasteita.