Rahoitus ohjaa kestävään kasvuun – Tuloksiin tarvitaan uudistumista, tutkimusta ja halua oppia uutta

Kestävästä kehityksestä on kuluneen vuosikymmenen aikana tullut tiivis ja olennainen osa erilaisia rahoituksia, oli kyse sitten rahoituksen hakemisesta tai sen myöntämisestä niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Sama pätee myös sijoittamiseen – pelkän tuotto-riski -tarkastelun rinnalla kulkee nykyään usein myös vaikuttavuus, sillä vaikuttavuussijoittamisessa sijoituksilla tavoitellaan myös myönteistä ympäristö- tai sosiaalista vaikutusta.

Business Finlandin vuonna 2022 julkaiseman Kestävyydestä kasvua luoville aloille -selvityksen perusteella luovien alojen kestävyydellä on useita sellaisia etuja, jotka voivat jo lähitulevaisuudessa tarjota välittömiä hyötyjä tai kasvun paikkoja. Kestävyys näkyy myös rahoituskriteereissä ja ohjaa tätä kautta yritysten kehittämistä puhtaan siirtymän innovatiivisiin ratkaisuihin ja käyttöönottoon.

”Kestävän kehityksen edellytykset näkyvät rahoituksen saamisessa”, kertoo Business Finlandin senior advisor Olli Sinerma. ”Osassa rahoituksia se on vaatimus. Haluamme tukea sellaisten teknologioiden kehitystä, jotka vievät ympäristöasioita eteenpäin, koska niillä on tulevaisuudessa suuri kysyntä. Kestävän kehityksen asioissa ydin on siinä, että ne vaativat alussa isoja kustannuksia ja voitot syntyvät pitkällä aikavälillä”, Sinerma toteaa.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

”Kestävän kasvun teemat ovat osa rahoituskriteereitä nykyään”, kertoo luovien alojen sijoitus- ja rahoitusasiantuntija Thierry Baujard, yleiseurooppalaisen Media Deals -verkoston perustaja. Lisäksi Baujard on perustajajäsen videopeliekosysteemeille ammatillistumisohjelmia Euroopassa tarjoavalle Spielfabriquelle, Media Deals -verkosto keskittyy mediatekniikan rajat ylittäviin investointeihin.

”Suurin osa sijoittajista ovat hyvin kiinnostuneita kestävyysteemoista ja varsinkin luovilla aloilla sosiaalisesta kestävyydestä. Ensimmäinen kriteeri rahoituksen saamiselle se ei ole, mutta ehdottomasti yksi niistä.”

Baujardin mukaan varsinkin Pohjois-Euroopassa kestävän kasvun teemat ovat jo hyvin sisäänrakennettuja yleiseen ajattelutapaan, mutta Etelä- ja Keski-Euroopassa on vielä työtä tehtävänä. Osin kyse on myös kulttuurieroista. ”Varsinkin siellä näistä teemoista olisi hyvä olla vielä tietoisempi ja sisällyttää ne jo rahoitusstrategioihin”, Baujard sanoo.

EU-rahoituksessa kestävyys on keskeinen kriteeri

Myös Euroopan Unionilta haettavan rahoituksen saamisessa kestävän kehitykset teemat ovat nykyisin vaatimuksia. ”EU on tässä ollut ehkä jopa vähän edelläkävijä siinä, että kaikki hankkeet – riippumatta siitä mitä ne tekevät, oli kyse vaikka tanssin kiertuetoiminnasta tai museoiden näyttelyratkaisuista – joutuvat jo rahoitushakemuksessa erittelemään, miten he edistävät kestävyystavoitteita”, kertoo Luova Eurooppa -yhteyspisteen kulttuurin alaohjelman ohjelma-asiantuntija Riikka Koivula.

Suomen Luova Eurooppa -yhteyspisteen tehtävänä on auttaa suomalaisia hakijoita tekemänä menestyksekkäitä rahoitushakemuksia ja kotiuttamaan Brysselistä jaettavaa, hyvinkin kilpailtua rahoitusta EU:n Luova Eurooppa- ohjelman rahoitusta. ”Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä tilanteessa, kun kansallisen rahoituksen tilanne ei näytä paranevan ja siten EU-rahoituksen merkitys korostuu entisestään suomalaisella kulttuurikentällä”, Koivula sanoo.

EU-rahoituksen saamisen kriteerinä oleva kestävä kehitys koostuu sekä ekologisesta kestävyydestä että inkluusion ja tasa-arvon edistämisestä. ”Ekologinen kestävyys on sellainen, mitä meidän ohjelmassamme on nyt vahvasti korostettu ja siihen liittyen on tehty myös strategista taustatyötä”, Koivula kertoo. ”Tämä ei ole vain paperilla näkyvää työtä, vaan siihen on liittynyt esimerkiksi vihreiden yhteyspisteiden verkoston perustaminen ja alan ammattilaisten kouluttaminen. Haluamme varmistaa, että kestävyyttä ei vain vaadita, vaan että siihen myös tarjotaan tukea.”

Vahvalla julkisella rahoituksella on myös toinen puoli. Thierry Baujardin mukaan rahoitus on Euroopassa siiloutunutta. ”Se johtunee suurelta osin julkisesta rahoituksesta. Esimerkiksi afrikkalaiset sisällöntuottajat ajattelevat alusta lähtien monialaisesti ja -alustaisesti, koska siellä ei ole julkista rahoitusta”, Baujard kertoo. ”Sen takia Euroopassa rahoitusstrategia on tärkeä. Ihmisillä on taipumus ajatella vain yhtä mallia – heidän tulisi ajatella eri tavoin ja hyödyntää yhdistelmärahoitusta: yksityistä, julkista ja yrityskohtaisiin projekteihin suunnattua rahoitusta.”

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Vaikuttavuussijoittamisella sinisen talouden globaaleja ratkaisuja

Entä miten kestävän kehityksen teemat näyttäytyvät sijoittajan näkökulmasta? Yrittäjä ja sijoittaja Timo Ketonen perusti vuonna 2015 vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvän sijoitusyhtiö Aboa Advestin. ”Halusin Aboa Advestia perustaessani tehdä jotain merkityksellistä. Suomessa ei juuri vielä vaikuttavuussijoittamisesta puhuttu, mutta se oli kuitenkin jo Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa aika isoissa rooleissa ja ryhdyin opiskelemaan asiaa”, Ketonen kertoo.

”Sininen talous on regeneratiivista bisnestä. Meritaloudessa se tarkoittaa sitä, että käytämme järviruokoa tai levää – esimerkiksi täällä tuttua sinilevää tai Sargassomerellä megalomaanista ympäristöhaittaa aiheuttavaa ruskeaa levää raaka-aineena muun muassa kosmetiikkaan ja ruokaan”, Ketonen sanoo. ”Ahvenanmaalla toimii itse asiassa yritys, joka tekee leväperäistä juomaa. Ei siis leväperäisesti, vaan merileväperäistä.”

Ketosen mukaan sinisen talouden ratkaisuilla on suuri potentiaali myös globaalissa mittakaavassa, kun niistä syntyy kaupallisesti skaalautuvia innovaatioita. ”Ensimmäinen levää hyödyntävä tehdas voi olla täällä Suomessa, mutta seuraava sitten jo Karibianmerellä, jossa ruskea levä on todella iso ympäristöongelma”, Ketonen toteaa.

”Sininen talous on minulle henkilökohtaisesti tärkein juttu, mutta nostaisin esiin myös Suomen mahdollisuudet olla edelläkävijä Euroopassa tekoälyn suhteen, sekä sovelluksissa että yritys- ja yhteiskunnallisissa ratkaisuissa. Se, että yhdysvaltalainen AMD osti Silo AI:n yli 600 miljoonalla eurolla on hyvä esimerkki siitä, että suomalaista osaamista arvostetaan. Se ei olisi mahdollista ilman hyvää matematiikan opetusta Suomen kouluissa”, Ketonen kertoo.

Uudistuminen edellyttää soveltavaa tutkimusta ja halua oppia uutta

Sijoittaja Timo Ketosen mukaan tärkeintä uusien innovaation synnyssä on iästä riippumatta uteliaisuus ja halu oppia uutta. ”Kun ajatellaan osaamista, melkein poikkeuksetta varsinkin siniseen talouteen liittyvissä yrityksissä tarvitaan myös matematiikan osaamista. Esimerkiksi juuri Silo AI:ta ei olisi olemassa ilman hyvää matematiikan osaamista, mutta ei myöskään meidän tukemaamme Åbo Akademin Centre for Sustainable Ocean Sciencea”, Ketonen toteaa.

Ketonen korostaa syvää tiedeosaamista ja poikkitieteellisen tutkimuksen tärkeyttä, mutta myös tieteen yleistajuistamista. ”Kaikki lähtee perustutkimuksesta, mutta myös tieteen popularisointi on tosi tärkeää. Esimerkiksi biodiversiteettiin ja siniseen talouteen liittyvät asiat ovat tosi kompleksisia kokonaisuuksia”, Ketonen sanoo.

Luovien alojen osalta pelialalta lähtöisin oleva Business Finlandin Olli Sinerma toteaa, että uusien innovaatioiden kannalta parasta mitä voisi tapahtua olisi se, luovat alat olisivat kuin peliala 20 vuotta sitten. ”Kaikki tunsivat toisensa. Monet myös kiersivät firmasta toiseen ja tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei, jaettiin varsin avoimesti”, Sinerma kertoo.

”Tärkeintä ei ole se, että toimitaan jollakin tietyllä tavalla, vaan että pohditaan, miten voimme parantaa nykyisestä — liittyy se sitten matkustamiseen, kierrättämiseen tai vaikka ruokavalintoihin. Esimerkiksi festivaalijärjestäjien kohdalla ruokaan ja kierrätykseen liittyvät päätökset ovat iso osa ekologisesti kestävää toimintaa. Kaikki alkaa siitä, että kartoitetaan oma nykytila ja etsitään kehityskohtia”, Luova Eurooppa -ohjelman Riikka Koivula sanoo.

Tulevaisuudessa myös data ja analytiikka näyttelevät suurta roolia monilla aloilla, sillä niiden perusteella pystytään tuottamaan kuluttajille oikeanlaista sisältöä heidän omien halujensa perusteella. ”Se vähentää turhaa työtä ja kulutusta ja on siten kestävää sekä kuluttajamyönteista”, Olli Sinerma kertoo.

”Datan ja ennakoinnin merkityksen ymmärtäminen ovat peruspilareita kilpailukyvylle. Kaikki investointipäätökset tehdään nykyään datan avulla. Jos asiakasdataa ei hallitse, ei ole mitään. Esimerkiksi media-alalla edelleenkin ’content is king’, mutta ’data is King Kong’”, Timo Ketonen toteaa.

Thierry Baujard on samoilla linjoilla. ”Käytettävissä olevaa dataa voisi olla vielä enemmänkin, esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen laskemiseen. Tässä on vielä isoa variaatiota eri maiden välillä.”

Kestävän kehityksen kriteerit ovat tulleet rahoitukseen jäädäkseen. ”Näkisin ja toivon niin, että kestävän kehityksen kriteerit ovat tulleet jäädäkseen ja varmasti vain kasvavat ja kehittyvät tulevaisuudessa. Uskon, että kentän toimijoilla on jo hyvin sisäistetty ajatus siitä, että nämä eivät ole vain lisäosia hankkeille, vaan keskeinen osa kaikkea toimintaa”, Luova Eurooppa -ohjelman Riikka Koivula sanoo.

Luovan alan rahoitusta hakevalle Thierry Baujardilla olisi muutama vinkki. ”Rahoitusstrategian tekemisen lisäksi olisi hyvä ottaa yritykseen tai projektiin yksi bisnestä ymmärtävä mukaan samaan tapaan kuin teknologiset asiat vaativat oman osaajansa. Lisäksi on hyvä olla aina A-, B- ja C-suunnitelmat.”

Julkaistu 17.12.2024
Teksti ja videot: Taneli Rantala

Kestävän kasvun artikkelisarja on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoilla puhtaaseen siirtymään -hanketta. Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.