Seikkailuista sanoiksi – Nuorten tarinat vaikuttavuuden mittarina
Seikkailukasvatuspäivillä vahvistui ajatus, että me ammattilaiset kentällä tarvitsemme työkaluja seikkailukasvatuksen vaikuttavuuden arviointiin. Tiedämme, että seikkailukasvatus on vaikuttavaa toimintaa, jolla vaikutetaan yksilöön ja yhteisöihin monella eri tavoilla, mutta se, miten sanoittaa se myös yhteistyökumppaneille ja ulkopuolisille, onkin sitten haastavampaa.
”koin silloin vahvaa yhteyttä luontoon, olin yhtä luonnon kanssa”.
”tunne siitä, että ryhmä välitti eikä hylännyt”
”oikeanlaisen haasteen löytyminen on avain onnistumiseen”
Millainen on ollut sinun vaikuttavin seikkailukokemus?
Oman vaikuttavimman seikkailukokemuksen pohtimista. MSC-työkalu mahdollistaa osallistujalle oman tavan jakaa merkittävimmät kokemukset. Tarinoita voidaan kerätä sanoin, kuvin, videoin ja haastatteluin. Kuva: Olli Kamunen, Seikkailukasvatuspäivät 2025, Kokkola.
Esitimme tämän kysymyksen työpajaamme osallistuville ammattilaisille Seikkailukasvatuspäivillä Kokkolassa elokuussa 2025. Työpajamme aihe: ”Tarinoiden voima- miten mitata ja sanoittaa seikkailukasvatuksen vaikuttavuus” herätti kiinnostusta ja vaikutti siltä, että moni alan ammattilainen painii työssään saman haasteen kanssa. Humak on osatoteuttajana FATE-hankkeessa (From Adventure To Employment), jossa tehtävämme on ollut varmistaa hankkeen tavoitteiden arviointi. Yhtenä arvioinnin työkaluna meillä on laadullinen työkalu, nimeltä Most Significant Change.
Seikkailukasvatuspäivillä vahvistui ajatus, että me ammattilaiset kentällä tarvitsemme työkaluja seikkailukasvatuksen vaikuttavuuden arviointiin. Tiedämme, että seikkailukasvatus on vaikuttavaa toimintaa, jolla vaikutetaan yksilöön ja yhteisöihin monella eri tavoilla, mutta se, miten sanoittaa se myös yhteistyökumppaneille ja ulkopuolisille, onkin sitten haastavampaa.
FATE-hanke: Seikkailukasvatusta nuorten tulevaisuuden tueksi
FATE- Hanke keskittyy seikkailukasvatustoiminnan avulla parantamaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten työllistymismahdollisuuksia sekä jatko-opintomahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten aloitteellisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen keinoin. Humak toimii yhteistyökumppanina hankkeessa ja tehtävänämme on toimia seikkailukasvatuksen asiantuntijoina ja sitä kautta vahvistaa nuorisotyöntekijöiden osaamista seikkailukasvatuksellisissa menetelmissä sekä lisäksi tehtävänämme on myös vastata hankkeen vaikuttavuuden arvioinnista.
Päätimme etsiä hanketta varten valmiita, tieteellisesti testattuja ja toimivia mittareita, jotka olivat helppoja käyttää sekä tuottaisivat meille tietoa siitä millä tavoin seikkailukasvatuksellinen toiminta parantaisi nuorten aikuisten opiskeluvalmiuksia sekä työelämätaitoja. Hanketta varten kokosimme tutkimuspaketin, joka koostuu kolmesta eri mittarista, yksi niistä mittaa hankkeen projektitiimin toimivuutta ja kaksi mittaa nuorten taitojen vahvistumista määrällisin ja laadullisin tutkimusmenetelmin. Koska seikkailu on aina subjektiivinen kokemus, päätimme panostaa erityisesti laadukkaaseen laadulliseen työkalun, jonka uskoimme tuottavan myös paljon sellaista tietoa, joka perinteisillä kyselylomakkeilla olisi vaarana jäädä löytymättä.
Most Significant chance – osallistujien omaan kokemukseen pohjautuva arviointimentelmä
Most Significant chance (MSC) on osallistava, narratiivinen arviointimenetelmä, joka on alun perin kehitetty kehitysyhteistyön toimintoihin. Menetelmä soveltuu erityisesti monimutkaisiin ja monitasoisiin ohjelmiin, joissa vaikutuksia ei voida mitata pelkästään kvantitatiivisin keinoin (Davies, 1996).
MSC perustuu osallistujien omiin kokemuksiin ja tarinoihin. Tavoitteena on selvittää, mikä muutos osallistujien mielestä on ollut kaikkein merkityksellisin tietyn ajanjakson tai intervention aikana. Tarinat kerätään avoimen kysymyksen avulla, esim. ”Mikä oli merkittävin muutos, jonka koit tämän projektin aikana?” Osallistuja saa tuottaa oman näkökulmansa erilaisin menetelmin, kuten kirjoittaen, piirtäen, kuvaten, kertoen tai vaikka musiikin kautta. Tutkijan rooliksi jää kerätä tuo tieto ja luokitella se kategorioihin ja tuottaa yhteenveto osallistujien kokemuksiin pohjautuen. Erityisesti nuorten parissa tehtävässä työssä MSC tarjoaa eettisesti kestävän ja osallistavan keinon tuoda nuorten ääni kuuluviin. Saatavan datan lisäksi se tukee menetelmänä myös nuorten itsereflektiota, itseymmärrystä ja voimaantumista. FATE-hanke on Erasmus+ rahoitteinen, ja kyseinen työkalu on listattuna myös Erasmus+ Vaikuttavuuden arvioinnin oppaassa (Erasmus+,2025).”
Seikkailukasvatuksen lehtori Olli Kamunen keräämässä osallistujien tarinoita. Työpaja tunnelmallisessa rantamakasiinissa keräsi kuulijoita pysähtymään seikkailukasvatuksen vaikuttavuuden äärelle. Kuva: Satu Kananen, Seikkailukasvatuspäivät 2025, Kokkola.
Seikkailut kasvattavat taitoja elämää varten
Seikkailukasvatuspäivillä järjestetyssä työpajassa tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat MSC-työkalun käyttämiseen omissa työtehtävissään. Tätä varten pyysimme osallistujia jakamaan ensin pienryhmissä omia merkityksellisimpiä kokemuksia omista seikkailuistaan ja retkistään. Tämän jälkeen siirryimme itsenäiseen työskentelyyn, jossa jokainen osallistuja tuotti ajatuksensa luovasti paperille. Työpajan lopuksi kategorisoimme tarinoiden ydinkohdat ja merkittävimmät muutokset. Itseluottamus, sosiaaliset taidot, luontosuhteen vahvistuminen ja empatia olivat toistuvia teemoja osallistujien tarinoissa. Nämä työelämässä ja elämässä ylipäätään tarvittavat taidot ovat vain esimerkkejä siitä, minkälaisten taitojen kehittymiseen seikkailukasvatus vaikuttaa. Osallistuneiden innostus työpajassa oli merkkinä meille, että seikkailukasvatuksen vaikuttavuuden mittaaminen on tarpeen laajemminkin kuin vain hanketöissä.. Seikkailukasvatus on toimintamuotona niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, nuorisotyössä ja monella muulla alalla, ja kaikilla aloilla on tärkeää osoittaa myös ulkopuolisille tekevämme merkittävää työtä, jolla on myös tieteellisesti osoitettua vaikutusta.
FATE-hanke jatkuu vuoden 2026 lopulle. Hankkeen aikana keräämme tietoja nuorten opiskelu- ja työelämätaitojen vahvistumisesta ja loppuraporttiin kirjaamme, miten seikkailukasvatuksellinen toiminta on auttanut nuoria kehittämään näitä taitoja.
Toukokuussa 2025 järjestettiin ensimmäinen nuorten projekti, jossa jo hyödynnettiin MSC-työkalua. Saimme sieltä analysoitavaksi runsaasti nuorten kirjoituksia, piirustuksia, sekä jopa yhden itse sävelletyn ja soitetun kappaleen. Tutkimusanalyysin pohjalta esittelimme jo ensimmäisiä tuloksia, joiden perusteella seikkailukasvatus nosti osallistujien itseluottamusta, vastuunottokykyä, empatiaa, tiimityötaitoja ja kulttuurillista osaamista.
Mitä mieltä itse olet, tarvitaanko näitä taitoja tulevaisuuden työelämässä? Tulisiko sinulle mieleen, että ammattimaisesti järjestettyjen seikkailuiden avulla voimme vahvistaa näitä taitoja ja auttaa osallistujia pärjäämään elämässä?
Seikkailukasvatuksen lehtori Jussi Hynninen kertomassa FATE Hankkeesta. Seikkailukasvatuksen lehtori Jussi Hynninen toimii FATE-hankkeen projektipäällikkönä Humakissa. Kuva: Olli Kamunen, Seikkailukasvatuspäivät 2025, Kokkola.
Lähteet
Davies, R. (1996). An evolutionary approach to facilitating organizational learning: An experiment by the Christian Commission for Development in Bangladesh. Retrieved from http://mande.co.uk
Erasmus+. (2025). Impact toolkit for Erasmus+ beneficiaries. Demos Helsinki.
