Sektorien välinen yhteistyö vauhdittaa kiertotalousinnovaatioita

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa kierrätysmateriaalien käyttö vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoitteisiin päästään, edellyttää kiertotalouden kehittäminen uutta ajattelua ja innovaatioyhteistyötä. Sektoreiden välisessä yhteistyössä korkeakoulujen rooli niin tutkimustiedon soveltamisessa kuin monialaisten prosessien fasilitoijina kasvaa entisestään.

Elinkaariajattelusta innovaatioita

Materiaalien kiertotalousaste on Suomessa alle 5%, mikä on selvästi alle EU:n keskiarvon. Kierrätysmateriaalien käytön ja resurssien tuottavuuden kaksinkertaistaminen seuraavien kymmenen vuoden aikana on tavoitteena merkittävä niin ympäristön kuin talouden näkökulmasta. Kiertotalouden kautta syntyy parhaimmillaan uutta liiketoimintaa, kuten esimerkiksi materiaalien ja tuotteiden kiertoon sekä jakamistalouteen perustuvia digitaalisia ratkaisuja, joilla voi olla myös kansainvälistä vientipotentiaalia.

Kuvituskuva: Istock.

Kiertotalous vahvistaa myös Suomen omavaraisuutta: mitä pidempään materiaalit, tuotteet ja laitteet pysyvät kierrossa kotimaan sisällä, sitä vähemmän Suomi on riippuvainen kansainvälisistä toimitusketjuista ja niihin liittyvistä riskeistä. Niin kestävyysnäkökulmasta kuin huoltovarmuuden kannalta merkittävin kiertotalouden vaikutus saavutetaan tuotteiden, laitteiden ja materiaalien elinkaaren pidentämisellä.

Tuotteiden elinkaariajattelu edellyttää laaja-alaista muutosta yritysten tuotekehityksestä ja tuotannosta lähtien markkinoille jo laskettujen tuotteiden kierrossa säilymiseen. Yritysten on kyettävä suunnittelemaan tuotteita, jotka pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, sekä kehittämään huolto- ja korjauspalveluita jo markkinoilla oleville tuotteille. Samalla tuotteiden, laitteiden ja materiaalien kiertoa tukevat digitaaliset innovaatiot nousevat keskeiseen rooliin.

Kiertotalouden houkuttelevuus käyttäjille niin yrityksissä kuin kuluttajien osalta syntyy arvopohjaisten valintojen lisäksi merkittävältä osin siitä, miten sujuvaksi ja helpoksi tuotteiden ja materiaalien kierto on rakennettu. Kulttuurinen muutos edellyttää syvempää ymmärrystä ihmisistä, valinnoista ja arvon muodostumisesta. Tässä korostuu monialainen ymmärrys ja esimerkiksi luovan osaamisen hyödyntäminen.

On selvää, että kiertotalous edellyttää yrityksiltä mittavaa uudistumista. Jotta kiertotalous nähdään potentiaalisena liiketoimintana, vaatii se konkreettisten esimerkkien avaamista edelläkävijäyrityksissä kiertotaloudella saavutetusta liiketaloudellisesta hyödystä – kestävyystavoitteiden, arvoperustan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi.

Jaettua dataa ja sektorien välistä yhteistyötä

Kiertotalousinnovaatioiden kehittäminen edellyttää entistä vahvempaa sektoreiden välistä yhteistyötä sekä tutkimustiedon parempaa hyödynnettävyyttä. LUT:n Vaikuttavuussäätiölle laatiman selvityksen mukaan pk-yrityksissä on kiinnostusta tutkimuksen hyödyntämiseen, mutta haasteena on tiedon löydettävyys ja se, ettei tutkimus yritysten kokemuksen mukaan ole keskittynyt käytännön kannalta merkitykselliseen asiaan. Tutkimustiedon soveltamista yritysten innovaatioprosesseihin tulee helpottaa ja nopeuttaa. Tämä edellyttää myös uusia teknologisia ratkaisuja niin datan tuottamiseen, yhdistämiseen kuin jakamiseen. Jaetun datan ja yhteisten ratkaisujen avulla voidaan edistää kiertotalousinnovaatioiden syntymistä laajemmassa mittakaavassa.

Kuvituskuva: Istock.

Korkeakoulujen rooli monialaisissa innovaatioprosesseissa on keskeinen niin osaamisen kuin poikkialaisen yhteistyön kannalta. Ammattikorkeakouluilla on luontainen rooli vastata työelämän muutoksiin erityisesti tutkimustiedon soveltajina, innovaatioprosessien fasilitoijina ja monialaisen yhteistyön koordinaattoreina. Monialaisen yhteistyön tarve korostuu kiertotalousinnovaatioissa, joissa tuotteen ympärille voi syntyä erillisiä liiketoimintoja huoltoon- ja kiertoon liittyen. Yhteistyö edellyttää myös innovaatioprosesseilta vahvempaa pohjaa: osallistuvien yritysten jaettua arvopohjaa, yhteisiä tavoitteita ja luottamusta.

Yritysten monialaisten innovaatioprosessien lisäksi kiertotaloutta tukeva palvelutarjontaa tulee kehittää sektorien välisessä yhteistyössä. Kun korkeakoulut, yrityspalvelut sekä rahoittajat pystyvät tarjoamaan saumattomia palvelupolkuja ja toisiaan täydentäviä palvelukokonaisuuksia, voidaan kiertotalouden ratkaisut saattaa nopeasti markkinoille ja skaalata laajemmin. Lisäksi eri sektoreilla toteutettavien kiertotaloushankkeiden tulosten jakaminen yritysten nopeasti hyödynnettäväksi vauhdittuu. Näin rakennetaan vaikuttavaa, monialaista kiertotaloutta ja kestävää tulevaisuutta.

Tulevaisuuden kiertotalouskehittämistä yhteistyössä

Humakissa on kehitetty moniammatillisten ja monialaisten innovaatioprosessien käytännön toteutuksia ja pilotoitu viimevuosina moniammatillista innovaatioprosessimallia, jonka tavoitteena on edistää kestävien, lisäarvoa tuottavien innovaatioiden syntymistä. Mallissa korostuvat osallistujien jaettujen tavoitteiden ja arvopohjan tunnistaminen sekä luottamuksen rakentaminen toimijoiden välille. Toiminnan kautta tuomme yhteen eri alojen yritysten lisäksi korkeakouluja, yrityspalveluja sekä strategisia muotoilijoita.

Humakin roolina innovaatioprosesseissa on varmistaa, että yhteistyö etenee myös kehittämisvaiheesta eteenpäin, innovaatioille laaditaan selkeä etenemissuunnitelma ja varmistetaan tarvittavat resurssit, jotta syntyneillä ratkaisuilla on edellytykset jatkaa ja skaalautua myös alkuvaiheen jälkeen.

Lähteet:

Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit. Tilastokeskus. Viitattu 16.12.2025.

Rantala, T., Saunila, M., Ukko, J. 2022. Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä: kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä. Vaikuttavuussäätiö.

Halme, M., Salmi, A. Huoltovarmuutta kiertotaloudesta. Blogi-kirjoitus. Viitattu 16.12.2025.

Kirjoittaja: Leena Janhila, TaM, liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 29.12.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu