Täsmätyökyvystä monimuotoisuutta työelämään

Ajattele hetki omaa työyhteisöäsi. Kohtaatko siellä monimuotoisuutta? Näetkö, kuinka jokaisen työntekijän kyvyt ja vahvuudet otetaan huomioon? Täsmätyökyvyssä on kyse osatyökykyisen jäljellä oleva työkyvyn ja potentiaalin hyödyntämisestä täysimääräisesti edistäen aidosti inklusiivista ja tasa-arvoista työelämää.

Monimuotoisuudesta puhuttaessa keskitytään usein maahanmuuttajiin tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tärkeitä näkökulmia, mutta ne eivät kerro koko kuvaa. Vates-säätiö pyrkiikin laajentamaan monimuotoisen työelämän käsitettä (Korhonen 2021), niin että mukana olisi myös ihmisiä erilaisilla kyvykkyyksillä, osaamisilla ja työ- ja toimintakyvyillä. Tavoitteena on työpaikat, joissa osattaisiin nähdä jokainen työntekijä, myös osatyökykyiset, arvokkaina ja tuottavina osana työyhteisöä.

Yhdenvertaisuuslain (1247/2014) tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa.

Miksi nostamme lain pöydälle, kun puhumme työkyvystä? Laissa määritellään syrjintäperusteet: ikä, kansallinen alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, seksuaalinen suuntautuneisuus, terveydentila, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy. Mielen hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat merkittävästi työntekijän terveydentilaan, joten myös osatyökykyinen työntekijä voi joutua syrjinnän kohteeksi.

Osatyökykyisten syrjintä

Syrjintä työpaikoilla voi tarkoittaa osatyökykyisten asettamista huonompaan asemaan oletetun heikomman työpanoksen perusteella. Osatyökykyinen saatetaan jättää ulkopuolelle työryhmistä, hänelle ei välttämättä tarjota samoja koulutusmahdollisuuksia kuin muille. Ehkä häntä ei palkitakaan samalla tavoin kuin muita, vaikka hän suoriutuisikin työtehtävistään erinomaisesti.

Syrjivä käytös voi olla myös ajattelematonta. Jos arvostetaan vain niitä työntekijöitä, jotka eivät koskaan näytä uupumustaan tai henkilökohtaisia haasteitaan, luodaan tilanne, jossa tuen pyytäminen voidaan kokea heikkoudeksi. Jos nostetaan jalustalle vain itseohjautuvat ja nopeasti oppivat työntekijät, voidaan puolestaan vähätellä enemmän tukea tarvitsevia.

Myös häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä. Se luo työpaikalle vihamielisen ilmapiirin. Myös harmittomaksi vitsiksi tarkoitettu heitto voi loukata.

Työpaikan ilmapiiri luodaan yhdessä. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota, miten puhumme mielen hyvinvoinnin haasteista ja osatyökykyisyydestä. Harmillisen usein mielenterveyden haasteista kokevaan liitetään sanoja kuten ”heikko” tai ”epäluotettava”. Yleistävä ja leimaava kieli sekä vähättelevät kommentit ovat omiaan ruokkimaan haitallisia stereotypioita.

Joskus oikeiden sanojen löytyminen voi tuntua haastavalta, joten keskustelua vältellään. Mielenterveyden haasteiden vuoksi osatyökykyinen saatetaan jättää huomiotta, ja vähitellen hänet eristetään sosiaalisista tilanteista, mikä on syrjintää sekin.

Syrjintä on todellista osatyökykyisten kohdalla

Monimuotoisuusbarometri vuodelta 2020 paljasti, että 81 % vastaajista arvioi psyykkisen terveydentilan olevan este esihenkilöaseman saavuttamiselle. Kyseessä on henkilöstöalan ammattilaisille suunnattu kysely ja kyselyyn vastasi yhteensä 250 henkilöä. Myös osatyökykyisyyden (76%) koettiin voivan olla esteenä esihenkilöasemaan etenemiseen (kuvio 1).

Kuvio 1. Henkilöstöalan ammattilaisten arvio monimuotoisuuteen liittyvistä tekijöistä esteenä esihenkilöaseman saavuttamisessa vuosina 2020 ja 2016 (voi olla este, %).Pylväät ovat huolestuttavaa katsottavaa, kun otetaan huomioon, että Terve Suomi -tutkimuksessa Suomessa jopa viidennes 20–64-vuotiaista ilmoitti heikentyneestä työkyvystään (THL 2023).

Ketä tämä koskettaa? Kaikkia.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

Kaikkien työnantajien, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä, on lain mukaan laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma eli suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toki toivottavaa tämä on pienemmilläkin työpaikoilla.

Miten työpaikoilla sitten voidaan edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa mielen hyvinvoinnin näkökulmasta? Helppoa. Kaikki lähtee johtoportaasta. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista ja johtamista. Lisäksi johdon on luotava edellytykset ja annettava resurssit yhdenvertaisuuden edistämiselle.

Pyydän sinua nyt kuvittelemaan työpaikkaa, jossa kaikki voivat kokea olevansa tervetulleita ja arvostettuja.

Tällainen työpaikka syntyy, kun luodaan yhteisö, jossa vallitsee avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Hyvä työyhteisö on tekijöidensä summa, jossa jokaisen panos ja tarve huomioidaan. Jotta tällainen yhteisö voitaisiin saavuttaa, loimme yhtälön, käytännön ohjenuoran, joka pitäisi olla käytössä ihan jokaisella työpaikalla.

Haluatteko edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikallanne? Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen (ESR+) ilmainen täsmätyökykyvalmennus voi erinomaisesti olla seuraava askeleenne.

Voitte lähteä mukaan vaikkei yrityksessä tällä hetkellä työskentelisikään osatyökykyisiä. Humakin tiimi auttaa yrityksiä tunnistamaan työkykyä haastavia tekijöitä ja kehittää työyhteisöjä tukemaan jokaisen työkykyä ja mielen hyvinvointia.

Täsmätyökykyä tukevassa työyhteisössä arvoina korostuvat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä monimuotoisuuden toteutuminen riippumatta siitä, millaisista taustoista työntekijät tulevat. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Humakin täsmätyökykyvalmennukseen.

 

Kirjoittaja:
Milla Leinonen, TtM, Projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Julkaisupäivämäärä: 1.10.2024
Julkaisusarja: Humak harticle, ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu

Lähteet

Ahonen, V., Bergbom, B., Hakumäki, E., Manninen, E., Sarkkinen, M. & Tynkkynen, R. N.d. Työterveyslaitoksen toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2023–2025.

Korhonen, A. 2021. Monimuotoinen työelämä – saavutettava kaikille. Teoksessa Korhonen Anne, Lindberg Jukka, Ray Kaija, Pentikäinen Marianne ja Riihelä Meeri (toim.) Ilmiöitä osatyökykyisyyden ympärillä. Helsinki: Vates säätiö ry.

https://yhdenvertaisuus.fi