Tekoäly kiinnostaa järjestöissä, mutta osaaminen kaipaa vahvistusta

 

Tekoälyä ja aitoa osallisuutta. Kuva: TeOs -hanke.

Tekoälyä ja aitoa osallisuutta -hanke (2025–2027) toteutti osaamiskartoituskyselyn järjestötoimijoille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten asenteita, ajatuksia ja osaamista tekoälystä. Kyselyyn vastasi 64 ammattilaista, jotka työskentelevät järjestöjen palveluissa, joissa on asiakkaina haavoittuvassa asemassa olevia, työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä.

Kyselyn tulokset tuottivat arvokasta tietoa siitä, miten ammattilaiset suhtautuvat tekoälyn mahdollisuuksiin ja riskeihin. Kartoitus toimii hyvänä lähtökohtana hankkeen seuraaville vaiheille.

Kuvateksti: Järjestötyön ammattilaiset ottavat haltuun tekoälylukutaidon osaamista hankkeen valmennuksissa. Kuva: Jody Ray.

Tekoälyn käyttö ja hyötyjen tunnistaminen vielä vähäistä, innostus suurempaa

Kyselyt toteutettiin Webropol-työkalulla 20.5.­­­­–20.6.2025. Kyselystä jaettiin tietoa Valo-Valmennusyhdistyksen ja Siltavalmennusyhdistyksen työntekijöille. Kyselyitä levitettiin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen järjestöille hanketoteuttajien verkostojen kautta, ja lisäksi Humak toteutti kahden viikon Facebook-somekampanjan (22.5.­­­­­­­­­­­­­­­­­­–5.6.2025)

Ammattilaiset vastasivat kysymyksiin, joihin he pystyivät ilmaisemaan näkemyksensä skaalalla täysin samaa mieltä (10) – täysin eri mieltä (0). Vastaukset annettiin kokonaisnumeroina. Lisäksi vastaajilta kysyttiin joitakin avoimia kysymyksiä. Tässä tekstissä kysymysten vastaukset ovat tulkittu keskiarvon mukaan.

Kyselyyn vastanneet ovat hieman käyttäneet tekoälyä työssään, mutta käyttö ei ole jokapäiväistä. Kun kysyttiin, oliko työntekijä käyttänyt tekoälyä työssään, tulosten keskiarvo oli 3,8. Mielenkiintoista oli, että innostus käyttää tekoälyä oli suurempi keskiarvon ollessa 5,3. Herääkin kysymys, millaisia esteitä on sille, ettei innostus ole kaikelta osin konkretisoitunut toiminnaksi? Onko kysymys asenteista, osaamisesta vai rakenteista? Siihen kyselymme ei antanut selkeää vastausta. Tästä saamme hankkeelle positiivisen haasteen mahdollistaa innostuksen kanavoimista toiminnaksi. Saamaamme tulosta vahvistavat myös Tiedebarometrissä (Tieteen tiedotus ry, 2024) saadut samansuuntaiset tulokset, joista käy ilmi, että 51 % suomalaisista suhtautuu joko myönteisesti tai erittäin myönteisesti tekoälyyn.

Työntekijät, jotka kertoivat hyödyntäneensä tekoälyä työssään, käyttivät sitä enimmäkseen tekstin tuottamiseen ja muotoiluun. Myös kielenkääntäminen, kuvien luominen ja graafinen suunnittelu olivat yleisiä tekoälyn käyttötapoja. Monipuolisesti tekoälyä hyödynnettiin myös työtehtävien tukena kuten asiakkaiden työllisyyden edistämiseen ja tapahtumiseen järjestämiseen. Hyvin samankaltaiset käyttötavat olivat kärjessä myös Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) vuonna 2023 Tekoälykyselyyn vastanneilla järjestöillä (Suomen sosiaali ja terveys ry, 2024).

Poikkeus meidän tuloksissamme SOSTEn kyselyyn nähden oli, että tekoälyä hyödynnettiin paljon tiedonhaussa ja tiedon muokkaamisessa. Lisäpohdintaa tarvitaan siinä, ymmärretäänkö tekoälyn käyttäytyminen tiedonhaussa: vastaukset eivät välttämättä ole tarkkoja, vaan tekoäly saattaa hallusinoida ja tulkita tietoa liikaa. Tekoäly ei ole hakukone.

Kysyttäessä siitä, kuinka hyödyllisenä ammattilaiset pitävät tekoälyä työssään, keskiarvo oli 5. Mielenkiintoista, että innostus käyttää on hieman suurempi (ka. 5,3) kuin hyötyjen tunnistaminen.

Missä mennään ja mitä pitäisi oppia?

Vastaajat eivät olleet kovin huolissaan tekoälyn vaikutuksista työhönsä (ka. 3,1) ja arkeensa (ka. 3,7). Yhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista sen sijaan oltiin selkeästi melko huolissaan (ka. 6,2). Voisikin tulkita, että oma arki ja työ nähdään ikään kuin irrallisena yhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista. Tällainen suhtautuminen herättää kysymyksiä, koska vastaajien tekemä työ on yhteiskunnallisesti merkittävä työmuoto, joka tarjoaa asiakkaille apua ja tukea esimerkiksi työllistymiseen ja opintoihin siirtymiseen. Voiko näin merkityksellinen oma työ olla irrallaan tekoälyn yhteiskunnallisista vaikutuksista?

Vastaajilta kysyttiin, mitä he erityisesti haluaisivat oppia tekoälystä. Vastausten perusteella teemoittelimme oppimistarpeita. Oppimisteemojen koostamisessa on hyödynnetty tekoälyä (Microsoft, 2025). Tekoälyn tuottaman koonnin pohjalta tulkitsimme seuraavat teemat ja liitimme niihin oheiset suorat lainaukset aineistosta (ks. taulukko 1).

Ammattilaiset arvioivat omien taitojensa tekoälytyökalujen käyttöön olevan hieman keskivertoa heikompia. Oma varmuus taidoista käyttää tekoälytyökaluja sekä oma osaaminen saivat vastauksissa hieman yli neljän keskiarvon.

Tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta ammattilaiset sen sijaan osasivat mielestään arvioida hieman kyselyn viitteellistä keskiarvoa paremmin, sillä vastausten keskiarvo oli 5,7. Tämä kertoo, että tekoälyn tuotoksia ja luotettavuutta osataan omasta mielestä arvioida melko hyvin, mutta sitä ei kuitenkaan aivan täysin osata soveltaa omassa työssä.

Kyselyn tulosten perusteella ei voida sanoa, onko tekoälyn luotettavuuden käsitteessä vastaajilla negatiivista tai positiivista vinoumaa. Tosin kysyttäessä tekoälyn merkityksellisyyttä omaan työhön, vastausten keskiarvo oli vain 3,9, eli tekoälyä ei koettu kovin tärkeäksi työn puolesta.

Yli puolet ammattilaisista tunnistaa asiakkaiden asenteet pääosin negatiivisiksi

Kun tekoälyn suhteesta asiakkaisiin kysyttiin, niin erilaisia asenteita työhön tai opiskeluun valmentavaan toimintaan osallistuvilla asiakkailla kertoi huomanneensa yli puolet (n 34) vastaajista. Suurin osa edellä mainituista vastaajista kertoi asenteiden olevan joko neutraaleja tai negatiivisia, pääpaino oli negatiivisessa suhtautumisessa. Ammattilaiset kuvasivat asiaa esimerkiksi seuraavanlaisesti:

“En tiedä, emme ole keskustelleet tekoälystä ollenkaan.” 

“Osa näkee yleisratkaisuna kaikkeen, osa taas lähestyy asiaa uhkana ja vastustaa voimakkaasti. Jälkimmäinen asenne on tavallisempi.”

“Kaikki vihaavat sitä, ja se ei tuo minkäänlaista hyötyä yhteiskuntaamme tällä tasolla.”

Vain seitsemän vastaajaa kertoi, että olivat huomanneet omassa toiminnassa mukana olevien suhtautuvan tekoälyyn myönteisesti:

“Suurin osa kiinnostunut oppimaan tekoälystä.” 

“Jotkut kääntyvät tekoäly-ystävän puoleen, kun kaipaavat tukea.” 

Vaikka yli puolet vastaajista kertoi huomanneensa asenteita (ja ajatuksia) toiminnassa mukana olleilla, niin kuitenkin asiakkaiden osaamista tekoälystä ei osattu tunnistaa kovin hyvin; vastausten keskiarvoksi jäi 2,7. Ammattilaiset eivät kokeneet myöskään itse osaavansa hyödyntää tekoälyä asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden kartoittamisessa (ka. 2,6).

Ammattilaiset eivät ole yhtenäinen joukko

Tekoälyyn suhtaudutaan hyvin eri tavoin kuten vältellen, epäröiden, hyödyntäen ja innostuen. Kriittinen suhtautuminen kohdistui moniin tekoälyn käyttöön liittyviin näkökulmiin, kuten ympäristövaikutuksiin ja tekijänoikeuksiin. Osa miettii myös pelkän käytön osaamisen sijaan syvällisemminkin tekoälyyn itseensä liittyvää problematiikkaa. Tekoäly saatetaan nähdä liian mystisenä ja siihen liittyy uskomuksia tai ajattelun vääristymiä, joita ei osata suhteuttaa muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Monet haluavat oppia lisää tekoälyn käytöstä ja sen rajoituksista, mutta eivät kaikki.

Hankkeen loppupuolella osaamiskartoitus toistetaan uudelleen ja tuloksia verrataan nyt tehdyn alkukartoituksen tuloksiin. Nyt osaamiskartoituksessa saatuja tuloksia hyödynnetään hankkeessa ammattilaisille järjestettävien valmennusten ja yhteiskehittämisen sisällöissä. Toiminnalla pyritään edistämään tekoälylukutaitoa ja -osaamista. Kartoitusten tulokset huomioidaan myös tekoälysuositusten laadinnassa.

Tekoälyä ja aitoa osallisuutta -hanke (2025–2027) toteutetaan yhteistyössä Valo-Valmennusyhdistyksen, Silta-Valmennusyhdistyksen sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta ja Instagram-tililtä @tekoalya_ja_aitoa_osallisuutta

Lähteet:

Microsoft. (2025). Copilot (versio syyskuu 2025) [Suuri kielimalli]. https://copilot.microsoft.com/

Suomen sosiaali ja terveys ry, SOSTE. (2024). Kysely: monet sote-järjestöt hyödyntävät jo tekoälyä – sen turvallisuudesta toivotaan koulutusta. Haettu 22.8.2025 osoitteesta https://www.soste.fi/uutiset/kysely-monet-sote-jarjestot-hyodyntavat-jo-tekoalya-sen-turvallisuudesta-toivotaan-koulutusta/

Tieteen tiedotus ry. (2024). Tiedebarometri 2024. Haettu 22.8.2025 osoitteesta https://www.tieteentiedotus.fi/files/Tiedebarometri_2024.pdf