Hyppää sisältöön

Vastaaminen kannattaa: viittomakielibarometri antaa eduskunnalle tietoa kielioloista | Harticle

Banneri, jossa lukee Humakin Vaikuttamisen viikot-harticlesarja ja piirroskuva iloisesti ylöspäin kurottavista käsistä

Vuonna 2004 voimaan astunut kielilaki (423/2003) velvoittaa hallitusta raportoimaan neljän vuoden välein eduskunnalle maan kielioloista ja kielisuhteista sekä selvittämään, miten perustuslain takaamat kielelliset oikeudet ovat toteutuneet erityisesti vähemmistökieltä käyttävien osalta. Lain ja sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (433/2004) mukaan kertomuksessa on käsiteltävä suomen ja ruotsin lisäksi ainakin saamen, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarvittaessa maan kielioloja yleisemminkin.

Dosentti Päivi Rainòn  kirjoittama harticle on järjestyksessään toinen Humakin Vaikuttamisen viikkojen yhteydessä julkaistavista kirjoituksista. Lisää vaikuttamisen viikoista tämän artikkelin alaosassa.

Kuva televisiostudiosta, jossa viitomakielinen uutisankkuri viittoo taustalla isossa ruudussa näkyvästä viittomakielibarometrista. Yleisradion viittomakieliset uutiset kertoi viittomakielibarometrikyselystä lähetyksessään aiemmin tänä vuonna. Ruutukaappaus.

Barometrista kielikertomukseen ja eduskuntaan

Selvitysprosessiin kuuluu eduskunnalle vaalikauden kolmantena vuotena annettava Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta, lyhyemmin kielikertomus. Se kuvaa kielilainsäädännön kehitystä ja kielellisten oikeuksien toteutumista edellisen kielikertomuksen antamisen jälkeen. Ensimmäinen kertomus annettiin vuonna 2006 ja ensi vuonna annettava on järjestyksessään kuudes. Oikeusministeriö vastaa kertomusten valmistelusta, ja sitä avustaa hallituksen neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama asiantuntijaelin Kieliasiain neuvottelukunta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee kertomuksen kerran vaalikaudessa ja laatii siitä mietinnön, joka ohjaa seuraavan vaalikauden aikana annettavaa kielikertomusta ja sitä varten tarvittavia selvityksiä ja kyselyitä. Esimerkiksi vuonna 2017 valiokunta kiinnitti mietinnössään erityistä huomiota viittomakieleen ja korosti viittomakielisten oikeuksien turvaamista sote-uudistuksessa sekä tulkkauksen saatavuuden seurantaa ja havaittuihin epäkohtiin puuttumista.

Eri kielibarometrit kielellisen ilmapiirin puntarina

Kielikertomusten tausta-aineistoksi Oikeusministeriö on vuodesta 2006 alkaen tuottanut barometritutkimuksia, joissa kartoitetaan Suomen kaksikielisten kuntien asukkaiden näkemyksiä kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Vuonna 2016 tutkimus laajeni saamenkielisiin, ja vuonna 2020 kielellisten oikeuksien toteutumista selvitettiin ensimmäistä kertaa suoraan suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiltä.

Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti vuoden 2020 barometrin sekä tänä vuonna toimitetun viittomakielibarometrikyselyn, joka on parhaillaan analysoitavana. Aiemmin viittomakielisten aineisto koottiin tutkimuksista, raporteista ja viittomakielisten järjestöjen kuulemisista. Vuoden 2024 viittomakielibarometri on keskeinen tietolähde vuoden 2025 kielikertomuksessa ja viittomakielilain (359/2015) arvioinnissa. Viranomaiskyselyihin ja selvityksiin vastaaminen on hyvin vaikuttava tapa vaikuttaa sekä eduskuntaan että lainsäädäntöön.

Barometritutkimus viittomakielisen kansalaisen arjen heijastajana

Suomessa on 3000 viittomakieltä tai viitottua puhetta käyttävää henkilöä,  joilla on oikeus lakisääteisiin tulkkauspalveluihin. Heistä noin sata käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielibarometritutkimuksiin on kutsuttu erityisesti ne, jotka ovat ilmoittaneet väestötietojärjestelmään (VTJ) äidinkielekseen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen. Vapaaehtoiseen verkkokyselyyn ovat voineet osallistua myös muut kuin noin 600 viittomakieliseksi VTJ:hin kirjatut, esimerkiksi kielen perheenjäseniltään oppineet, henkilöt, joille viittomakieli on tärkeässä asemassa heidän kielellisessä arjessaan.

Oikeusministeriön brändiseinä taustallaan oleva viittomakielinen ihminen viittomassa sekä teksti Viittomakielisten kielelliset oikeudet". Viittomakielibarometrin tilannut Oikeusministeriö julkaisee aktiivisesti viittomakielisiä tiedotteita omalla YouTube-kanavallaan. Tällä tavalla viittomakieliset saavat tärkeää tietoa oikeuksistaan ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista esimerkiksi vaaleihin liittyen. Ruutukaappaus.

Vuonna 2020 toteutettuun kyselyyn Humanistinen ammattikorkeakoulu kehitti nelikielisen sähköisen kyselylomakkeen, joka pohjautui aiempiin barometreihin, ja mahdollisti vastaamisen joko suomeksi, ruotsiksi sekä suomalaisella tai suomenruotsalaisella viittomakielellä. Kyselylomakkeen teknisen toteutuksen ja käännökset hoiti viittomakielinen mediayhtiö Mediapalo ja sen sisältöä työstivät asiantuntijat Kuurojen Liitosta ja oikeusministeriön barometrihankkeiden ohjausryhmästä.

Kielellisiä oikeuksia turvaava lainsäädäntömme vaikuttaa viittomakielisillä kaikkien yhteiskunnallisten palvelujemme saavutettavuuteen, lapsuudesta vanhuuteen. Viittomakielisten oikeudet on turvattu perustuslaissa, joka takaa oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuria. Siinä ilmoitetaan lainsäädännön turvaavan myös viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien kansalaisten oikeuksia. Tällainen laki on myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluihin liittyvä, ns. tulkkauspalvelulaki (133/2010), joka on lähes päivittäin läsnä jokaisen viittomakielisen arjessa. Lisäksi laki vammaisten tulkkauspalveluista (133/2010) varmistaa tulkkauspalvelut mm. työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla.

Kelalla on vuodesta 2010 ollut vastuu tulkkauspalveluiden järjestämisestä. Palvelut ostetaan kilpailutetuilta palveluntuottajilta ja Kela järjestää palvelut keskitetysti tulkkauspalvelukeskuksensa kautta. Tulkkauspalvelulaki on kuitenkin toissijainen. Sitä tulee noudattaa vain, jos viittomakieltä tai jotakin kommunikaatiota selventävää menetelmää viestinnässään käyttävä henkilö ei saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muiden lakien nojalla. Tällaisia ensisijaisia lakeja, jotka liittyvät sekä tulkkaukseen että muihin viittomakielen käyttöä turvaaviin oikeuksiin, tuodaan kootusti esiin vuonna 2015 säädetyssä viittomakielilaissa (359/2015).

Barometrilla saadaan tärkeää tietoa lain soveltamisesta ja oikeuksien toteutumisesta käytännössä

Vuoden 2020 viittomakielibarometri paljasti, että 87 % asioimistilanteista ei noudattanut lainsäädäntöä, joissa viranomainen ei ole toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Viittomakieliset asiakkaat ovat joutuneet useimmiten tilaaman tulkin itse viranomaisen puolesta. Näissä tapauksissa Kela edellytti viittomakielisiltä asiakkailta perusteluja sille, miksi he olivat tilaamaan tulkin viranomaisen sijaan ja vastoin lain säätämää marssijärjestystä.

Kelan piiriin kuuluvat tilaukset olivat kuitenkin lähes aina saatavilla, ja 35 prosentissa juuri sellaisena kuin asiakas oli toivonutkin. Sen sijaan viittomakielisten ryhmän omalle kielivähemmistölle tarjottavista suomenruotsalaisen viittomakielen tulkeista oli puutetta.

Perustuslakivaliokunta joutui lausunnossaan vuoden 2021 hallituksen kielikertomuksesta painottamaan viittomakielisten oikeutta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen – samoin kuin vuoden 2017 kielikertomuksessakin. Valiokunta edellytti, että tulkkauksen järjestämisessä havaittuihin epäkohtiin pitää puuttua.

Vastaajien näkemykset siitä, miten viranomaissivustoilla on saatavana viittomakielistä tietoa. Helposti sanoo 18 prosenttia vastanneista, huonosti 34 prosenttia, tyydyttävästi 28 prosenttia ja 20 prosenttia ei osaa sanoa. Vuoden 2020 viittomakielibarometriin vastanneiden mielestä viranomaissivustot voisivat parantaa viittomakielisen sisällön löytymistä verkkosivuillaan.

Uuden barometrin tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa, joten vielä ei ole tarkempaa tietoa siitä, mihin suuntaan viittomakielisten kieliolot ja kielellisten oikeuksien toteutuminen ovat edellisen vaalikauden jälkeen muuttuneet. Kansalaistemme kielelliseen arkeen ja vähemmistökieliä käyttävien kielisuhteisiin pääsee kuitenkin pian perehtymään, kun oikeusministeriö vuodenvaihteessa julkaisee uudet kieli-, saame-, ja viittomakielibarometrien tulokset.

Kirjoittaja: Päivi Rainò (FT, dosentti), tutkija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus -vahvuusala
Julkaisupäivämäärä: 18.10.2024
Julkaisusarja: Humak harticle, Ammatillinen
Julkaisija Humanistinen ammattikorkeakoulu

Humakin Vaikuttamisen viikot 28.10. – 10.11.2024: Osallistu ja vaikuta!

Vaikuttamisen viikkojen aikana julkaisemme humakilaisten kirjoittamia harticleja vaikuttamisesta eri näkökulmista. Kolmatta kertaa järjestettävien vaikuttamisviikkojen teemana on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tavoitteena on innostaa humakilaisia osallistumaan aktiivisesti ja tunnistamaan, miten omalla panoksellaan voi vaikuttaa korkeakouluyhteisöönsä ja ympäröivään yhteiskuntaan.

Sarjassa julkaistut harticlet:

Tämän vuoden vaikuttamisviikoilla järjestetään monia konkreettisia tilaisuuksia, joissa jokainen voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa:

  • Uraseurantakysely (10.10.–10.11.2024) – Varaslähdön vaikuttamisen viikkoon 10. lokakuuta ottava uraseurantakysely kerää vuonna 2019 valmistuneilta alumneiltamme tärkeää tietoa korkeakoulun ja opetuksen laadun kehittämiseksi.
  • Opiskelijakunta HUMAKOn paikallistoimijoiden haku (1.–28.10.) – olemalla aktiivisesti mukana paikallistasolla vaikuttaa omaan lähiyhteisöön positiivisella tavalla.
  • Edustajistovaalit (30.10.–6.11.2024) – äänestä ja vaikuta opiskelijakuntasi tulevaisuuteen. Opiskelijakunta ajaa opiskelijan etua korkeakouluyhteisössä ja yhteiskunnassa.
  • Aloitus- ja välikyselyt 1.-3. vuoden opiskelijoille sekä loppuvaiheen opiskelijoiden AVOP-kyselyt (Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalaute) (28.10.-10.11.2024) – tarjoavat mahdollisuuden antaa palautetta ja vaikuttaa opiskelijakokemukseen.

Jokainen osallistuminen, vastaus ja mielipide vievät yhteisöä eteenpäin. Vaikuttaminen on nyt sinun käsissäsi!