Vertaisryhmätoiminnan järjestämisen malleja Turun seudulla

Kotiäitiluotsi-hankkeessa kehitetään vertaisvetäjämallia, jossa maahanmuuttaneet äidit, kotiäitiluotsit, tukevat maahanmuuttaneiden kotiäitien ja naisten matkaa kohti työelämää ryhmämuotoisen toiminnan puitteissa. Esittelen tässä blogissa kolmea erilaista mallia suhteessa tekeillä olevaan Kotiäitiluotsi-malliin.

Yksi malli on vapaaehtoismalli, jossa ryhmiä vetää vapaaehtoinen vertaisvetäjä, esimerkkinä NiceHeartsin Naapuriäidit-toiminta. Toisenlainen malli on hyvinvointialueen ja kaupungin yhteinen perhekerhotoiminta, jossa ammattilaiset ohjaavat toimintaa, esimerkkinä Lausteen Perhetupa. Lisäksi on vapaamuotoista ryhmätoimintaa, jota kolmannen sektorin toimijat järjestävät, kuten kielikerhot ja perhekerhot, esimerkkinä MVKK (Monikulttuurinen varhaiskasvatus, koti ja koulu ry), MLL (Mannerheimin lastensuojeluliitto, Varsinais-Suomen piiri), Sateenkaarikoto ry ja Yhdessä-yhdistys.

Vertaisina vapaaehtoiset

Nicehearts tarjoaa vertaistoimintaa äideille Naapuriäidit-toimintamuodollaan. Toiminnan tavoitteena on tarjota iloa ja yhteisöllisyyttä osallistujille. Toiminta on vertaistuellista vapaaehtoistoimintaa Suomeen saapuneille äideille. Toimintaan hakeutuvat vapaaehtoiset, jotka koulutuksen jälkeen voivat toteuttaa toimintaa omissa ryhmissään. Koulutus tukee naisten oman osaamisen tunnistamista ja antaa valmiudet ryhmätoiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Toimintaa järjestetään seitsemällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Harmillisesti toimintaa ei ainakaan vielä ole Turussa.

Naapuriäidit-toiminnassa vertaisvetäjät ovat vapaaehtoisia, kun taas Kotiäitiluotsissa vetäjät ovat palkattuja tehtäväänsä. Kotiäitiluotsissa ryhmien vetäjät ovat hankkeeseen palkattuja maahanmuuttaneita naisia, jotka perehdytetään tehtävään ja joita tuetaan säännöllisin tiimitapaamisin. Hankkeessa on pidetty tärkeänä naisten palkkaamista, jotta he saavat oikean työkokemuksen suomalaisessa työpaikassa. Aito työsuhde vahvistaa osallisuutta, työkokemusta ja työelämävalmiuksia. Käytännössä tämä tapahtuu kyllä ilon ja yhteisöllisyyden välityksellä, kuten Naapuriäidit-toiminnassakin.

Ryhmien vetäjinä ammattilaiset

Lausteen Perhetupa on Varhan perhetyön ja Turun kaupungin varhaiskasvatuksen yhteinen ryhmämuotoinen, vertaistuellinen palvelu perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Se on ammattilaisten vetämää toimintaa, joka muodostuu avoimesta ja suljetusta ryhmämuotoisesta toiminnasta. Tavoitteena toiminnalla on tukea lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta, jaksamista ja sosiaalisia suhteita. Toimintaa järjestetään Turussa Lausteella päiväkodin tiloissa. Toiminta on tarkoitettu kaikille alueen vanhemmille eli kyseessä ei ole vain maahanmuuttaneille suunnattu toimintamuoto.

Perhetuvassa toimintaa ohjaavat sosiaalityön tai kasvatustyön ammattilaiset. He itse eivät toimi vertaisina ryhmissä, vaan tukevat vertaistoiminnan toteuttamista ja mahdollistavat toiminnan. Tilat ovat suunniteltu siten, että niissä on lasten leikille mahdollisuus, mutta myös vanhempien vuoropuhelulle. Kotiäitiluotsitoiminnassa on toisin, sillä vertaisvetäjät ovat itsekin maahanmuuttaneita ja äitejä, jotka toimivat esimerkkeinä ryhmiensä osallistujille. Esikuvana toimiminen vahvistaa heidän ammatillista itsetuntoaan. Heillä on vastuullinen tehtävä suunnitella ja toteuttaa toimintaa ryhmissään. Heidän ei ole tarkoitus olla ammattilaisia, vaan kokemusasiantuntijoita omassa ryhmässään.

Vapaamuotoinen ryhmätoiminta

Erilaiset järjestöt järjestävät kerhoja perheille ja maahanmuuttaneille naisille. Näitä Turun seudulla ovat esimerkiksi MVKK vapaaehtoisvetoisilla kerhoilla ja teemaryhmillä , MLL:n Varsinais-Suomen perheiden alueolohuonetoiminnalla, Sateenkaarikoton naisille tarjottavalla monimuotoisella toiminnalla ja kielikerhoilla sekä maahanmuuttaneiden perustama Yhdessä-yhdistys maahanmuuttaneille suunnatulla ryhmätoiminnalla.

Yhdistysten toiminnan vahvuuksina ovat kohderyhmän tavoittaminen omalta alueelta sekä vahva kohderyhmälähtöisyys. Toiminta on juuri sellaista kuin osallistujat siitä toivovat. Toiminnan muotoja on ketterä aloittaa ja muuttaa. Hankkeet toki suuntaavat järjestöjen toimintaa, mutta ryhmätoiminnan osalta toiminta on jatkuvaa. Joissakin toimintamuodoissa ovat järjestön ammattilaiset mukana, toisissa vapaaehtoiset tai vain osallistujat.

Vapaamuotoiselle ryhmätoiminnalle on selvästi tarvetta ja sillä on paikkansa sekä maahanmuuttaneiden että perheiden tukemisessa. Sitä on helppo toteuttaa ja järjestöt toimivat ruohonjuuritasolla. Kotiäitiluotsi-hankkeessa ollaan toivottu, ettei toiminta olisi täysin vapaamuotoista kerhotoimintaa, sillä silloin tavoitteellisuus saattaa kadota toiminnasta.

Yhteenveto

Kotiäitiluotsit ovat koulutettuja tehtäväänsä ja pohtivat jatkuvasti oman ryhmätoimintansa kehittämistä yhdessä ja yksin. He pyrkivät siihen, että ryhmän tarpeista ja lähtötilanteesta käsin tuettaisiin työelämää kohti siirtymisen edellytyksiä. He myös ohjaavat muihin palveluihin, joita tässäkin tekstissä on avattu ja pyrkivät pysymään ajan tasalla palvelutarjonnasta ja erilaisista ryhmäaktiviteeteista, jotka tukevat äitejä ja lapsia.

Kotiäitiluotsi-hankkeessa on huomattu, että ryhmätoiminnassa toisilla matka työelämään on pidempi ja toisilla lyhyempi mutta ennen kaikkea tulisi tukea osallisuutta, jotta äitien edellytykset osallistua työelämään paranisivat. Mallin kehittämisessä tärkeää on ollut tarkastella muiden toimijoiden vastaavia toimintamuotoja. Kaiken kaikkiaan kentän toimijoilta on opittu valtavasti hankkeen aikana. Jo tällaisenaan käytäntöjä on monia ja suhteessa näihin viimeistellään Kotiäitiluotsin toimintamallia.

Kirjoittaja:

Jenny Honka